Miksi harmaat päivät saavat meidät alakuloisiksi?

Tunnetko olosi euforiseksi aurinkoisina päivinä, mutta vastaavasti mielialasi laskee auringonvalon puutteesta? Miksi harmaat päivät saavat meidät alakuloisiksi? Tutkitaan hieman tämän ilmiön alkuperää.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Oletko yksi niistä ihmisistä, jotka syyttävät olotilastaan merkittävästi säätä? Kun päivä valkenee pilvisenä, huomaatko mielialassasi selvän laskun? Älä huoli, et ole yksin, eikä sinulle ole tapahtumassa mitään outoa; on monia ihmisiä, jotka tuntevat olonsa surullisiksi kun ilma on synkkä. Miksi harmaat päivät sitten saavat meidät alakuloisiksi? Tähän on sekä biologinen että psykologinen selitys.

On korostettava, että kaikki ihmiset eivät koe tätä ilmiötä. On niitä, jotka nauttivat sateista päivistä, alhaisimmista lämpötiloista ja tämän säänmuutoksen tuomista elämäntavoista. Mutta toisille taas syksy ja talvi merkitsevät raskasta mielialan laskua, jolloin iloisuutta ja reippautta voi olla vaikeaa saada takaisin. Siksi yritämme tänään selittää, mitä kehossamme ja mielessämme todella tapahtuu silloin, kun tunnemme olomme alakuloisiksi synkkinä päivinä.

Miksi harmaat päivät saavat meidät alakuloisiksi?

Neurobiologia

Biologisesta näkökulmasta katsottuna on hyvä pitää mielessä, että kehomme toimii vuorokausirytmin perusteella. Nämä muun muassa säätelevät unien ja heräämisten välillä olevia syklejämme. Näin ollen voisimme sanoa, että organismimme toimii niiden auringonvalon muutosten perusteella, joita se vastaanottaa päivittäin.

Suurempi määrä auringonvaloa osoittaa kehollemme uuden päivän alkua ja auringonlasku taas valmistaa meitä päättämään päivää ja kertoo, että pian on aika levätä. Lisäksi kehostamme löytyy kaksi tärkeää ainetta, jotka ovat tärkeässä asemassa tämän prosessin kannalta:

• Auringonvalon määrästä riippuen melatoniinia löytyy kehostamme eri pitoisuuksina. Näin ollen, jos päivät ovat synkkiä, kehossamme vapautuu suurempi määrä tätä hormonia, jonka tehtävänä on rentouttaa ja turruttaa meidät. Kehomme lämpötila laskee ja valmistaudumme uneen. Tällä tavoin harmaat päivät ja auringonvalon puute tuottavat saman prosessin, jolloin tunnemme olevamme väsyneitä ja apaattisia. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että organismimme valmistautuu lepoon.
• Serotoniini on onnellisuuden tunteen välittäjäaine. Tämän välittäjäaineen läsnäolo kehossamme aktivoi meitä, nostaa mielialaamme ja tekee meidät alttiiksi sosiaalisille suhteille. Lisäksi se vähentää kielteisten ajatusten määrää. Auringonvalon puute johtaa kuitenkin kehossamme siihen, että organismimme kokee merkittävää laskua serotoniinin tuotannossa, jolloin alakuloisuuden, surun ja nostalgian tunteet nousevat esille.

Psykologia

Jos harmaat ja synkät päivät saavat meidät alakuloisiksi, ilmiö ei johdu suoraan serotoniinin ja melatoniinin vaikutuksesta, vaan niiden kognitiivisten ja käyttäytymiseen liittyvistä muutoksista, joita koemme näinä aikoina. Onkin hyvä muistaa, että viime kädessä juuri meidän ajatuksemme ja käyttäytymisemme ovat syynä sille, miksi surun ja apatian tunteet nousevat pintaan ja pysyvät siellä.

Ne ihmiset, jotka kokevat sään vaikutukset mielialassaan, pyrkivät vetäytymään kuoreensa pilvisinä, kylminä tai sateisina päivinä. Heistä tulee passiivisempia, yksinäisempiä ja he keskittyvät enemmän negatiivisiin ajatuksiin. He todella vähentävät toimintaansa, rajoittavat sosiaalisia kontaktejaan ja heidän sisäisestä vuoropuhelustaan tulee pessimistisempää ja dysfunktionaalisempaa.

Kausiluonteinen masennus

Joillekin ihmisille tämä ilmiö etenee kuitenkin paljon pidemmälle. Kausiluonteisesta masennuksesta eli kaamosmasennuksesta kärsivät ihmiset kokevat jossakin määrin masennukselle tyypillisiä oireita nimenomaan pimeinä syksyn ja talven kuukausina, mutta nämä oireet puolestaan katoavat kevään ja kesän aikana.

Näinä vuoden harmaampina kuukausina, kun taivas on harmaa ja pilvinen päivästä toiseen, kausiluonteisesta masennuksesta kärsivät ihmiset tuntevat surua, energian puutetta sekä häiriöitä unessa ja ruokahalussaan. Lisäksi he lankeavat pessimismiin ja omaksuvat asenteen, joka taipuu toivottomuuden tunteeseen tulevaisuudesta. He voivat myös tuntea olonsa ärtyisäksi ja ruokkia ajatuksia syyllisyyden tunteesta.

Monissa tapauksissa tätä tilaa voidaan hoitaa valohoidolla: tässä terapian muodossa kausiluonteisesta masennuksesta kärsivä henkilö altistetaan joka aamu kirkkaalle keinotekoiselle valolle tietyn aikaa. Tämän terapian tehtävänä on lievittää luonnonvalon puuttumisen vaikutuksia, mutta aina tämä strategia ei kuitenkaan toimi.

Mitä tehdä, jos olemme surullisia harmaina päivinä?

Koska meillä ei ole valtaa muuttaa ilmastoa tai säätä, meidän on kiinnitettävä huomiota omiin kognitiivisiin ja käyttäytymistä ohjaileviin tekijöihin. Jos olet havainnut, että harmaat ja synkät päivät saavat sinut tuntemaan olosi alakuloiseksi, ryhdy tietoisiin yrityksiin olla lankeamatta apatiaan ja pessimismiin.

Pyri siis toisin sanoen voittamaan velttous ja ryhdy toimiin; tee sinulle miellyttäviä aktiviteetteja sekä kodin sisällä että sen ulkopuolella. Järjestä tapaamisia ystäviesi ja perheesi kanssa tai vietä enemmän aikaa sellaisen harrastuksen, aktiviteetin tai asian parissa, jota olet aikaisemmin laiminlyönyt. Kiinnitä myös huomiota ajatuksiisi ja puutu niihin heti, kun huomaat niiden muuttavan negatiiviksi. Lisäksi, jos huomaat, että et pysty omilla toimillasi vaikuttamaan mielialaasi ja tilanne jatkuu tai pahenee, on tärkeää, että turvaudut tässä tilanteessa ammattilaisen apuun – he osaavat neuvoa ja tukea sinua parhaiten kausiluonteisen masennuksen ja alakuloisuuden voittamiseksi.