Logo image
Logo image

Mielihalut: kerro mitä haluat syödä, ja minä kerron mitä sinä tunnet

3 minuuttia
Mielihalut: kerro mitä haluat syödä, ja minä kerron mitä sinä tunnet
Viimeisin päivitys: 08 tammikuuta, 2018

Ihmisten suhde ruokaan on myös tapa ilmaista tunteitamme. Tässä artikkelissa puhumme tukahdutetuista tunteista. Niistä tunteista, joista emme aina ole tietoisia tai emme hyväksy niitä.

Ja koska tukahduttaminen ei ole koskaan täydellistä, tukahdutetut tunteet tulevat pinnalle ennen pitkää. Ja totuus on, että ne ilmenevät loppujen lopuksi tavassamme syödä tai siinä, mitä me syömme.

Ruoka on ihmisille paljon enemmän kuin biologinen tarve. Symbolisesta näkökulmasta katsoen ruoalla on paljon tekemistä kaiken äidillisen kanssa. Sillä on tekemistä sen kanssa kuinka me rakastamme ja kuinka meitä rakastetaan. Sillä on tekemistä meidän tapaamme olla yhteydessä maailman kanssa.

Henkilö joka kieltäytyy syömästä ilmaisee halua lopettaa elämänsä. Ja taas henkilö joka syö liikaa pettää hänen halunsa selviytyä kuvitellusta tai todellisesta uhasta.

”Maailma on jaettu kahteen suureen ryhmään: Heihin, joilla on enemmän ruokaa kuin nälkä ja heihin, joilla on enemmän nälkä kuin ruokaa.”

-Chamfort-

Se, mitä me syömme, kertoo paljon siitä mitä me tunnemme. Teoriassa jokaisen hyvin valmistamamme aterian tulisi maistua hyvältä, sillä ne ravitsevat meitä. Mutta tietämättämme kuitenkaan miksi, me nautimme tietyistä ruoista enemmän kuin jostain muista ruoista.

Tohtori Deanna Minich otti itselleen tehtäväkseen tutkia hänen näkökulmastaan ravitsemusterapeuttina mielihalujen takana piileviä tunteita. Hän teki seuraavia löytöjä:

Tulinen ruoka ja surullisuus

Sana “tulinen” pätee myös johonkin muuhunkin kuin ruokaan. Se voi myös määritellä eri tilanteita tai ihmisiä, jotka saavat aikaan innostusta ja jännitystä. Maustaaksemme jotain asiaa elämässämme tarkoittaa hieman mielenkiinnon ja jännityksen lisäämistä. Eli ei siis ole sattumaa, että käytämme tätä sanaa.

Some figure

Tohtori Minichin mukaan haluamme tulista ruokaa kun olemme surullisia. Jotkut ihmiset syövät jopa niin tulista ruokaa ollessaan surullisia, että ruoan tulisuus tuo heille kyyneleet silmiin. Haluamme tulista ruokaa, sillä haluamme kokea tunteita, voimakkuutta ja jännitystä elämässämme.

Mutta emme kuitenkaan oivalla sitä, mitä me todella haluamme – tai sitten me tiedämme, mutta pelkäämme tehdä uusia asioita. Me kompensoimme tätä täyttämätöntä halua syömällä tulista ruokaa.

Leivonnaiset ja rutiinien tukahduttaminen

Tämä kategoria sisältää kakut, piirakat, keksit, jne. Tämän mielihalun me koemme kaikkein useimmiten, ja tämä on myös kaikkein suurin vaikuttava tekijä liikalihavuuteen ympäri maailman. Makeiset ja leivonnaiset ovat joillekin ihmisille pakkomielle. Mutta miksi?

Ihmiset jotka haluavat tämänkaltaisia ruokia, ovat ihmisiä, joiden päivittäiset rutiinit saavat heidät täysin uuvuksiin. He kääntyvät hiilihydraattien puoleen täyttääkseen kulutetun energian jättämät paikat. He kääntyvät makeisten puoleen, jotta he voisivat symbolisesti palauttaa heidän elämästään puuttuva ilo.

Suolaisen ruoan ystävät

Useissa ruoissa on sopiva määrä suolaa, eikä vain ”maun mukaan” kuten monet ruokaohjeet sanovat. Oikea määrä suolaa parantaa ruoan makua, sen ei ole tarkoitus olla voimakkaampi kuin muut maut.

Mutta on kuitenkin ihmisiä, jotka lisäävät suolaa melkein kaikkeen. He torjuvat ottamasta vastaan mitään makeaa, sen sijaan he pitävät kaikesta suolaisesta.

Some figure

Sen tutkimuksen mukaan, josta me olemme nyt puhuneet, ihmiset jotka haluavat jatkuvasti suolaa kärsivät sisäisestä liikkumattomuudesta. He voivat olla ahdistuneita tai peloissaan. Suola saa aikaan heidän kehossaan olevan veden liikkeen, joten suolaisten ruokien syönti on tapa ilmaista sisäistä levottomuutta.

Rapean ruoan himo

Jos tarkastelemme asiaa läheltä, rapean ruoan rakastajat eivät rakasta kyseistä ruokaa sen maun takia, vaan siitä aiheutuvat rouskutuksen takia. He eivät myöskään pyri näkemään vaivaa vaimentaakseen rouskutuksen ääntä. Päinvastoin, he pitävät tuosta äänestä.

Tässä tapauksessa tukahdutettu tunne saattaa olla viha. Tällaisen ruoan pureskeleminen, sen rakenteesta ja äänestä nauttiminen on kuin murisemista, tai muussa tapauksessa saattaisimme osoittaa vihaa. Se on myös hyvä tapa saada huomiota, kun meistä tuntuu ettei meitä oteta huomioon.

Pehmeät tärkkelykset

Jotkin ruoat houkuttelevat meitä, sillä ne ovat suussamme pehmeitä. Ruoalla kuten riisi, pasta, tai leipä on eräänlainen pehmeyden tunne, aivan kuin söisi tyynyä.

Some figure

Ihmiset jotka himoitsevat näitä ruokia haluavat tulla lohdutetuiksi, suojelluiksi ja rakastetuiksi. Näiden ruokien pehmeä koostumus antaa psykologisen tunteen joka muistuttaa syleillyksi tulemisen tunnetta. Haluamme lohturuokaa silloin, kun koemme elämässä rankkoja aikoja.

Tämä suhde ruoan ja tiedostamattomien tunteidemme välillä on enemmän kuin anekdoottimaista. Vaikka tämä ei täysin selitäkään alitajuntaamme, se tarjoaa kuitenkin tärkeitä johtolankoja, joihin meidän olisi kiinnitettävä huomiota. Meillä kaikilla on tukahdutettuja tunteita, ja aina silloin tällöin me antaudumme himoille.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Aucoin, M., LaChance, L., Naidoo, U., Remy, D., Shekdar, T., Sayar, N., Cardozo, V., Rawana, T., Chan, I., & Cooley, K. (2021). Diet and Anxiety: A Scoping Review. Nutrients13(12), 4418. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8706568/
  • Betancourt-Núñez, A., Torres-Castillo, N., Martínez-López, E., De Loera-Rodríguez, C. O., Durán-Barajas, E., Márquez-Sandoval, F., Bernal-Orozco, M. F., Garaulet, M., & Vizmanos, B. (2022). Emotional Eating and Dietary Patterns: Reflecting Food Choices in People with and without Abdominal Obesity. Nutrients14(7), 1371. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9002960/
  • Better Health Channel. (2023, 3 de junio). Food and your mood. Consultado el 4 de junio de 2023. https://www.betterhealth.vic.gov.au/health/healthyliving/food-and-your-mood
  • Bongers, P., & Jansen, A. (2016). Emotional Eating Is Not What You Think It Is and Emotional Eating Scales Do Not Measure What You Think They Measure. Frontiers in psychology, 7, 1932. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5143883/ 
  • Corsica, J., Hood, M. M., Katterman, S., Kleinman, B., & Ivan, I. (2014). Development of a novel mindfulness and cognitive behavioral intervention for stress-eating: a comparative pilot study. Eating behaviors15(4), 694-699. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1471015314001135
  • Chan, J. S. Y., Liu, G., Liang, D., Deng, K., Wu, J., & Yan, J. H. (2019). Special Issue – Therapeutic Benefits of Physical Activity for Mood: A Systematic Review on the Effects of Exercise Intensity, Duration, and Modality. The Journal of psychology153(1), 102–125. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30321106/
  • Firth, J., Gangwisch, J. E., Borisini, A., Wootton, R. E., & Mayer, E. A. (2020). Food and mood: how do diet and nutrition affect mental wellbeing?. BMJ (Clinical research ed.), 369, m2382. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7322666/ 
  • Fuente González, C. E., Chávez-Servín, J. L., de la Torre-Carbot, K., Ronquillo González, D., Aguilera Barreiro, M. L. Á., & Ojeda Navarro, L. R. (2022). Relationship between Emotional Eating, Consumption of Hyperpalatable Energy-Dense Foods, and Indicators of Nutritional Status: A Systematic Review. Journal of obesity2022, 4243868. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9132695/
  • Głąbska, D., Guzek, D., Groele, B., & Gutkowska, K. (2020). Fruit and Vegetable Intake and Mental Health in Adults: A Systematic Review. Nutrients12(1), 115. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31906271/
  • Godet, A., Fortier, A., Bannier, E., Coquery, N., & Val-Laillet, D. (2022). Interactions between emotions and eating behaviors: Main issues, neuroimaging contributions, and innovative preventive or corrective strategies. Reviews in Endocrine and Metabolic Disorders, 23(4), 807-831. https://link.springer.com/article/10.1007/s11154-021-09700-x
  • Lachance, L., & Ramsey, D. (2015). Food, mood, and brain health: implications for the modern clinician. Missouri medicine112(2), 111–115. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6170050/
  • Lang, U. E., Beglinger, C., Schweinfurth, N., Walter, M., & Borgwardt, S. (2015). Nutritional aspects of depression. Cellular physiology and biochemistry : international journal of experimental cellular physiology, biochemistry, and pharmacology37(3), 1029–1043. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26402520/
  • Ljubičić, M., Matek Sarić, M., Klarin, I., Rumbak, I., Colić Barić, I., Ranilović, J., Dželalija, B., Sarić, A., Nakić, D., Djekic, I., Korzeniowska, M., Bartkiene, E., Papageorgiou, M., Tarcea, M., Černelič-Bizjak, M., Klava, D., Szűcs, V., Vittadini, E., Bolhuis, D., & Guiné, R. P. F. (2023). Emotions and Food Consumption: Emotional Eating Behavior in a European Population. Foods (Basel, Switzerland), 12(4), 872. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9957014/
  • Macht, M. (2008). How emotions affect eating: A five-way model. Appetite, 50(1), 1-11.https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0195666307003236
  • Muscaritoli M. (2021). The Impact of Nutrients on Mental Health and Well-Being: Insights From the Literature. Frontiers in nutrition8, 656290. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7982519/
  • Paans, N. P., Bot, M., Brouwer, I. A., Visser, M., Roca, M., Kohls, E., … & Penninx, B. W. (2018). The association between depression and eating styles in four European countries: The MooDFOOD prevention study. Journal of psychosomatic research, 108, 85-92. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S002239991731190X
  • Parmentier, F. B. R., García-Toro, M., García-Campayo, J., Yañez, A. M., Andrés, P., & Gili, M. (2019). Mindfulness and Symptoms of Depression and Anxiety in the General Population: The Mediating Roles of Worry, Rumination, Reappraisal and Suppression. Frontiers in psychology10, 506. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6418017/
  • Schnepper, R., Georgii, C., Eichin, K., Arend, A. K., Wilhelm, F. H., Vögele, C., … & Blechert, J. (2020). Fight, flight,–or grab a bite! trait emotional and restrained eating style predicts food cue responding under negative emotions. Frontiers in behavioral neuroscience14, 91. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnbeh.2020.00091/full

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.