Mielen teoria: avain ihmisten välisen yhteyden ymmärtämiseen

10.11.2019
Mielen teoria raottaa ihmisten välisen yhteyden maailmaa. Sen avulla voimme indusoida toisten aikomuksia, ajatuksia tai toiveita, ja muuttaa sitten omaa käyttäytymistämme näiden ennusteiden perusteella.

Mielen teoria on sosiaalis-kognitiivinen kyky, joka antaa meille mahdollisuuden ihmisten välisen yhteyden muodostamiseen. Tämä pätevyys ylittää klassisen ”luulen, että tunnet tai ajattelet juuri nyt tätä asiaa”. Todellisuudessa tämän taidon avulla voimme ymmärtää että se, mitä muut tuntevat ja ajattelevat, voi poiketa suuresti siitä, mitä toinen juuri sinä hetkenä kokee.

Tämä konsepti, jonka psykologi ja antropologi Gregory Batenson esitteli meillä omana aikanaan, on avain ihmisten välisen yhteyden ja sosiaalisen käytöksemme ymmärtämiseen. Jollakin tapaa mielen teoria antaa meille mahdollisuuden ymmärtää, että ympärillämme olevilla ihmisillä on ajatuksia ja uskomuksia, jotka eroavat meidän omista ajatuksistamme ja uskomuksistamme.

Siksi meillä ihmisillä, kuten monilla eläimilläkin, on velvollisuus ennustaa ulkopuolista käyttäytymistä ja aavistaa, mitä muut ajattelevat tai tuntevat sinä hetkenä, jotta voisimme mukauttaa oman käytöksemme tilanteeseen. Tämän vuoksi meillä on edessämme joukko erittäin hienostuneita kognitiivisia prosesseja eli niin sanottua ”huipputeknologiaa tunteiden tasolla”.

”Olemme mitä ajattelemme. Kaikki, mitä olemme, saa alkunsa ajatuksistamme. Ajatustemme avulla luomme maailman.”

-Buddha-

Mielen teoria on sosiaalis-kognitiivinen kyky, joka antaa meille mahdollisuuden yhdistyä henkisellä tasolla toisten ihmisten kanssa

Mielen teoria, kaikkein tärkein sosiaalis-kognitiivinen taito

Puhumme usein empatiasta sinä välttämättömänä osaamisena, jonka avulla pystymme edistämään ihmisten välisen yhteyden luomista. Tämä on totta, sillä harvat psykologiset realiteetit toimivat samalla tapaa kuin tämä sosiaalisuuden ”liima”, joka auttaa meitä luomaan yhteyksiä ja ottamaan huomioon muiden näkökulmia. Emme kuitenkaan tee virhettä siinä, jos väitämme, että mielen teorian tärkeys sosiaalisissa suhteissamme on vieläkin suurempi.

Empatia opettaa meitä ymmärtämään, että muut voivat tuntea samoja asioita kuin me; Batensonin esittämä mielen teoria antaa kuitenkin ymmärtää, että sinun todellisuutesi ja minun todellisuuteni voivat olla hyvin erilaisia. Tämä teoria auttaa meitä esimerkiksi ymmärtämään, että toinen voi valehdella meille. Lisäksi se auttaa ymmärtämään, että toinen ihminen voi reagoida eri tavalla niihin ärsykkeisiin, joihin me taas reagoimme jollain toisella tavalla.

Kaikki nämä prosessit ovat välttämättömiä sosiaalisissa suhteissamme, joissa aivomme suorittavat uskomattomia tehtäviä selviytyäksemme, sopeutuaksemme ja ollaksemme yhteydessä toisiin ihmisiin merkityksellisellä tavalla.

Aivot, ”ennustava” kone

Aivot ovat klassisesti tietokoneeseen verrattavissa oleva ennustava kone, jolla on tärkeä tavoite: vähentää ympäristön epävarmuutta. Tämä selittää, kuten Michiganin yliopistossa tohtori John Andersonin johdolla suoritetussa tutkimuksessa on osoitettu, mielen teorian suurta merkitystä sosiaalisissa ympäristöissä.

Meidän ihmisten ei tarvitse pelkästään ennustaa ympärillämme olevaa käyttäytymistä, vaan lisäksi on tärkeää vaistota heidän tietojaan, aikomuksiaan, uskomuksiaan ja tunteitaan. Tällä tavalla säätelemme käyttäytymistämme ottaen samalla huomioon ne tekijät, joita itse opimme indusoimaan.

Toisaalta on mielenkiintoista huomioida, että myös eläimiltä löytyy tämä hienostunut kapasiteetti. Useita kiinnostavia tutkimuksia on toteutettu esimerkiksi sen selvittämiseksi, miten simpansseilla tämä sosiaalis-kognitiivinen kyky voi ennakoida toisten yksilöiden käyttäytymistä. Tällä tavalla simpanssit voivat huijata potentiaalisia kilpailijoita ja jopa edistää proaktiivista käyttäytymistä ryhmän eduksi.

Mielen teoria ei rajoitu pelkästään ihmisiin, sillä myös eläimet, kuten simpanssit, kykenevät ennakoimaan toisten yksilöiden toimintaa

Mielen teoria: onko meillä kaikilla tämä taito?

Ihmisen kehitystä koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, että mielen teoriaan liittyviä taitoja esiintyy yli 4-vuotiailla lapsilla. Tästä iästä alkaen lapset alkavat muodostaa abstrakteja ja hienostuneempia ajatuksia, joiden avulla he ymmärtävät, että myös muilla on aikomuksia ja omia tahtoja, ja että heidän ympärillään olevilla ihmisillä voi olla erilaisia ​​ajatuksia ja mielipiteitä.

Tässä vaiheessa huomioon kannattaa kuitenkin ottaa myös toinen näkökanta. Cambridgen yliopiston tutkija Simon Baron-Cohen on tehnyt lukuisia teoksia ja tutkimuksia aiheesta, jossa ehdotetaan että niillä ihmisillä joilla on diagnosoitu autistinen häiriö, olisi vakavia puutteita mielen teoriaan liittyvissä taidoissa.

Tiedämme esimerkiksi, että autistisilta lapsilta ja aikuisilta löytyy tiettyä empaattista käyttäytymistä. He kykenevät havaitsemaan kipua ja huolta toisissa ihmisissä. Kuitenkin, siinä aspektissa missä nämä ihmiset ovat osoittaneet tiettyjä vaikeuksia, liittyy muiden ihmisten käyttäytymisen ennakointiin. Näissä tapauksissa sosiaalinen vuorovaikutus on hämmentävää ja vaikeaa, koska autistisen ihmisen henkinen kyky indusoida näitä reaktioita, muodostaa yhteyksiä muihin ihmisiin ja ymmärtää samalla, että toiset voivat ajatella, tuntea ja reagoida eri tavalla, ei yleensä onnistu.

Toisaalta taas skitsofreniaa sairastavat potilaat ovat myös osoittaneet samankaltaista metakognitiivista realiteettia, jossa heidän on erittäin vaikeaa niin yhdistää kuin erottaa muiden henkisiä tiloja omistaan.

Mielen teoria on kiehtova kyky, joka auttaa edistämään ihmisten välisen yhteyden luomista

Johtopäätökset

John Locke on sanonut, että ihmisen onnellisuus on mielen halukkuutta, eikä olosuhteiden asettama ehto. Jollakin tapaa meidän on myönnettävä, että tämä henkinen universumi muodostaa yhden kiehtovimmista ja samalla monimutkaisimmista skenaarioista. Ihmisellä, kuten monilla muilla lajeilla, on pääasiallinen kyky muodostaa yhteyksiä ja ymmärtää toisiaan, ja näin tätä kautta saavuttaa myös kyky sopeutua paremmin ympäristöönsä sekä edistää elämän jatkuvuutta.

Mielen teoriassa piilee kuitenkin toinen kiinnostava näkökanta. Teorian ansiosta ymmärrämme toisiamme paremmin sekä ennakoimme muiden käyttäytymistä, tarpeita ja ajatuksia reagoidaksemme itse niihin mukautuen. Tämä tarkoitus ei kuitenkaan aina ole jalo. Tiedämme myös, että mielen teorian ansiosta meillä on kyky huijata ja manipuloida muita ihmisiä. Loppujen lopuksi voimmekin vetää sen johtopäätöksen, että meillä itsellämme on se voima käyttää oikein näitä upeita kykyjä, joita meiltä kaikilta löytyy. Näitä kykyjä, jotka lähes meidän huomaamattamme jatkavat kehitystään.

  • Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y. (2004, October). An integrated theory of the mind. Psychological Review. https://doi.org/10.1037/0033-295X.111.4.1036
  • Baron-Cohen S, Taler-Flusberg H, Cohen DJ, eds. Understanding other minds. Perspectives from developmental cognitive neuroscience. 2 ed. New York: Oxford University Press; 2000.
  •  Baron-Cohen S. Are autistic children ‘behaviorists’? An examination of their mental-physical and appearance-reality distinctions. J Autism Dev Disord 1989; 19: 579-600.
  • Carlson, SM, Koenig, MA y Harms, MB (2013). Teoria de la mente. Revisiones interdisciplinarias de Wiley: Ciencia cognitiva , 4 (4), 391–402. https://doi.org/10.1002/wcs.1232