Maltti on avain psyykkiseen hyvinvointiisi

Maltti on ihmisen perushyve. Sen avulla voit pysyä rauhallisena ja keskittyä myrskyisiin päiviin. Se tarkoittaa, että suoritat elämäsi mitoitetusti, harkiten ja hallitulla tavalla olosuhteista riippumatta.
Maltti on avain psyykkiseen hyvinvointiisi
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 26 lokakuuta, 2022

On olemassa joitakin ihmisen hyveitä ja vahvuuksia, joita meidän kaikkien pitäisi kehittää paljon enemmän. Maltti on yksi tällainen ominaisuus. Se ymmärretään kykynä hallita ja säädellä itseään, ja se on hyvinvoinnin peruspilari. Se on se sisäinen kompassi, joka opastaa sinua löytämään rauhan myrskyn keskellä. Se on psykologinen kyky hallita stressiä, pelkoa tai tuskaa.

Pyhä Tuomas sanoi, että maltti on mielen asenne, joka sisältää impulsseja. Aristoteleelle, joka oli suuri sielun analyytikko, se vastasi älykkyyttä. Tämä ulottuvuus, joka joskus unohtuu psykologian maailmassa mutta jota filosofia tutkii laajasti, sisältää arvokkaita inhimillisiä työkaluja, joita kannattaa edistää.

Jatkuvien muutosten, epävarmuuksien ja paineiden aikana on hyvä olla olemassa sisäinen ankkuri. Rauhallisena pysyminen tällaisissa tilanteissa on enemmänkin kuin malttia tai äkkipikaisten reaktioiden toppuuttelemista. Ennen kaikkea se on näkökulma, lähestymistapa hyvinvointiisi, joka on mielenkiintoinen ja pätevä.

“Tiedon ja maltin välillä ei ole eroa; sillä se joka tietää mikä on hyvää ja omaksuu sen, joka tietää mikä on pahaa ja välttää sitä, on oppinut ja maltillinen.”

-Sokrates-

Maltti on rauhallisuutta.

Psykologinen maltti

Maltti on viime aikoina kiinnostanut psykologian alaa. Martin Seligman ja Christopher Peterson mainitsivat sen ensimmäisenä vuonna 2004. Juuri heidän klassisessa teoksessaan, Character Strengths and Virtues, he sisälsivät kuuden hyveen joukkoon maltin.

Aristoteles edisti sellaista lähestymistapaa, että maltti yhdistetään varovaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja rohkeuteen. Nämä luonteenpiirteet yhdessä muodostivat älykkyyden yksilössä. Samoin on huomattava, että keskiaikaiset filosofit pitivät malttia genitrix virtutumina (kaikkien hyveiden äitinä).

Tämän termin merkitys on tärkeämpi kuin luulisi. Tämä johtuu siitä, että maltillisella ihmisellä on erinomainen kyky käsitellä elämän monimutkaisuutta. Sitä me kaikki haluamme, sillä se tarkoittaa sitä, että pystyy kohtaamaan asiat rauhallisesti, mutta on myös oivaltava. Se ohjaa impulsseja, mutta menettämättä omaa herkkyyttään.

Tämän valossa on helppo ymmärtää, miksi psykologia osoittaa erityistä kiinnostusta malttiin juuri nyt. Sen kehittäminen voi todellakin olla avain päivittäiseen hyvinvointiisi. Otetaan selvää miksi.

Maltti välittelijänä suhteissasi

Frontiers in Psychology -lehti julkaisi äskettäin tutkimuksen, jonka suorittivat viisi kansainvälisesti arvostettua yliopistoa. Heidän tavoitteenaan oli osoittaa, että maltin kehittämisen pitäisi olla yksi psykologisen väliintulon alue.

Yksi sen eduista on voimaannuttaa itsemme paremmilla taidoilla sosiaalisissa ja emotionaalisissa ihmissuhteissa. Maltti on ihmisen hyve, joka koostuu sarjasta hyvin erityisiä komponentteja:

  • Kyky antaa anteeksi. Maltillinen ihminen tietää, miten antaa anteeksi eikä pidä kaunaa. Lisäksi hän osaa mennä eteenpäin rauhallisella tavalla, ilman vihaa, kaunaa ja sisäisiä haavoja.
  • Nöyryys. Nöyrä lähestymistapa ei käytä temppuja muihin ihmisiin. Mainitun tutkimuksen tekijöiden mukaan nöyryys on öljy, joka rasvaa sosiaalisia suhteitamme ja helpottaa niitä. Siksi nöyryys tuo harmoniaa jokaiseen suhteeseen.

Jos maltti toimii välittäjänä ihmissuhteissamme, tämä johtuu myös kärsivällisyydestä. Asenne elää tässä ja nyt, suuntaamalla katse ja sydän siihen, mikä on olennaista kussakin tilanteessa, on avain hyvinvointiin.

Kun hallitset kärsivällisyyden taidon, voit lievittää stressiä ja painetta ihmissuhteissasi. Näin suhteesi voivat edetä palkitsevammalla tavalla.

Maltillinen mieli, itsehillintää soveltava lähestymistapa

Saatat kysyä, miksi itsehillintä on niin tärkeää psyykkiselle hyvinvoinnillesi. Se johtuu useista syistä. Ensimmäinen ja ilmeisin on se, että et tule katumaan tekemisiäsi. Toinen on se, että elät sopusoinnussa ympäristösi kanssa ja sopeutumalla paremmin jokaiseen olosuhteeseen.

Mietitäänpä sitä. Henkilö, jolla on riittävästi malttia, hallitsee tunteitaan ja impulssejaan edistääkseen tehokkaampia käyttäytymismalleja. Hän voi kurittaa mieltään saavuttaakseen minkä tahansa ehdotetun tavoitteen. Kukapa ei haluaisi sellaista?

Maltti tuo tyyneyttä elämään.

Maltti, älykkyyden paras liittolainen

Vaikka maltti sisällytettiin Seligmanin (positiivisen psykologian edustaja) määrittelemään ihmisen hyveiden käsikirjaan, se on myös integroitu toiseen lähestymistapaan. Tämä on niin sanottu positiivisen psykologian toinen aalto.

Tämän näkökulman aloittivat psykologit Itai Ivtzan, Tim Lomas ja Kate Hefferon. He avaavat uuden lähestymistavan, uuden vision, joka muistuttaa meitä jostakin melko ilmeisestä. Se on se tosiasia, että elämässä on joitain äärimmäisen tummia osia, joilta et voi aina paeta. Todellakin, joskus me kaikki joudumme kävelemään pimeiden tunneleiden, onttojen ja mutkaisien teiden läpi.

Maltti on loistava kumppani noina synkkinä päivinä. Se on älykkyytesi paras liittolainen, koska se antaa sinulle tyyneyttä, näkökulmaa ja rauhallisuutta. Sinua koetellaan, jotta voit tehdä parempia päätöksiä. Sinulla on selkeyttä, joka auttaa näkemään asiat uudessa valossa. Valo opastaa sinua matkalla ilman kiirettä. Lopuksi sinulla on itsehillintää, jolla voit hallita impulssejasi, tunteitasi ja turhautumistasi.

Aloita maltin kehittäminen tänään, ja lopulta se osoittautuu parhaaksi hyveeksesi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bollinger, R. A. (2018). Reflections on and future directions in humility and forgiveness research. Res. Hum. Dev. 15, 88–93. doi: 10.1080/15427609.2017.1411745
  • Collins, D., McAnnally-Linz, R., and Rosa, R. C. (2020). The Joy of Humility: The Beginning and End of Virtues. United States: Baylor University Press.
  • Ivtzan, I., Lomas, T., Hefferon, K., and Worth, P. (2016). Second Wave Positive Psychology: Embracing the Dark Side of Life. United Kingdom: Routledge.
  • Worthington EL Jr and van Zyl LE (2021) The Future of Evidence-Based Temperance Interventions. Front. Psychol. 12:707598

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.