Leikkiterapia auttaa lapsia leikin kautta

Leikkiterapia, joka tapahtuu lapsen ja vanhempien välillä, parantaa heidän yhteyttään ja ymmärrystään samalla kun käsitellään erilaisia ongelmia.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz.

Viimeisin päivitys: 16 kesäkuuta, 2023

Lapsen käyttäytymisen parantamiseksi tai ongelmien ymmärtämiseksi perinteinen ratkaisu on käydä lapsipsykologilla. Mutta entä jos vanhemmat itse kehittäisivät ratkaisutavan? Toisinaan asiantuntijan ohjaus ja tuki saattaa olla tarpeen, mutta monesti vanhemmat voivat käyttää tiettyjä työkaluja kuunnellakseen, ymmärtääkseen ja tukeakseen lastaan kotona. Leikkiterapia voi olla tässä suuri apu.

Bernard ja Louise Guerney kehittivät 1960-luvulla terapian nimeltä “filial therapy”, eli “lapsen terapia”. Nämä kaksi psykologia olivat johtajia leikkiterapian alalla. He loivat kyseisen terapian vaihtoehtoiseksi interventioksi. Sen tarkoituksena oli, että lapsen vanhemmat tai tärkeimmät hoitajat ovat lapsen terapeutteja.

Lapsen terapia tai leikkiterapia

Ymmärtääksemme tätä terapiaa meidän on ymmärrettävä, mikä on leikin merkitys lapsille. Leikki on heidän luonnollinen elinympäristönsä, ilmaisukeinonsa ja tapa, jolla he oppivat ympäröivästä maailmasta. Lapsen kanssa leikkiminen onkin ihanteellinen tilaisuus tutustua häneen ja välittää hänelle ajatuksia ja arvoja. Ennen kaikkea se edistää yhteydenpitoa.

Tästä syystä lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset käyttävät leikkejä arviointi-, diagnoosi- ja interventiotekniikoina. Schaefer (2012) viittaa VanFleetiin kirjan Foundations of Play Therapy luvussa yhdeksän, jossa todetaan, että Guerneyn pariskunnan kehittämällä lapsen terapialla on tiettyjä erityispiirteitä. Ne ovat seuraavat:

• Pääasialliset huoltajat ovat terapeuttisia välittäjiä. He ohjaavat leikkitunteja lastensa kanssa.
• Terapeutilla on kouluttajan tai valmentajan rooli. Hän opastaa vanhempia ja antaa heille tietoa ja ohjeita, jotta he voivat itse toteuttaa terapian.
• Leikkiterapia pidetään kotona. Vanhemmat käyttävät kaikkia oppimiaan tekniikoita. He myös ekstrapoloivat ne muihin päivittäisiin tilanteisiin lastensa kanssa.
• Leikkisessiot voivat jatkua myös terapian päätyttyä. Ne ovat nautinnon ja yhteyden hetkiä sekä lapsille että aikuisille.
• Leikin aikana syntyvä tunnelma on jo sinänsä terapeuttinen. Tässä erityisessä kontekstissa asetettujen tavoitteiden lisäksi tällä turvallisella kommunikoinnin, hyväksynnän ja empatian tilalla on myös omat etunsa.

Miten leikkiterapiaa käytetään

Katsotaanpa, kuinka leikkiterapia toteutetaan käytännössä. Siinä on kolme vaihetta.

1. Vanhempien tai hoitajien koulutus

Ensimmäisessä vaiheessa vanhemmat tapaavat terapeutin ja esittelevät tälle tapauksensa. Ammattilainen arvioi perheen dynamiikkaa ja heidän suhdettaan lapseen ja siirtyy sitten psykokasvatusprosessiin. Tämän tarkoituksena on opastaa vanhempia heidän vanhemmuudessaan ja kyseisessä terapiassa.

Lisäksi asiantuntija opettaa vanhemmille tiettyjä olennaisia taitoja ja perustekniikoita, joita tarvitaan leikkiterapian suorittamiseen. Hän myös suorittaa itse leikkisessioita lapsen kanssa, joita vanhemmat voivat seurata.

Myöhemmin vanhemmat itse ohjaavat leikkiä, kun taas ammattilainen tarkkailee ja valvoo. Tämä antaa myöhemmin palautetta ja kommentteja kaikista niistä näkökohdista, joita voitaisiin parantaa.

2. Leikkiterapia kotona

Kun vanhemmat tuntevat olonsa turvalliseksi suorittaakseen terapiaa ilman ammattilaisen apua, he aloittavat leikkiterapian kotona. Leikkisessioita tehdään yhden vanhemman ja lapsen kanssa kerrallaan, jotta se on mahdollisimman henkilökohtaista ja omistautunutta. Terapeutti seuraa heidän edistymistään.

3. Mukauttaminen

Lopuksi asiantuntija auttaa vanhempia siirtämään oppimaansa muihin yhteyksiin. Terapiassa käytetyt perustaidot (kuten aktiivinen kuuntelu, mielikuvituksellinen leikki tai rajojen asettaminen) ovat hyödyllisiä myös muissa päivittäisen perhe-elämän tilanteissa.

Australian and New Zealand Journal of Family Therapy –lehdessä julkaistussa artikkelissa väitetään, että leikkiterapia lapsen ja vanhemman välillä antaa vanhemmille mahdollisuuden tarjota tasapainoa toisaalta hyväksynnän ja tunnehoidon sekä toisaalta terveiden rajojen asettamisen välillä.

Terapian viimeisessä vaiheessa vanhemmat voivat tavata ryhmissä muiden sitä harjoittavien vanhempien kanssa. Tämä tarkoittaa, että he voivat jakaa kokemuksiaan, vertailla vaikutelmiaan terapiasta ja vahvistaa oppimistaan.

Leikkiterapian edut

Tämä lähestymistapa on ihanteellinen monille perheille ja se tarjoaa useita etuja. Nämä on kuvattu artikkelissa, jonka International Journal of Play Therapy julkaisi vuonna 2015. Ne ovat seuraavat:

• Se tarjoaa lapselle turvalliset puitteet ilmaista itseään ja jakaa vanhempiensa kanssa sisäisen maailmansa, kaipauksensa, pelkonsa ja toiveensa.
• Sen avulla vanhemmat voivat olla yhteydessä lapseensa, ymmärtää häntä ja parantaa omia kuuntelu- ja viestintätaitojaan. Lapsen ja vanhempien välille syntyy luottamussuhde.
• Se vahvistaa perhesiteitä ja auttaa lasta tuntemaan olonsa kuulluksi ja hoidetuksi. Tämä voi ehkäistä itsetunto-ongelmia tai käyttäytymishäiriöitä.
• Se auttaa vanhempaa ja lasta harjoittelemaan erilaisia ongelmanratkaisu- ja viestintätaitoja sekä oppimaan hallitsemaan turhauttavia tilanteita.

Yllämainituista syistä johtuen leikkiterapia on sopiva vaihtoehto perheille, jotka haluavat vahvistaa sidettään lapseensa, riskiryhmille, jotka tarvitsevat empatiaa ja kommunikaatiota, sekä perheille, joilla on erityisiä ongelmia.

Esimerkiksi American Psychological Associationin vuonna 2005 julkaiseman katsauksen mukaan leikkiterapiaa on käytetty menestyksekkäästi mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden, käyttäytymisongelmien, oppimishäiriöiden ja traumaattisten kokemusten hoidossa.

Suositukset

Jos luettuasi tämän artikkelin koet, että leikkiterapia voi olla hyvä vaihtoehto sinun perheesi kohdalla, kannattaa pitää mielessä seuraavat asiat. Ensinnäkin, se on suhteellisen lyhyt terapia. Se koostuu yleensä noin 15-20 istunnosta ja kestää yhteensä kolmesta kuuteen kuukautta.

Toiseksi, leikkiterapia tarkoitettu 3–12-vuotiaille lapsille. Ennen tätä ikähaarukkaa lapsen epäkypsyys ei salli hänen osallistua riittävästi mielikuvitukselliseen leikkiin. Ja ikähaarukan jälkeen keskustelupohjaiset interventiot ovat parempia.

Lopuksi, leikkiterapia edistää vapaata ja ohjaamatonta leikkimistä. Siksi lapsi määrää tahdin ja aikuinen seuraa. Tämä mahdollistaa ilmaisun, kehityksen, yhteyden ja muutosten luomisen. Jos haluat osallistua tällaiseen terapiaan, käy terapeutin luona, jolla on kokemusta leikkiterapiasta.