Kuolema on oire siitä, että olet elänyt

13.7.2017

On usein melkeinpä tabu puhua kuolemasta meidän yhteiskunnassamme, sillä se on aihe joka aiheuttaa reaktioita, pelkoa ja ahdistusta monissa ihmisissä. Kuolema on kuitenkin elämän perusolemus. Se on totuus, jonka jokainen meistä joutuu kohtaamaan ennemmin tai myöhemmin ja joka on lähellämme koko olemassaolomme ajan.

Tapa jolla me koemme kuoleman riippuu uskomuksista joita meillä siitä on. Tämä ymmärrys jonka me kehitämme, kertoo paljon meistä itsestämme ja siitä miten me sijoitamme itsemme omalle polullemme, olkoon se pelon, oppimisen, ikuisuuden, rangaistuksen tai palkkion kautta ja jopa uskomuksen, että sen jälkeen ei ole mitään ja että kuolema päättää kaiken.

Kuoleman mysteeri

Mitä tapahtuu kun tulee meidän aikamme kuolla on ollut mysteeri kaikissa kulttuureissa. Me olemme rakentaneet uskomuksia, joilla on syvät juuret uskonnossa, rituaaleissa, hengellisyydessä, filosofiassa yms. Tiede on johtanut monia tutkimuksia tästä näkökulmasta jättäen taakseen monia tuntemattomia.

Onko kuoleman jälkeen elämää? Me takerrumme ajatukseen, että siellä on jotain, energia joka ylittää meidät oli se sitten sielunvaelluksen tai toisessa ulottuvuudessa elämisen muodossa. Me emme todella tiedä mitä tapahtuu, vaikka onkin totta kuten Immanuel Kant sanoi, että jokaisella yksilöllä on tarve uskoa johonkin joka antaa merkityksen hänen olemassaololleen.

Mitä meille tapahtuu kun joku meidän läheisemme kuolee? Ajatus jonkun rakkaan menettämisestä kammottaa meitä. Muutaman päivän ajan olemme tietoisia kuinka haihtuvaa kaikki on, kuinka mikään ei ole ikuista. Ja me juoksemme suoraan todellisuuteen tajuten kuinka absurdeja suurin osa meidän huolistamme on.

kukkavene

Vääjäämättömästä tietoisena oleminen

Ajatus siitä että me kuolemme on arvokas silloin, kun se auttaa meitä arvostamaan elämän arvoa. Väistämättömästä tietoisena oleminen on viite kypsymisprosessista, jonka tuoksinasta me itsemme löydämme.

Me emme tiedä mitä tulee tapahtumaan, kun se tulee se tulee riippumatta meidän uskostamme tai uskomuksistamme. Se minkä me tiedämme varmasti on, että aika sellaisena kuin me sen tunnemme tulee muuttumaan. Se, että on tästä tietoinen saa meidät näkemään elämän paljon realistisempana, ampuen meidät kohden nykyhetkeä lähietäisyydeltä.

Olemalla tietoisia me myös annamme tilaa noille peloille tästä tuntemattomasta lopusta, vaikkakin tämä askel auttaa meitä seisomaan kasvokkain niiden kanssa niin, että ne eivät voi hallita meitä ilman että olemme siitä tietoisia. Sen sijaan me olemme siitä tietoisia ja voimme tehdä meidän omat päätöksemmeJos kiinnitämme huomiota kuoleman symboliikkaan, me ymmärrämme sen uudistamisen tarkoituksen, jatkuvan energian luomisen.

Eroaako kuolema elämästä?

Se mitä me tiedämme on, että kuolema on osa elämää. Itse asiassa se on yksi niistä asioista, joista voimme olla varmoja. Me uskomme, että kuolema lopettaa kaiken minkä me tiedämme. Siksi me yritämme rakentaa siltoja niiden asioiden välille, mitä me tiedämme ja mitä me emme tiedä perustuen omiin uskomuksiimme. 

Yksi avain makaa tämän aiheen opetuksissa, jotka ovat jättäneet jälkeensä ne ihmiset jotka ovat kuolemaisillaan. Kun heiltä kysytään heidän elämästään, he muistuttavat meitä että ainoa asia mitä meillä on, on se mitä me koemme juuri tällä hetkellä ja että meidän tulee tehdä kaikki mahdollinen jotta voimme kokea sen mahdollisimman täydesti.

Suosittu psykiatri Carl Gustav Jung uskoi, että ihmiset jotka elävät kuolemanpelon kanssa, ovat jähmettyneitä tästä pelosta ja kuolevat ennen aikojaan koska he eivät elä.

Kuten voimme seuraavasta videosta nähdä, tarjoaa Jung meille ajatuksen että kuoleman hetkellä elämä käyttäytyy aivan kuin se jatkuisi edelleen.