Kuinka suhtaudumme kulttuureihin jotka ovat erilaisia kuin omamme?

Tuntuu siltä, että tunneälykkyydestä puhutaan paljon mutta kulttuurillisesta älykkyydestä ei juuri lainkaan. Tätä pidetään kykynä havaita, omaksua, ymmärtää ja säädellä omia ja muiden tunteita, tukien henkistä ja älyllistä kasvua. Tätä tietoa käyttäen tulkitsemme maailmaa joka ympäröi meitä, ja se määrittää tapamme ajatella ja käyttäytyä.

Ihmisten välisiä suhteita pidetään yleisesti ottaen tärkeinä, mutta kun ihmissuhteita muodostetaan ihmisten välille jotka ovat eri kulttuureista, meidän täytyy pitää toisenlainen älykkyys mielessä: kulttuurillinen älykkyys.

Kulttuurillinen älykkyys

Mutta mitä on kulttuurillinen älykkyys? Se ei ole mitään muuta kuin kykyä sopeutua silloin kun olet tekemisissä toista kulttuuria edustavien ihmisten kanssa. Esimerkiksi, kun matkustamme maihin joissa puhutaan toista kieltä, hakuamme sopeutua heidän kieleensä jotta voimme ymmärtää heitä. Käyttäydytkö sinä niin?

Kulttuurillisen älykkyyden komponentit

Kulttuurillinen älykkyys on tehty neljästä osasta: motivaation osasta, kognitiivisesta osasta, metakognitiivisesta osasta, ja lopuksi behavioristisesta osasta.

• Motivaatioon liittyvä osa korostaa sisäistä kiinnostusta kokea muita kulttuureita ja olla kanssakäymisissä eri ihmisten kanssa. Tämä on tarvetta tai halua tietää ja ymmärtää erilaisia asioita.
• Kognitiiviseen osaan liittyy tietämys toisten kulttuureiden normeista. Tiedätkö ekonomiset ja lakeihin liittyvät systeemit jotka toisessa kulttuurissa vallitsee? Tiedätkö kuinka käyttäytyä muista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa, heidän sosiaalisten normiensa mukaisesti?
• Metakognitiivinen osa viittaa transkulttuuriseen tietoisuuteen. Kulttuuristen aspektien ymmärtäminen silloin kuin ihmiset tekevät arvioita heidän ajatuksistaan tai toisten ajatuksista. Lyhyesti, kykyä ymmärtää toisten ihmisten ajatuksia heidän kulttuurinsa näkökulmasta.
• Viimeisenä, käyttäytymiseen liittyvä osa viittaa kykyyn puhua ja elehtiä oikealla tavalla toisten kulttuurien normien mukaisesti. On välttämätöntä kysyä itseltämme paljonko tiedämme toisista kulttuureista. Osaatko vierasta kieltä? Tunnetko rituaalit jotka liittyvät uskontoon? Mitä elettä he käyttävät sanomaan ”ok”? Toisaalta, kykenemmekö soveltamaan omaa kieltämme kun puhumme jonkun kanssa, joka tulee toisesta kulttuurista? Kunnioitammeko heidän tekojaan? Löydämmekö yhteneväisyyksiä oman kulttuurimme kanssa?

Ehkä tänä ajanjaksona jota luonnehtii globalisaatio, sen lisäksi että korostamme tunneälykkyyden kehittämistä, meidän kannattaisi lisätä painoa kulttuurillisen älykkyyden oppimiseen. Tällä tavoin, saatamme päätyä ymmärtämään paremmin toisia kulttuureita, ja lopulta oppia tuntemaan itsemme paremmin koska toisen tunteminen on myös itsemme tuntemista.

Kulttuurillinen älykkyys Afganistanissa

Tilanne joka valottaa kulttuurillisia eroja ja joka johti kulttuurillisen älykkyyden kehittymiseen armeijassa, tapahtui Afganistanin sodassa.

Eräs pitkään jatkunut sotilaiden ele, joka vastaanotettiin erittäin huonosti Afganistanin asukkaiden puolesta, oli se että amerikkalaiset sotilaat päästivät koiria paikallisiin taloihin. Yhdysvalloissa tämä ei välttämättä ole minkäänlainen ongelma, mutta jos koiran asemasta olisi kysymyksessä vaikkapa sika, se varmasti herättäisi ihmetystä tai suuttumusta.

Ensiksi amerikkalaiset sotilaat eivät tienneet että koiria katsottiin alaspäin ja että niitä ei Afganistanissa pidetä lemmikkeinä, ja siitä syystä he päästivät niitä ihmisten koteihin.

”Koira on koira paitsi jos se katsoo sinua kohti; sitten hän on Herra Koira.”

-Arabialainen sanonta-

Nämä kaksi käytöstapaa, kaikkien niiden muiden eroavaisuuksien lisäksi jotka tapahtuivat siihen aikaan, ovat esimerkkejä siitä kuinka samaa käytöstä ei nähdä samalla tavalla kahden eri kulttuuria edustavan ihmisen silmin. Onneksi kenraali David Petraeus, henkilö joka oli vastuussa Yhdysvaltain joukoista sinä aikana, tajusi miesten tekemän kulttuurilliseen älykkyyteen liittyvän virheen ja kykeni korjaamaan sen.