Kuinka kehittää empaattisia taitoja

Empatia on taidetta ajatella ja tuntea mitä ympärilläsi olevat ajattelevat ja tuntevat. Tässä artikkelissa annamme joitakin strategioita empatian parantamiseksi.
Kuinka kehittää empaattisia taitoja

Viimeisin päivitys: 17 helmikuuta, 2023

Kuvittele, että keskustelet jonkun sinulle tärkeän henkilön kanssa. Yritä sitten vastata kahteen kysymykseen. Ensinnäkin, pystytkö ajattelemaan samalla tavalla kuin hän ajattelee? Toiseksi, voitko tuntea hänen kokemansa tunteet ikään kuin ne olisivat omiasi? Jos vastaus näihin kysymyksiin ei ole päivänselvä “kyllä”, tämä artikkeli voi olla sinulle hyödyllinen, sillä kerromme kuinka empaattisia taitoja voi kehittää.

Yleisesti ottaen empatiaa on kahdenlaista. Ensinnäkin on kognitiivinen empatia. Tämä tarkoittaa itsensä asettamista toisen paikalle. Esimerkiksi vastaaminen kysymyksiin, kuten: mitä hän ajattelee? Mitä hän päättää? Toiseksi on emotionaalinen empatia. Se viittaa toisen ihmisen tunteiden tuntemiseen, kuten onni, pelko, epävarmuus jne.

“Empatialla on kaksi osaa: kognitiivinen, joka liittyy läheisesti kykyyn abstraktoida muiden ihmisten henkisiä prosesseja, ja emotionaalinen, joka on reaktio toisen henkilön tunnetilaan.”

-Luis Moya Albiol-

Nainen yrittää kehittää empaattisia taitoja.
Empatialla on kognitiivinen ja emotionaalinen komponentti. Ne koskevat sitä, mitä toinen henkilö ajattelee (kognitiivinen) ja tuntee (emotionaalinen).

Empatia

Empatian termistä on aina keskusteltu kiivaasti, ja se on määritelty monella tapaa. Esimerkkeinä “suru tai sääli toisten kurjuutta kohtaan” (Smith, 1757), “sisäinen jäljittely, joka tapahtuu projisoimalla itsensä toiseen” (Lipps, 1986) ja “kyky kokea tilapäisesti muiden tunnetiloja” (Moya-Albiol, 2010).

On selvää, että empatia on monimutkainen rakennelma, mutta sillä on kiistaton biologinen perusta. Esimerkiksi joillakin aivoalueilla, kuten esimotorisella alueella, tietyillä hermosoluilla on tärkeä rooli empatiassa. Näitä kutsutaan peilisoluiksi.

“Peilisolut selittävät, kuinka voimme päästä käsiksi ja ymmärtää toisten mieliä ja tehdä intersubjektiivisuudesta mahdollista, mikä helpottaa sosiaalista käyttäytymistä.”

-Luis Moya Albiol-

Empatia ja terveys

Empatian puutteella on tärkeä rooli monissa kliinisissä olosuhteissa. Niitä ovat autismikirjon häiriöt ja erilaiset persoonallisuushäiriöt.

Autismikirjon häiriöt

Autismikirjon häiriöistä kärsivillä empatiasta vastaavat aivopiirit osoittavat alhaista reaktiivisuutta testeihin, kuten tarinoiden lukemiseen, joissa arvioidaan hahmon aikomusten tai henkisten tilojen ominaisuuksia. Yksi autismikirjon häiriöiden merkittävimmistä ominaisuuksista onkin mielen teorian puute (Theory of Mind, ToM). Tämä on kykyä kuvailla omaa ja muiden mieltä ja mielialaa.

Persoonallisuushäiriöt

Persoonallisuushäiriöistä on hyvä mainita skitsoidipersoonallisuushäiriö (ryhmä A) sekä narsistiset, antisosiaaliset ja rajatilapersoonallisuushäiriöt (ryhmä B). Nämä ovat diagnostisten käsikirjojen luokituksia. Ne ovat ominaisuuksia, jotka yhdistävät tietyt persoonallisuushäiriöt.

Esimerkiksi A-ryhmän alla oleville persoonallisuushäiriöille on ominaista omituisuus ja omalaatuisuus. Toisaalta B-ryhmäläisillä on taipumus olla dramaattinen persoonallisuus.

Kuinka kehittää empaattisia taitoja

Empaattisten taitojen opettelu alkaa yleensä sosiaalisten suhteiden koulutuksella. Alla kerromme joistakin yleisimmistä tekniikoista, jotka auttavat sinua kehittämään empaattisia taitoja.

1. Aktiivinen kuuntelu

Aktiivinen kuuntelu auttaa ymmärtämään, mitä toinen henkilö kertoo sinulle, ja välittämään hänen kertomansa viestin omin sanoin. Kykysi muotoilla hänen viestinsä uudelleen edellyttää sinulta tarkkaa kuuntelua ja kiinnostusta. Esimerkiksi:

  • Viesti: “Elän vaikeita aikoja, koska kumppanini on jättänyt minut ja oloni on aivan kamala.”
  • Uudelleenmuotoilu: “Ymmärrän, että elät vaikeaa hetkeä elämässäsi ja että tunnet olosi todella tyhjäksi menetyksen vuoksi.”

Aktiiviseen kuunteluun kuuluu kaksi peruskomponenttia. Mitä toinen henkilö sanoo ja miltä hänestä tuntuu. Siksi on hyödyllistä kysyä itseltäsi kaksi kysymystä: mitä hän yrittää kertoa sinulle ja miltä hänestä tuntuu?

2. Unohda ennakkoluulot

Ennakkoluulo määritellään negatiiviseksi asenteeksi yksilöä tai sosiaalista ryhmää kohtaan. Siinä on kolme komponenttia. Nämä ovat kognitiivinen (uskomukset), affektiivinen (tunteet) ja käyttäytyminen (käyttäytymisen seurauksena).

Nyt kun tiedät mitä ennakkoluulo on ja mitä se merkitsee suhteessa empatian kehittämiseen, tavoitteena on etääntyä itsestäsi ja omista ennakkokäsityksistäsi syventyäksesi toiseen ihmiseen. Vältä ajattelemasta, tuntemasta ja toimimasta sen mukaan, miten itse toimisit. Keskity sen sijaan siihen, miten hän toimii ja tuntee.

Toisen ajatteleminen, vapaa omista tuomioistamme, auttaa meitä ymmärtämään.

3. Terveet ohjeet

Tietyt merkit kertovat toiselle, että kuuntelet häntä, ymmärrät häntä ja vahvistat hänen tunteensa. Näitä ovat kiinnostuksen osoittaminen sitä kohtaan mitä hän kertoo sinulle ja keskittyminen siihen mitä hän ilmaisee, ei pelkästään siihen, mitä hän pukee sanoiksi.

Itse asiassa sinun pitäisi yrittää vangita hänen sanomansa tausta sekä itse viesti ja perustunteet, jotka saavat hänet tuntemaan siltä miltä hänestä tuntuu. Hän saattaa tuntea onnea, pelkoa, surua, pettymystä jne. Anna hänelle aikaa kertoa sinulle tarinansa. Vältä kiirehtimästä häntä.

Lopuksi, jos haluat asettua toisen asemaan ja oppia empatiaa, sinun on pohdittava, mitä hän mahtaa ajatella ja tuntea, ja kokea hänen tunteensa ikään kuin ne olisivat sinun omiasi.

Nämä ovat vain muutamia tekniikoita, jotka voivat auttaa sinua kehittämään empaattisia taitoja. Niitä on kuitenkin vielä paljon enemmän, ja jos olet sitä mieltä, että sinun on todella parannettava empatiakykyäsi, sinun on parasta hakea ammattilaisen apua.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Fernández-Pinto, I., López-Pérez, B., & Márquez, M. (2008). Empatía: Medidas, teorías y aplicaciones en revisión. Anales de Psicología/Annals of Psychology, 24(2), 284-298.
  • Moya-Albiol, L., Herrero, N., & Bernal, M. C. (2010). Bases neuronales de la empatía. Rev Neurol, 50(2), 89-100.
  • Pascale, P. (2010). Nuevas formas de racismo: estado de la cuestión en la psicología social del prejuicio. Ciencias psicologicas, 4(1), 57-69.
  • Ruggieri, V. L. (2013). Empatía, cognición social y trastornos del espectro autista. Revista de neurología, 56(1), 13-21.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.