Kognitiivis-narratiivinen psykoterapia
Rakennamme todellisuutta, kun olemme yhteydessä muihin kielen avulla. Tuntemisen prosessi on meille luontainen. Kerromme muille olevamme sellaisia jollaisia tunnemme itsemme olevan. Tämä on elämän kertomisen taidetta. Gonçalves esittää, että kognitiivis-narratiivinen psykoterapia pyrkii optimoimaan tapaa, jolla kerromme itsestämme.
Aivan kuten fysiikka on keskittynyt löytämään kaikki elementit, jotka muodostavat aineen olemuksen (kuten atomit, protonit ja neutronit), psykologia on pyrkinyt vastaamaan kysymyksiin, kuten käyttäytymiseen. Ovatko tunteet olennainen tekijä? Vai ovatko ajatukset? Kognitiivis-narratiivinen psykoterapia väittää, että kaikki ovat olennaisia: käyttäytyminen, tunteet ja ajatukset, kaikki on kietoutunut keskustelujemme kankaaseen.
“Narratiivina oleminen ei ole valinta, se on keitä me olemme, se liittyy siihen, kuinka aivomme on suunniteltu.”
– Gonçalves –
Psykopatologia on sosiaalinen rakennelma
Diagnostiset järjestelmät ovat heijastusta kulttuureista, ihmisistä ja mielenterveysasiantuntijoiden ajattelusta tietyllä historiallisella hetkellä. Kognitiivis-narratiivisen psykoterapian näkökulmasta katsottuna ongelma on seurausta vaikeuksista, joita meillä on narratiivien luomisessa, jotka vangitsevat johdonmukaisesti olemassaolomme monimutkaisuuden.
Elämästämme kertomisen vaikeus
Gonçalvesille narratiiviset vaikeudet voivat aiheuttaa kolme näkökohtaa:
- Sisältö. Jotkut ihmiset ovat juuttuneet tarinoihin, jotka järjestelmällisesti toistavat itseään. Ne ovat kuin rikotut ennätykset. Ihmisinä tarvitsemme kuitenkin erilaisia kokemuksia ja joustavuutta.
“Hyvä esimerkki löytyy masennuksesta kärsivistä ihmisistä. Heillä on taipumus kertoa toistuvasti samaa tarinaa, jota he eivät pääse pakoon.”
– Gonçalves –
- Rakenne. Ihmisinä yritämme löytää merkityksen elämällemme. Meille ei kuitenkaan kerrota, että tehdäksemme tämän meidän täytyy tuntea olevamme oman olemassaolomme tekijöitä. Yrittääksemme löytää merkityksen, pyrimme antamaan sisäistä johdonmukaisuutta kokemuksemme jokaiselle vaiheelle, jotta kokemuksemme “sopivat” yhteen toistensa kanssa.
“Tarinoiden välinen johdonmukaisuus rakentaa identiteettiämme. Tämän johdonmukaisuuden puuttuminen kokemuksissamme saa meidät kadottamaan tunteen, että olemme elämämme tekijöitä ja koemme kokemukset erillisinä, jakautuneina ja katkenneina.”
– Gonçalves –
- Prosessi. Joskus yrittäessämme olla johdonmukaisia, vähennämme tarinojemme kerronnan rikkautta. Saatamme puhua joistakin asioista, mutta jättää huomiotta toiset. Esimerkiksi masennusta sairastava voi ajatella olevansa epäpätevä ja kelvoton olemaan kenenkään rakastama. Hän jättää huomiotta sen tosiasian, että kun hän on kunnossa, hän on tunnettu kovasta työstään. Tämän seurauksena hänen ystävänsä ovat huolissaan hänestä ja hänen kyvystään nauttia elämän pienistä asioista.
Elämästä kertominen kognitiivis-narratiivisen psykoterapian avulla
Kognitiivis-narratiivisen psykoterapian tavoitteena on, että asiakas etsii narratiivisen asenteen. Toisin sanoen, että hän rakentaa monipuolisen keskustelun, jossa on erilaista sisältöä ja vivahteita. Sellaisen, joka on monimutkainen ja samalla johdonmukainen. Näin tekemällä hän pysyy avoimena kokemuksensa koko monimutkaisuudelle.
Terapeutti ei välitä siitä, mitä asiakkaan pitäisi saavuttaa tai ajatella. Hän keskittyy auttamaan asiakasta tekemään muutoksia hänen tapaansa kertoa elämästään. Tätä varten terapeutti käyttää erilaisia tekniikoita, joiden avulla asiakas voi kehittää narratiivisen asenteen.
Tekniikat
- Muisti on kyky tallentaa elämän olosuhteet jaksojen muodossa. Ne ovat kuin kirjan lukuja. Järjestämällä kokemuksensa tällä tavalla asiakas voi jäsentää sen ja erottaa tietyt luvut muista.
- Objektiivisuus on kykyä tutkia kaikkea sitä aistillista rikkautta, jonka kokemus antaa. Jos asiakas voi uppoutua kaikkeen, mitä hän on kokenut ja mitä hän elää nyt, hän pystyy kertomaan elämästään monimutkaisemmalla ja monipuolisemmalla tavalla.
- Subjektiivisuus on kykyä erottaa ja monipuolistaa emotionaalisia kokemuksia (menneitä tai nykyisiä). Sen avulla asiakas voi rikastuttaa sisäistä kokemustaan.
- Metaforisaatio on kykyä rakentaa monia merkityksiä kokemuksistaan. Esimerkiksi Maria, jolle on diagnosoitu masennus, keskittyy muistoissaan jaksoihin, jolloin hän tunsi olonsa hyväksikäytetyksi ensin veljensä ja sitten miehensä toimesta. Terapeutin avulla hän päättelee olevansa “eräänlainen Tuhkimo, jolle elämä on velkaa prinssin”.
- Projisointi on kykyä ennakoida tulevaisuuden kokemuksia menneisyyden ansiosta.
Narratiivinen terapia
Kognitiivis-narratiivinen psykoterapia on pitkälle jäsenneltyä narratiivista terapiaa, jossa istunnot suunnitellaan etukäteen. Se on suunniteltu niin, että sitä voidaan käyttää 15 istunnossa. Ensimmäinen on omistettu tavoitteiden asettamiselle ja järjestelmän selittämiselle. Toisella ja kolmannella istunnolla työskennellään muistojen parissa. Neljännestä eteenpäin alkaa työskentely eri tekniikoiden kanssa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Feixas i Viaplana, G. (2003). Una perspectiva constructivista de la cognición: implicaciones para las terapias cognitivas. Revista de Psicoterapia, 2003, num. 56, p. 107-112.
- Morejón, A. R. (2019). Manual de psicoterapias: Teoría y técnicas. Herder Editorial.