Jokaisen naisen sisällä asuu susi

29.12.2017 en Psykologia 441 Jaetut
villinainen suden kanssa

Clarissa Estésin teoksen Naiset jotka kulkevat susien kanssa julkaisu näyttää tuoneen tullessaan uuden naisarkkityypin: villinaisen. Kirja on ollut valtaisa menestys: se on käännetty 18 kielelle ja sillä on lukuisia painoksia ja uusintapainoksia. Mielenkiintoista tekstissä on se, että se tarjoaa maagisen ja riemukkaan tavan ymmärtää feminismiä.

Kirjan peruslähtökohtana on se, että jokaisen naisen sisällä on villi sielu, susisielu. Tämä sielu suojelee voimakasta elämän energiaa, joka tekee spontaaniudesta naisen luontaisen olemuksen. Tämä feminiininen eläin on myös raivokas, se osaa suojella itseään saalistajilta ja päihittää kokemuksen puutteen tai naiiviuden. Susi on vahva ja osaa näyttää voimansa, vaikka voima olisi ollut pitkään uinumassa.

”Nautinnon rakastaminen vaatii vain vähän. Aito rakastaminen vaatii sankarin, joka osaa hallita pelkonsa.”

-Clarissa Estés-

Susi on väärinymmärretty ja stigmatisoitu eläin. Naisen villi puoli ei ole puhdasta raivokkuutta. Hän osaa olla laumansa matriarkka, hän osaa ohjata muita. Hän kykenee olemaan johtaja vailla pelkoa tai epävarmuutta. Hän oppii kokemuksistaan ja osaa pitää huolta itsestään.

Susi ja moderni nainen

Vaikka nykynaiset ovat tehneet joitakin uskomattomia saavutuksia ja päässeet valta-asemiin, he ovat kaukana villistä susiolemuksestaan. Villinainen ei alistu käskyille kuten moderni nainen alistuu mainonnalle. Hän ei myöskään anna muiden päättää, mikä polku hänen tulisi valita. Villinainen on luova, intohimoinen, vaistonvarainen ja viisas.

nainen ja hohtava pallo

Naisena oleminen on etuoikeus. Kulttuurimme kuitenkin hautaa tämän tosiasian, ja joskus naiset itsekin hautaavat sen. Itse sivilisaatiomme alkuperä pyöri naisten ympärillä. Alussa ainoat täysin vakiintuneet verisiteet olivat naisten kautta. Ihmisryhmät kokoontuivat äitien ympärille, sillä isyydestä ei ymmärretty paljoakaan. Ihmisten yhteiskunta alkoi naisista sen keskiössä.

Ihmiskunnan alussa ”villillä naisella” oli paikkansa. Nykyään kuitenkin feminiinisyyttä aliarvostetaan. Monet naiset yrittävät saavuttaa autonomian matkimalla miehiä, mutta villinainen ei ole mies. Hän on villi ja päättäväinen nainen, joka arvostaa naiseuttaan.

Aivan erityisesti villinainen ei anna kenellekään valtaa omasta kehostaan. Hän tanssii yksin tai kumppanin kanssa. Hän syleilee ja pitelee sylissään läheisiään. Hän on iloinen ja yhteydessä vaistoihinsa ja haluihinsa. Hän ei anna kenenkään määrätä, kuinka paljon hänen tulisi painaa, milloin hänen tulisi hankkia lapsia tai kuinka hänen tulisi toimia saadakseen muiden hyväksynnän.

Suden haaste

Kulttuurimme tyrkyttää stereotypioita ”hyvistä naisista” ja ”huonoista naisista”. Ensimmäinen on kunnioitettava, monet pitävät häntä täydellisenä esimerkkinä hyveestä. Huono nainen puolestaan vaarantaa vakauden, sillä hän haluaa edetä ja edistyä. Tästä syystä monissa yhteiskunnissa tällaisia naisia kutsutaan ”ämmiksi” tai ”lutkiksi” ja jopa susiksi. He ovat niitä, jotka antavat muille ihmisille puhuttavaa. He herättävät kohua. Mielenkiintoista kyllä, espanjankielinen sana ”puta” (”lutka” suomeksi) tulee sanasta ”buzda”, joka tarkoittaa viisautta.

tyttö ja susi

Romulus ja Remus perustivat Rooman, joka oli aikoinaan maailman pääkaupunki. Nämä hylätyt pojat selviytyivät suden ansiosta, joka imetti heitä.

Klassisessa Roomassa prostituoidut eivät olleet naisia, jotka vain tarjosivat 15 minuutin seksiä korkeimman summan tarjoajalle. Yleisesti ottaen he tiesivät paljon politiikasta, astrologiasta, matematiikasta ja monesta muusta aiheesta. He eivät ainoastaan tarjonneet seksiä, vaan myös monipuolista seuraa. He olivat loistavia keskustelijoita. Konsepti oli samankaltainen kuin geishoilla. Tämä saattaa antaa käsityksen, että villinainen on samankaltainen kuin prostituoitu, mutta näin ei ole.

Villinainen ei vaadi, hän tarjoaa. Hän ei pyydä, vaan antaa. Tästä huolimatta hän ei ole kesy. Hän käyttäytyy tällä tavalla siksi, että hän tuntee itsensä voimakkaaksi, ei siksi että alistuisi. Hän tietää voivansa lähteä milloin vain, tarvitsematta valita määränpäätä. Hän tietää kuuluvansa itselleen, mistä syystä hän voi omistautua muille asioille. Hän ei pelkää antaa itseään jollekulle toiselle, koska hän on vapaa. Hän ei pelkää kärsimystä, koska hän tietää olevansa vahva.

Villinainen on upea ystävä. Hän on uskollinen ja suojeleva. Hän on myös hyvin hengellinen: hän suuntaa elämänsä kohti universaaleja arvoja eikä kuukausittaisia tavoitteita. Hän rakastaa taidetta, koska se on paras vapaan ilmaisun tie. Hän rakastaa itseään, olematta narsistinen tai itsekeskeinen. Parasta kaikessa on se, että tämä villi susi on jokaisen naisen sisällä. Kaikki mitä naisen tarvitsee tehdä, on kerätä rohkeutta sen herättämiseksi.

UUTISIA VERKOSSA