Onnellisuus vaatii kokonaisvaltaista kehittymistä ja nykyisyyden tiedostamista. Meidän tulee käyttää kaikkia aistejamme ja kiinnittää huomiota tietoon, jota ne tarjoavat meille. Lukuisat tutkimukset positiivisen psykologian saralla ovat osoittaneet psykologisen hyvinvointimme kasvavan, kun keskitymme tähän hetkeen.
Nykyhetkessä eläminen vaatii mieleltämme jatkuvaa vaivannäköä, sillä mieli haluaa luonnollisesti suuntautua häiriötekijöihin. Keskitymme elämään ainoastaan tulevaisuuden asioita varten, mikä johtaa psyykkisiin ongelmiin.
Kun mielemme keskittyy jatkuvasti huolehtimaan tulevasta, ahdistuneisuus ottaa ylivallan nykyisyydestämme. Mielemme ollessa ankkuroituna menneisyyteen, päivämme täyttyvät surulla ja epätoivolla.
Ihmiset ovat hauraita, sillä emme lakkaa kysymästä itseltämme kysymyksiä menneestä ja tulevasta. Olemme vahvoja kohdatessamme uuden päivän ilman pelkoa. Menneisyys ja tuleva ovat kuitenkin ainoastaan ajatuksissamme; todellinen todellisuus lepää nykyhetkessä.
Masennusta peittelevä ei aina osoita tyypillisiä masennuksen merkkejä, vaan sen sijaan muita oireita ja käyttäytymismalleja, joiden taakse masennus kätketään. Itse asiassa masennusta sairastava on se, joka ensimmäisenä katsoo tilannetta läpi sormien. Hän toimii niin työntääkseen kivun taka-alalle. Masennuksen oireiden kätkeminen…
Sairastumisen pelko tai nosofobia on alkukantainen pelko, aivan kuten kuoleman ja hulluuden pelko. Rehellisesti sanottuna: kuka ei pelkäisi vakavien sairauksien saamista? Emmekö me kaikki pelkää tulevamme hulluiksi jonakin päivänä? Eivätkö kaikki pelkää kuolemaa? Tämä artikkeli kertoo kaiken nosofobiasta: järjettömästä, sairaalloisesta…
Tässä artikkelissa kerromme masennuksen ja seksuaalisuuden välisestä yhteydestä. Seksuaalisuus on yksi seikka, johon masennuksella on todettu olevan eniten vaikutusta. Ihmiset uskovat tietävänsä paljon masennuksesta, kun todellisuudessa he ovat vajonneet sosiaalisesta mediasta ja muilta ihmisiltä saatuihin ennakkokäsityksiin. Masennuksen on todettu vaikuttavan…
Vaikka järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin välillä voidaan huomata joitakin samankaltaisuuksia, ovat ne loppujen lopuksi hyvin erilaisia. Järjestäytynyt rikollisuus on tapa tehdä rikoksia. Nämä rikokset vaativat tietyntasoista suunnittelua sekä useiden yksilöiden koordinoitua osallistumista. Terrorismin on puolestaan tapana käyttää äärimmäisen väkivaltaisia tapahtumia.…
Psykologinen behaviorismi uskoo, että persoonallisuutta voi selittää käytöstä havainnoimalla. Watson kehitti behaviorismin yleisteorian, joka käsittää psykologisen behaviorismin, vuonna 1912. Skinner myöhemmin laajensi tätä teoriaa omalla radikaalilla behaviorismillaan. Staatsin myöhemmät menettelytavat keskittyvät keskustelemaan psykologisesta behaviorismista joka korostaa yksilön persoonallisuutta ja sisäistä…
Illuusio totuudesta on mekanismi, jonka mukaan henkilö uskoo jonkin asian olevan totta, vaikka se ei sitä ole. Hän ei itse asiassa pelkästään usko siihen; hän myös puolustaa sitä. Hän myös sulkee totaalisesti sen mahdollisuuden, että se voisi olla väärin. Illuusio…
