Itsekritiikki ja perfektionismi tekevät sinusta itsesi pahimman vihollisen

Olemme kaikki olleet välillä liian ankaria itseämme kohtaan. Monissa tapauksissa kohtelemme itseämme kuin vihollista. Tässä artikkelissa puhumme perfektionismista, itsekritiikistä ja itsesäälistä, paljastaen niiden roolin epäoikeudenmukaisuuden hetkinä itseämme kohtaan.
Itsekritiikki ja perfektionismi tekevät sinusta itsesi pahimman vihollisen

Viimeisin päivitys: 13 helmikuuta, 2023

Miksi arvostelet itseäsi niin paljon? Miksi sinun on niin vaikeaa tunnistaa saavutuksiasi, mutta niin helppo nähdä epäonnistumisesi? Kun olet itsesi pahin vihollinen, kaikki näyttää harmaammalta, pilvisemmältä ja epävarmemmalta. Itsesi myötätuntoinen kohtelu ei aina ole helppoa, mutta joskus sinun on vain tehtävä se.

Kaksi yleistä toimintatapaa ovat perfektionismi ja itsekritiikki. Ne ovat kuitenkin usein huonosti määriteltyjä. Mielenterveyden alalla perfektionismi on liitetty kliinisiin kokonaisuuksiin, kuten syömishäiriöihin, masennukseen, ahdistukseen ja stressiin. Itsekritiikki on liitetty sosiaaliseen fobiaan tai itsemurhaan.

Naisen Itsekritiikki ja perfektionismi saavat hänet olemaan tyytymätön.
Kun käyttäydyt kuin itsesi pahin vihollinen, sinulla on tapana arvostella itseäsi liikaa, ehkä sen vuoksi, että tunnet olevasi niin kaukana haluamastasi täydellisyyden tilasta.

Perfektionismi

Perfektionismi on taipumus pitää itsesi korkealla suoritustasolla ja samalla yliarvioida itsesi ja kykysi. Usein tämän tulos on itsekritiikki. Tämä johtaa kasvavaan huoleen siitä, että teet vielä enemmän virheitä. Perfektionismia on kahta tyyppiä:

Mukautuva perfektionismi

Mukautuva perfektionismi merkitsee korkean suoritusstandardin lisäksi pientä epäjohdonmukaisuutta siinä, jos asiat eivät suju haluamallasi tavalla. Loppujen lopuksi ymmärrät, että on mahdotonta tehdä aina kaikki ja kaikki oikein.

Mukautuva perfektionismi viittaa siihen, että vaikka vaadit itseltäsi paljon, kohtelet itseäsi myötätuntoisesti silloin kun epäonnistut tavoitteissasi.

Mukautumaton perfektionismi

Toisaalta mukautumaton perfektionismi viittaa siihen, että vaadit itseltäsi paljon, ja rankaiset itseäsi ankarasti, jos tulokset eivät ole sitä, mitä odotit. Tämä merkitsee sitä, että olet hyvin eri mieltä toimintasi tuloksesta. Toisin sanoen sinulla on jatkuva käsitys siitä, että olet aina kaukana vaatimiesi korkeiden standardien täyttämisestä.

Itsekritiikki

Perfektionismi ja itsekritiikki ovat sisaruksia. Itsekritiikki voidaan määritellä kognitiiviseksi persoonallisuuden tyyliksi, jonka kautta arvioit ja tuomitset itseäsi.

Kun olet itsekriittinen, olet erittäin valppaana pienimmistäkin epäonnistumisista ja arvostelet itseäsi negatiivisesti. Itsekritiikkiä on kahdenlaista, mukautuvaa ja epätoiminnallista.

Mukautuva itsekritiikki

Epäonnistumisen tunnustaminen auttaa sinua kohtaamaan elämäsi vaikeat hetket rehellisemmin. Lisäksi se on tärkeää identiteettisi muodostumisen kannalta. Tämä johtuu siitä, että arvioimalla itseäsi ja näkemällä kuinka voit kehittyä, tunnet olevasi kykenevämpi käsittelemään satunnaisia elämän negatiivisia tapahtumia.

“Tässä mielessä mukautuva itsekriittinen käyttäytyminen lisää yksilön käsitystä itsetehokkuudesta.”

-De Rosa-

Mukautumaton itsekritiikki

Kun uskot käyttäytyväsi sopimattomasti tai kun et huomaa onnistumistasi huolimatta siitä, että todellisuudessa onnistuit, ilmenee ongelmia. Kun olet itsesi pahin vihollinen, aliarvioit toimintasi myönteisiä tuloksia, koska pidät niitä pelkkänä velvoitteena.

Näin ollen, kun saavutat tavoitteesi, koetkin suurta tyytymättömyyttä. Olet sitä mieltä, että todellisuudessa saavutuksesi ei ollut mitenkään niin tärkeä. Tätä kutsutaan saavutusten devalvoinniksi. Se vahvistaa yleisen epäonnistumisen.

“Toisin sanoen itsekriittisillä ihmisillä on taipumus arvioida itseään globaalisti ja jäykästi, ja kohdistaen huomionsa virheisiinsä.”

-De Rosa-

Harjoita myötätuntoa itseäsi kohtaan

Myötätuntoon itseäsi kohtaan kuuluu se, että opit tukemaan itseäsi silloin kun kärsit. Se on ystävällisyyden, huolenpidon ja ymmärryksen tunteita itseäsi kohtaan, vaikka tulokset olisivat kaukana siitä, mitä halusit. Siihen liittyy myös sen tunnustaminen, että olet ihmisenä hauras ja epätäydellinen.

“Myötätunto itseä kohtaan juontaa juurensa biologiseen kykyyn huolehtia toisista, herkkyydestä hätää kohtaan, sympatiaan, ahdistuksen sietokykyyn, empatiaan, tuomitsemattomuuteen ja lämpimän tunnesävyn ylläpitämiseen.”

-Gilbert-

Nainen silmät kiinni ja käsi sydämellä.
Itsemyötätuntoa harjoittava yksilö etsii omaa onneaan ja hyvinvointiaan. Hän hyväksyy sen, että hänellä on rajoituksia.

Itsemyötätunnon asiantuntija Neff mainitsee kolme perusominaisuutta tähän liittyen:

  • Armollisuus itseäsi kohtaan. Kohtele itseäsi huolella ja ymmärryksellä kriittisen arvostelun sijaan.
  • Jaettu ihmisyys. Sen tosiasian tunnustaminen, että myös muut käyvät läpi samanlaista kärsimystä, jota sinä koet.
  • Mindfulness. Kyky havaita ja hyväksyä, mitä tapahtuu tässä hetkessä.

Saatat kuitenkin erehtyä pitämään itsemyötätuntoa itsesäälinä. Se on virhe. Myötätunto itseä kohtaan sisältää oman ja muiden elämän näkemisen ilman vääristymiä, jotka vähentävät kokemusta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kun huomaat käyttäytyväsi kuin olisit itsesi pahin vihollinen, käännä tilanne ja käyttäydy kuin olisit itsesi paras ystävä. Sinun on ymmärrettävä, että on täysin luonnollista tehdä virheitä ja epäonnistua joskus. Epäonnistuminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että olet ihminen, epätäydellinen mutta kaunis.

“Itsemyötätunto merkitsee sitä, että olemme lämpimiä ja ymmärtäväisiä itseämme kohtaan kun kärsimme, epäonnistumme tai tunnemme olomme riittämättömäksi, sen sijaan, että jättäisimme huomiotta tuskamme tai leimaisimme itsemme itsekritiikillä.”

-Neff-


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Arrebola-Domínguez, M. (2018). La autocompasión.
  • Montero, Mariza. (2010). Crítica, autocrítica y construcción de teoría en la psicología social latinoamericana. Revista Colombiana de Psicología , 19 (2), 177-191. Recuperado el 28 de diciembre de 2022, de http://www.scielo.org.co/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0121-54692010000200003&lng=en&tlng=es.
  • Pinelo, Dora Beatriz. (2013). AUTOCRÍTICA. Revista de Investigacion Psicologica, (10), 87-89. Recuperado en 28 de diciembre de 2022, de http://www.scielo.org.bo/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S2223-30322013000200008&lng=es&tlng=es.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.