Sanotaan, että elämäsi on sellaista kuin mihin keskität huomiosi, ja sen vuoksi vaikuttaa loogiselta että meidän tulisi yrittää ratkaista asiat jotka horjuttavat tasapainoamme sen sijaan että kuluttaisimme päivämme uhmaten painovoiman lakia. Yksi asia joka horjuttaa meitä eniten on riidat, ja paras keino päästä niistä eteenpäin on toimia hymyilevän henkilön tyyneydellä eikä impulsiivisesti tai suuttumalla.
Kun tilanne ottaa sinut valtaansa ja sinusta tuntuu ettet tiedä mistä aloittaa, kärsivällisyys yhdessä tietynasteisen optimismin kanssa voi auttaa sinua pääsemään ongelman yli ilman suurta vahinkoa. Jos valitset negatiivisuuden, se saattaa aiheuttaa sinulle tarpeetonta henkistä epätasapainoa lisäten stressiä, ahdistusta ja suuttumusta.
Hymyile tyynesti jos haluat saavuttaa jotakin
Joskus löydämme itsemme upotettuna kiistaan, hieman kiihtyneenä. Useimmiten toinen osapuoli on perheenjäsen tai ystävä. Tämä tekee jännitteestä haasteellisemman koska huonosti hoidettu erimielisyys voi johtaa lopputulokseen jota emme koskaan haluaisi.
Kohdatessamme tämän tai muita vastaavia tilanteita meillä on kaksi vaihtoehtoa: voimme menettää tilanteen hallinnan tai järkeillä sen niin hyvin kuin mahdollista. Se, valitsemmeko ensimmäisen vai toisen vaihtoehdon, riippuu vahvuudestamme hallita impulsiivisuuttamme ja päämme pitämistä niin hyvin kuin mahdollista. Tässä mielessä on paljon terveellisempää käyttää avointa mieltä joka johtaa meidät ”rauhallisille vesille”.
”On helpompi saada mitä haluat hymyn kuin miekan avulla.”
– William Shakespeare –
Siinä ei ole kyse siitä että toinen henkilö voittaa ja toinen häviää, vaan opetuksesta joka on paljon rikastuttavampi tulevaisuutta ajatellen hänelle joka toimi suuremmalla tyyneydellä: rauhallinen vuoropuhelu, hyvin ajoitettu hymy ja rento käytös vastauksena kiihtymykseen tulee olemaan hyödyllinen toisissa, samankaltaisissa tilanteissa joiden kanssa joudumme vastakkain. Tämän takia sanomme, ”Hymyile tyynesti jos haluat saavuttaa jotakin.”
Raivostuminen on umpikuja
Suuttumus johtaa umpikujaan. Raivostuminen estää meitä kuuntelemasta ja tulemasta kuulluksi, eikä se myöskään anna meidän ymmärtää tai tulla ymmärretyksi.
Riidat syntyvät usein kun keskustelun sävy muuttuu äkkiä. Sen jälkeen äänemme nousee emmekä katso omaa egoamme pidemmälle. Kumpikaan osapuolista ei pysähdy miettimään onko mahdollista että hän on väärässä, yrittääkö hän pakottaa omia ajatuksiaan läpi niiden ilmaisemisen sijaan ja pitääkö hän joitain tulkintoja itsestäänselvyytenä vaikka ne eivät olisi edes yhtä todellisuuden kanssa.
”Suuttumuksesta kiinni pitäminen on sama kuin pitäisit lujasti kiinni hiilloksesta aikomuksenasi heittää sillä jotakuta toista; sinä olet se joka polttaa itsensä.”
– Buddha –
Suuttumus sumentaa suuttuneen henkilön mielen ja saa hänet uskomaan ettei ole mahdollista että hän on väärässä. Voi myös olla, että hän ei tiedosta että taistelun voittaminen ei tuo hänelle mitään etua koska hän ei ole kuunnellut mitä toinen henkilö ajattelee sen todennäköisyyden lisäksi että hän päätyy uskomaan valheita.
Vaikean tilanteen käsitteleminen tyynesti
Hän joka hymyilee kohdatessaan hankaluuksia tulee olemaan vahvempi kuin hän joka suuttuu. Hän tietää, että pohdiskelu ja analysointi ovat parhaita vihollisia ylimielistä asennetta vastaan jonka suuttumus usein aiheuttaa.
Sen lisäksi hän hankkii kokemusta etsiessään ratkaisuja ongelmiinsa ja avautuessaan sietokyvylle joka tulee laajan suhteiden valikoiman mukana. On tärkeää osata kuunnella ja kunnioittaa sitä, että muut eivät välttämättä ajattele niinkuin me, sekä pitää mielessä että me kaikki teemme virheitä: joskus sanoillamme, toisinaan teoillamme.
Se vaikuttaa kliseeltä, mutta hermojemme hallitsemisen oppiminen herkkinä hetkinä auttaa meitä kanavoimaan raivon hetket joita ei voi välttää. Siinä ei ole kyse siitä että katsoisimme ongelmia muiden kanssa niinkuin niitä ei olisi olemassa vaan pikemminkin oppimasta hallitsemaan niitä tehokkaalla tavalla.
”Suuren stressin tai vastoinkäymisten aikoina on aina parasta pysytellä kiireisenä, aurata suuttumuksesi ja energiasi johonkin myönteiseen.”
Miksi ihminen on kuuliainen? Mihin pisteeseen asti ihminen pystyy noudattamaan käskyjä, jotka ovat hänen moraaleidensa vastaisia? Stanley Milgramin koe (1963) on saattanut vastata jo näihin kysymyksiin. Näihin kysymyksiin vastaaminen oli hänen tarkoituksensa. Tämä kokeilu on yksi psykologian historian kuuluisimmista. Se…
Kognitiivinen varaus on käsite, joka syntyi neuropsykologiassa. Se viittaa aivojen rakenteen kykyyn reagoida aivojen taitojen menetykseen tai muihin negatiivisiin muutoksiin. Toisin sanoen kognitiivinen varaus on aivojen kykyä reagoida toimivalla tavalla sairauteen, vanhuuteen tai heikkenemiseen. Tämä kyky saa aivot korvaamaan kärsityn…
Lasten oikeanlaiset sosiaaliset taidot auttavat heitä heidän ihmissuhteissaan ja vuorovaikutuksesta tulee paljon positiivisempi. Tässä artikkelissa kerromme sosiaalisen ja henkisen oppimisen ytimestä, siitä missä empatia ja itsevarmuus kohtaavat. Esitetään helppo kysymys: ”kuinka lapset oikeasti oppivat”? Kuten monet sosiaalisen psykologian tutkimukset kertovat…
Kaikkien miellyttämisellä tai sen yrittämisellä on todella kallis hinta. Yksi niistä syistä miksi yritämme miellyttää kaikkia voi olla siinä, että pelkäämme olla yksin, olimme sitten ihmisten ympäröiminä tai emme. Puhumme nyt pelosta olla yksin vaikka olisimme ihmisten kanssa. Kyseessä on yksinäisyys,…
Sillä ei ole väliä kuinka monta ihmistä tunnet, tai kuinka monta ystävää sinulla on sosiaalisessa mediassa. Se mikä on todellisuudessa tärkeää on se, mitä merkitystä sinua ympäröivillä ihmisillä on sinulle. Minkä arvoisia he ovat sinulle? Numeroilla ei ole väliä, sillä…
Auto-onnettomuudet, lentoturmat, elämää uhkaavat luonnonkatastrofit kuten hurrikaanit ja maanjäristykset, kauheat asiat kuten raiskaukset ja kidnappaukset… Kaikilla näillä asioilla on jotakin yhteistä: ne voivat muuttua pitkäkestoisiksi, lamaannuttaviksi traumoiksi niitä läpi käyville ihmisille. Mutta kuinka voimme jatkaa taas elämää trauman jälkeen? Jokaisen…