Olen oppinut välttämään tarpeettomia riitoja

1.3.2017 en Psykologia 105 Jaetut
Viinilasi ja kissa

Ehkä se on seurausta kypsymisen ja iän tuomasta kokemuksesta, mutta jossain vaiheessa jokainen meistä tulee ymmärtämään, etteivät kaikki riidat vain yksinkertaisesti ole riitelemisen arvoisia. Tällöin ihmiset mieluummin tukeutuvat hiljaisuuteen ja hymyyn ilman, että antavat tunteidensa päästä täysin valloilleen. He ymmärtävät, ettei ole järkevää antaa esimerkkejä jollekulle, joka ei halua ymmärtää.

Usein sanotaan, että riiteleminen on taidetta, jossa jokainen voi sanoa sanottavansa. Kukaan ei kuitenkaan voi tuomita tai tehdä viimeisintä johtopäätöstä. Joskus riidat ovat kuin nuottivihkoja ilman sointuja. Ihmiset eivät aina kuuntele ja jokainen meistä haluaa olla päälaulaja. Ja se voi olla hyvinkin turhauttavaa. 

”Jotkut riidoista on hävittyjä taisteluita ennen kuin ne ehtivät edes päästä alkuunsa. Ehkä ajan tai ehkä yksinkertaisesti vain uupumuksen johdosta tulee aina olemaan asioita, joista ei vain enää halua keskustella.”
Jaa

Huojentavaa on, että sekä psykologia että filosofia on opettanut meille yksinkertaisia tapoja ilmaista mielipiteemme kevyesti. Hyvät riidat pitävät sisällään heuristiikkaa ja tunteiden hallintaa. Mutta entä jos todella etsitkin vain tapaa välttää tiettyjä kiistoja, joiden koet olevan jo alkuunsa menetettyjä? 

Ajatellaan asiaa vähän tarkemmin.

nainen tuolissa unohti kiistat

Kiistat, joilla ei ole merkitystä

Kypsyys ei ole niinkään sidoksissa ikään vaan pikemminkin henkilökohtaiseen vaiheeseen elämässä, jossa et halua enää pettää itseäsi. Vaiheeseen, jossa alat taistelemaan sisäisen tasapainosi puolesta, katsomaan sanojasi, kunnioittamaan kuulemaasi ja heijastamaan kaikkeen, jonka päätät pitää salaisuutena. Tällöin tulet tietoiseksi siitä, mikä ansaitsee huomiosi ja mikä kannattaa pitää etäällä itsestään.

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa suhteesi perheenjäsenesi kanssa oli vuosia sitten niin monimutkikas, että yksinkertaisimmatkin keskustelut tuottivat stressiä, kiistoja ja negatiivisuutta. Myöhemmin molempien osapuolien hyväksyttyä toistensa eroavaisuudet suhde on kuitenkin kehittynyt parempaan. Tämä on seurausta kunnioittavan hiljaisuuden valitsemisesta, jossa kummankaan osapuolen ei tarvitse voittaa tai luovuttaa.

Eran Halperin on israelilainen psykologi, joka on erikoistunut kiistojen ja konfliktien ratkaisuun politiikan osa-alueella. Hänen teoriansa kuitenkin pätevät myös jokapäiväisessä elämässä. Hän selittää, että monimutkaiset ja lämmenneet kiistat pitävät sisällään ”uhkia”, kuten psykologisen komponentin eli tunteen siitä, että joku yrittää vahingoittaa sinua ja periaatteitasi.

tumma varjo

Aikuisuus tuo mukanaan sisäistä itsevarmuutta siitä, etteivät tietyt ihmiset ja heidän argumenttinsa ole välttämättä uhkaksi juuri sinulle. Ihmiset, jotka aiemmin aiheuttivat sinussa hermostuneisuutta eivät enää pysty saamaan sinua pelokkaaksi tai vihaiseksi sanoillaan. Kunnioitus, toisen hyväksyminen ja hyvä itsetunto on paras mahdollinen liitto.

Viisaan kiistelyn taito

Tiedät että on olemassa kiistoja, jotka eivät vaikuta energiaasi tai itsehillintääsi mitenkään. Mutta tiedät myös, että elämä on jatkuvaa neuvottelua harmonian ja sovun tähden; ihmissuhteiden ylläpitämistä, tavoitteiden saavuttamista työssä ja jopa sopimuksiin pääsemistä omien lapsiesi kanssa. Kiistat ovatkin välttämätön osa jokaista elämän osa-aluetta.

”Kuulemaan oppiminen on luonnollista, mutta kuuntelemaan oppiminen elintärkeää.” 
Jaa

Viisaan kiistelyn taito ei ainoastaan tarkoita hyvin suunniteltua strategiaa, mutta myös ihmiselle tärkeää tunteiden hallitsemista.

iloiset ihmiset

Yksi tärkeimmistä asioista on ymmärtää, etteivät kiistat aina tarvitse voittajaa. Tehokas riitely on viisautta sallia molempien osapuolien kohtaavan kultaisella keskitiellä, voidakseen saavuttaa jonkinlaisen yhteisymmärryksen. Tavoitteeseen voidaan päästä ainoastaan seuraavaa menetelmää noudattamalla:

  • Kuuntele sen sijaan, että vain kuulisit. Mikään keskustelu ei voi olla tehokas ellei sitä pysty tulkitsemaan empatialla.
  • Kyky ymmärtää toisen perspektiiviä. Tämä vaatii paljon ponnistelua ja vahvaa halua, mutta on samalla elintärkeää voidaksesi ymmärtää viestiä ja näkökulmaa, joka poikkeaa omastasi.
  • Vältä puolustelua. Tämän ajatus on myös lähtöisin Eran Halperilta: hetkenä, jolloin alat tuntea itsesi uhatuksi, kiista muuttuu agressiiviseksi ja ymmärrys katoaa.
  • Itsehillintä. Se on olennainen osa tunteiden hallintaa, etenkin tikittäviksi aikapommeiksi kutsuttuja vihaa ja raivoa, jotka tuppaavat esiintymään jokaisessa kiistassa.
  • Luota. On tärkeää luottaa siihen, että lopulta sinä ja toinen osapuoli tulette ymmärtämään toisianne. Se vaatii kuitenkin halua ja kunnioittavaa käytöstä. Käytä lauseita, kuten ”minä ymmärrän”, ”minä tiedän, että se on totta” ja ”se on mahdollista.” Nämä ovat ovia ymmärrykseen, tuon kultaisen keskitien löytämiseen, jossa molemmat voittavat.

Vaivan arvoisten kiistojen kautta voitte päästä sopimukseen, jossa kummatkin voivat elää yhdessä onnellisesti tasapainossa.

pidella kasista 

UUTISIA VERKOSSA