Ero rakkauden ja tarpeen välillä
Kirjoittanut ja tarkastanut sosiaalityöntekijä Leonardo Resano
Kun kohtaat tiettyjä tilanteita elämässäsi, sinun on kysyttävä itseltäsi osaatko todella erottaa rakkauden ja tarpeen toisistaan. Onko kyseessä rakkaus vai tarve? Tiedätkö todella mitä rakkaus on ja millä tavoin se eroaa tarpeesta? Tässä artikkelissa kerromme, mikä ero rakkauden ja tarpeen välillä on.
“Rakkaudesta” puhuminen on erittäin haastavaa johtuen siitä, että tätä sanaa käytetään liikaa sellaisissakin yhteyksissä, jotka todellisuudessa ovat siitä kaukana.
Koska kyseessä on selvästikin paljon enemmän kuin vain sana, voi olla hyvä ajatus tähdentää mitä rakkaus ei ole, pikemminkin kuin etsiä mahdollista määritelmää.
Rakkaus EI ole…
- Sana “rakkaus” (jos määrittelet sen, se ei ole rakkautta).
- Omistamista (se mitä omistat omistaa sinut, eikä rakkautta voi kahlita eikä vangita).
- Ajattelua (älä ajattele rakastavasi, vaan toteuta rakastamista käytännössä)
- Omaa etua (siellä missä on taka-ajatuksia ei ole rakkautta; rakkaus ei ole hyödyke, rakkaus vain on).
- Tarve (rakkaus ei ole olemassa täyttääkseen egon tyhjiöt).
- Väliaikaista (se ei ole sinussa, sinä olet siinä, aina nykyhetkessä).
Pari EI OLE…
- Yksikkö, vaan kaksi vapaata yksilöä.
- Lupausten tekemistä toisilleen, vaan sitä että molemmat ovat ohjaksissa.
- Minkään allekirjoittamista, vaan sitä että kumpikin myöntää yksilönvapautensa suhteessa.
Lisäksi:
- Se ei vaadi osoituksia, vaan pikemminkin kommunikaatiota.
- Se ei ole “rakastumista“, joka on vain nopeasti hiipuvaa neurokemiaa.
Mitä kumppanusten väliseen rakkauteen ja sen moniin ilmenemistapoihin tulee, rakastuminen on kaikkein hämmentävintä, sillä tähän ohimenevään tilaan kuuluu aivojen välittäjäaineiden muutoksia (dopamiini ja noradrenaliini lisääntyvät ja serotoniini laskee) hyvin samankaltaisine vaikutuksineen kuin huumeriippuvuudessa. Tästä syystä tämän rakastumisvaiheen kannattaa antaa mennä ohi tehdäkseen rationaalisia päätöksiä.
Psykologi John Bradshaw’n mukaan kestävä parisuhde edellyttää sitä, että käydään läpi rakastumisvaihe eli siirtymävaihe ja saavutaan sitten “kumppanuuden” vaiheeseen.
On olemassa eräs paljon viitattu tutkimus siitä, kuinka muistot muuttuvat tähän teemaan liittyen. Holmberg ja Holmes (1994) haastattelivat 400:ää naimisissa olevaa paria, jotka vakuuttivat että heillä meni hyvin ja että he olivat rakastuneita.
Kaksi vuotta myöhemmin heitä haastateltiin jälleen. Parit, jotka olivat eronneet tai jotka olivat huonommassa jamassa nyt, sanoivat suhteen menneen huonosti heti alusta alkaen. Tämä osoittaa meille sen, kuinka helposti pystymme luomaan sellaisia muistoja, jotka eivät vastaa todellisuutta ja toimivat perusteena päätöksillemme.
Mitä parisuhteen tulisi olla
- Mahdollisuutta ilmaista itseään kaikin tavoin.
- Täydellistä vapautta (muutoin kyseessä ei ole suhde).
- Pelaamista ilman sääntöjä, koska jos kyseessä on rakkaus, sääntöjä ei ole.
- Mielikuvitusta, yllätyksiä ja ehdotonta tukea.
- Kunnioitusta itseä ja kumppania kohtaan.
- Elämän “kuoppien” yli ajamista ja toisen “renkaiden” tarkistamista matkan varrella.
- Ei velvoittamista, vaan vapauttamista.
Vuosien vieriessä vapaus näyttää katoavan ja arvostelu, ylpeys ja ego kasvavan. Tähän kaikkeen voidaan lisätä vielä teknologiaongelma, joka lisää ihmisten pinnallisuutta.
Kauneusoperaatiot on lisääntymään päin, ja pakkomielle saada muiden hyväksyntää sekä moraalinen rappiollisuus ovat kasvussa. Tämän lisäksi ihmiset haluavat yhä enemmän esitellä itseään fyysisesti sosiaalisissa medioissa. Moni tarvitsee nyt hoitoa ja terapiaa tähän isoon ongelmaan.
Ero rakkauden ja tarpeen välillä
Institutionalisaatio on este rakkaudelle
Rakkautta ei voi sulkea temppeleiden, lahkojen, uskontojen, trendien, riittien tai filosofioiden sisään. Uskotko todella voivasi luokitella vapauden? Tästä syystä rakkaudella ei ole pyhäkköjä, koska se löytyy sieltä mistä sitä ei etsi ja se ilmestyy silloin kun hävität tieltäsi kaikki esteet.
Samaan tapaan kuin joudut avaamaan verhot päästääksesi valoa sisään, sinun on myös tiedostettava eläväsi pimeydessä etsiäksesi vapautta ja rakkautta.
Rakkaus ei ole ponnistelujen tulos
Satakieli ei laula jotta sille taputettaisiin – sen vaivattomuus antaa kauneutta sen sävelmille. Joskus rakkautta pidetään kovien ponnistelujen tuloksena. Mutta puhumme tässä pikemminkin siitä, että poistat tieltäsi esteet, kuin vaivannäöstä jota luulet joutuvasi näkemään.
Sama pätee myös harrastuksiin ja asenteisiin. Meitä ei opeteta rakastamaan sitä mitä me teemme, vaan pikemminkin rakastamaan tuloksia ja hakemaan hyväksyntää. Tämä sijaan meidän tulisi oppia etsimään luontaisten intohimojen kauneutta, joka syntyy toiminnasta ilman päämääriä.
Ehdollistaminen
Sinun tulisi murtaa ja kyseenalaistaa jokainen ehto, joka piilottaa ja lukitsee sisälläsi olevan kyvyn rakastaa. Teetkö asioita joita muut ihmiset sinulta odottavat, vai teetkö asioita joita sinä itse haluat tehdä?
Joillakin ihmisillä on niin voimakas pakkomielle samaistua, että he rakastavat symbolia enemmän kuin ihmistä ja asettavat etusijalle jonkin ideologian tunteakseen itsensä erityisiksi.
Puutteita ja tyhjyyttä syntyy silloin, kun ihminen pelkää rakastaa. Ihmiset valitsevat nämä asiat, koska aito rakkaus pyyhkäisee pois kaiken mitä pidimme turvallisena.
Riippuvuus
Rakkauden sekoittaminen tarpeeseen on hyvin yleistä. Moni teini-ikäinen aloittaa suhteen siksi, että heidän ystävillään on jo kumppanit ja koska heidän mielestään on parempi olla suhteessa edes jonkun kanssa, kuin joutua kestämään yksinäisyyttä, pelkoa tai torjuntaa. Tämä osoittaa sen, kuinka tarve voi tehdä meistä henkisesti riippuvaisia jostakusta toisesta.
Koska rakkaus on vapautta, riippuvuus on este rakkaudelle ja sitä tulee oppia käsittelemään. Vapaus tekee meistä vahvoja, riippuvuus etäännyttää meidät rakkaudesta.
Ego saa rakkauden katoamaan
Lyhyesti, rakkaus ilmaantuu silloin kun ego jatkuvine huomiontarpeineen sammuu.
Monia junia kulkee elämäsi läpi, mutta niistä kaikista ei ole sinulle hyötyä. Valitse itsellesi paras juna ja muista, että sinun on ensin poistuttava siitä jossa matkaat ja muutettava elämäsi suuntaa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Willi J. (2002) La pareja humana, relación y conflicto. Ediciones Morata.
- Riso, W. (2008) Amar o depender. Barcelona. Editorial Planeta.
- Fromm, E (1997) El arte de amar. Barcelona. Editorial Paidos Ibérica.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.