10 hyötyä, joita saat kuunnellessasi rentouttavaa musiikkia
Se ei ole mikään sattuma. Musiikilla on suunnaton vaikutus aivoihimme, ja kuunnellessamme rentouttavaa musiikkia olomme tuntuu paremmalta. Esimerkiksi yhden tunnetun teorian mukaan – jota tosin ei ole empiirisesti todistettu – 528 Hz taajuus tekee kehollemme hyvää.
Se on nimeltään Solfeggion taajuus, jota alunperin käytettiin gregoriaanisissa hymneissä. Olkoon se parantavaa tai ei, olemme varmoja siitä, että musiikki voi tuoda muutoksia mieleemme ja kehoomme. Katsotaanpa lähemmin rentouttavan musiikin ja mielen yhteyttä.
Hyödyt, joita saat kuunnellessasi rentouttavaa musiikkia
Kolmen kuukauden välein APA (American Psychological Association) julkaisee musiikkitieteellisen erikoisaikakauslehden, joka sisältää aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Monet kokeelliset testit, tutkimukset ja teoreettiset päätelmät tukevat sitä, minkä jo intuitiivisesti olemme todenneet: musiikki, erityisesti rentouttava musiikki vaikuttaa meihin suotuisasti kognitiivisesti, emotionaalisesti sekä neurobiologisesti.
Tutustutaanpa tarkemmin muutamiin näihin positiivisiin etuihin:
1. Se vähentää stressiä
Mikäli etsimme “rentouttavaa musiikkia”, saamme tuhansia hakutuloksia. Vähentääkö rentouttava musiikki kuitenkin oikeasti stressiä? Vastaus on kyllä. Itse asiassa muutamia vuosia sitten, neurotieteellisiin kokeisiin erikoistuneen Mindlabin tutkijat tulivat tutkimuksissaan mielenkiintoiseen tulokseen.
Heidän mukaansa kappale nimeltään “Weightless” on kaikkein tehokkain laulu rauhoittamaan sydämen sykettä, hengitysnopeutta ja aivojen aktiivisuutta. “Weightless” on brittiläisen yhtyeen Marconi Unionin kappale.
2. Luontoäänet parantavat keskittymiskykyämme
Sateen rapina ikkunassa, virtaava joki, loppumaton aaltojen kohina riuttaa vasten, valaan laulu… Luonnon eri äänillä on tietynlainen puhdistava vaikutus ruumiissamme. Tuntuu kuin palaisimme takaisin juurillemme. Se saa meidät keskittymään ja samanaikaisesti vapautumaan.
Äskettäin BirdLife Focus Natura -projekti osoitti, että rentouttava musiikki, joka sisältää luonnon ja eläinten ääniä parantaa ADHD:stä kärsivien lasten keskittymistä ja toimintakykyä.
3. Se vähentää ihmisen kokemaa kipua
Potilaan parantumista edistää se, että hän kuuntelee rentouttavaa musiikkia leikkauksen jälkeen. Se tekee luonnollisesti myös tuosta kriittisestä ajasta hieman miellyttävämmän ja vähemmän stressaavan. Tämä on huikea löytö, sillä Psychology Today -lehden artikkeli toteaa, että rentouttava musiikki vähentää ihmisen kokemaa kipua, lisää endorfiinien tuotantoa ja jopa vahvistaa immuunijärjestelmää.
4. Se auttaa meitä nukkumaan paremmin öisin
Olemme kaikki olleet samassa tilanteessa. Menemme sänkyyn, sammutamme valot ja uppoudumme ihanan rauhalliseen ja lämmittävään musiikin maailman. Rentouttavan musiikin kuunteleminen korvakuulokkeilla iltaisin auttaa meitä nukkumaan paremmin. Sen avulla meidän on helpompi päästää irti murheistamme ja noista uuvuttavista ajatuksista, jotka lisäävät ahdistusta.
5. Se lisää aivojen toimintaa
Aivomme suhtautuvat intohimoisesti musiikkiin. Tiedämme esimerkiksi, että jo varhaisessa vaiheessa soittamaan opettelu edesauttaa aivojen kehittymistä ja jopa lisää matemaattisia kykyjä. Rentouttava musiikki on melkein kuin vitamiinia neuroneille.
Se asettaa meidän ihanteelliseen mielentilaan päättelyä ja avaruudellista hahmottamista vaativia tehtäviä varten. Samaan aikaan kahden aivopuoliskomme välinen yhteys paranee, mikä puolestaan johtaa nopeampaan neuronien väliseen viestintään.
6. Myös sydämesi arvostaa rentouttavaa musiikkia
Käsittelimme aikaisemmin sitä, miten hyödyllistä rentouttavan musiikin kuuntelu leikkauksen jälkeen on. Yksi syistä on, että se tekee hyvä sydämelle. Se laskee verenpainetta ja sydämen sykettä. Sydämen sykkeemme muuttuu tasaisemmaksi ja rytmikkäämmäksi, kärsimme harvemmin rytmihäiriöistä ja tunnemme olomme rauhallisemmaksi.
7. Lisää serotoniinin ja endorfiinin tuotantoa
Kaksi hormonia, joista todella pidämme, ovat endorfiini ja serotoniini. Ne toimivat myös aivojen välittäjäaineina. Siitä huolimatta, että meillä kaikilla on omat musiikkimieltymyksemme ja että toisinaan kaipaamme myös vauhdikkaampia kappaleita, emme voi jättää huomiotta sitä, mikä hyöty rentouttavalla musiikilla on aivoihimme.
Melodiset harmoniat, täydelliset taajuudet ja luonnonäänet laukaisevat serotoniinin ja endorfiinin tuotantoa. Joten varaa päivästäsi aikaa antaaksesi itsellesi annoksen musikaalista iloa.
8. Se auttaa meitä olemaan enemmän läsnä syödessämme
Tämä saattaa yllättää sinut. Niinkin yksinkertainen asia kuin rentouttavan musiikin kuunteleminen syödessämme voi auttaa meitä syömään tietoisemmin, tasapainoisemmin ja terveellisemmällä tavalla. Se liittyy mindfulnessiin eli tietoiseen ja hyväksyvään läsnäoloon. Se auttaa meitä syömään hitaammin, jolloin tunnistamme täydenolon tunteen aikaisemmin. Maistamme ruokaa intensiivisemmin ja nautimme syömisestä kaikilla aisteillamme.
9. Rentouttavaa musiikkia avuksi mietiskelyyn
Meditaation opettelu ei ole helppoa, varsinkaan silloin, kun elämme jatkuvassa kiireessä. Joskus yrittäessämme päästä rauhoittumaan mietiskelyn avulla, se ei yksinkertaisesti onnistu. Yksi tähän tepsivä keino voi olla rentouttava musiikki. Etsi itsellesi vain rauhallinen paikka, pue päällesi jotain mukavaa ja laita kuulokkeet korviin, sen jälkeen päästä irti…
10. Rentouttavaa musiikkia opiskelun tueksi
Rentouttava musiikki optimoi kognitiivisia prosesseja. Keskitymme ja käsittelemme tietoa paremmin, ja uuden tiedon muistaminen on nopeampaa ja tehokkaampaa. Kuten aiemmin jo mainitsimme, aivomme rakastavat tasapainoista ja harmonista musiikillista stimulaatiota. Tutkimusten mukaan on oikeasti olemassa tiettyjä taajuuksia, jotka edesauttavat aivojen toimintaa.
Kokeile sitä itse! Ota hyöty irti rentouttavan musiikin taianomaisesta vaikutuksesta seuraavalla kerralla kun olet koetilanteessa. Vielä yksi mielenkiintoinen tosiasia, jonka musiikkipsykologian asiantuntijat ovat todenneet on se, että jo 10-15 minuuttia rentouttavaa musiikkia päivittäin muutaman viikon ajan tuo näkyviä hyötyjä esiin.
Tulet tuntemaan uudenlaista sisäistä rauhaa, pystyt hallitsemaan stressiä paremmin ja keskittymään enemmän. Tarvitsetko vielä lisää syitä aloittaaksesi vihdoin rentouttavan musiikin kuuntelun?
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ajorpaz, N. M., Mohammadi, A., Najaran, H. & Khazaei, S. (2014). Effect of music on postoperative pain in patients under open heart surgery. Nursing and midwifery studies, 3(3), 1-6. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4332992/
- Cordi, M. J., Ackermann, S. & Rasch, B. (2019). Effects of relaxing music on healthy sleep. Scientific reports, 9(1), 1-9. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6591240/
- De la Torre-Luque, A., Caparros-Gonzalez, R. A., Bastard, T., Vico, F. J. & Buela-Casal, G. (2017). Acute stress recovery through listening to Melomics relaxing music: A randomized controlled trial. Nordic Journal of Music Therapy, 26(2), 124-141. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/08098131.2015.1131186
- Finlay, K. A. & Anil, K. (2016). Passing the time when in pain: Investigating the role of musical valence. Psychomusicology: Music, Mind, and Brain, 26(1), 56-66. https://psycnet.apa.org/buy/2015-53851-001
- Guo, W., Ren, J., Wang, B. & Zhu, Q. (2015). Effects of relaxing music on mental fatigue induced by a continuous performance task: behavioral and ERPs evidence. PloS one, 10(8), 1-12. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0136446#sec016
- Innes, K. E., Selfe, T. K., Khalsa, D. S. & Kandati, S. (2017). Meditation and music improve memory and cognitive function in adults with subjective cognitive decline: a pilot randomized controlled trial. Journal of Alzheimer’s disease, 56(3), 899-916. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7967907/#:~:text=A%20growing%20body%20of%20literature,with%20and%20at%20risk%20for
- Knight, W. E. & Rickard, N. S. (2001). Relaxing music prevents stress-induced increases in subjective anxiety, systolic blood pressure, and heart rate in healthy males and females. Journal of music therapy, 38(4), 254-272. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11796077/
- Mathiesen, S. L., Aadal, L., Uldbæk, M. L., Astrup, P., Byrne, D. V. & Wang, Q. J. (2021). Music is served: How acoustic interventions in hospital dining environments can improve patient mealtime wellbeing. Foods, 10(11), 1-22. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8622365/
- Mir, I. A., Chowdhury, M., Islam, R. M., Ling, G. Y., Chowdhury, A. A., Hasan, Z. M. & Higashi, Y. (2021). Relaxing music reduces blood pressure and heart rate among pre‐hypertensive young adults: A randomized control trial. The Journal of Clinical Hypertension, 23(2), 317-322. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8029898/
- Moreno, S., Marques, C., Santos, A., Santos, M., Castro, S. L. & Besson, M. (2009). Musical training influences linguistic abilities in 8-year-old children: more evidence for brain plasticity. Cerebral cortex, 19(3), 712-723. https://academic.oup.com/cercor/article/19/3/712/436400?login=false
- O’Callaghan, J. (29 de septiembre de 2014). This the most relaxing song EVER? Listen to the music that is ‘scientifically proven’ to send you to sleep. Daily Mail. Consultado el 24 de febrero de 2018. https://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2773624/Is-relaxing-song-EVER-Listen-music-scientifically-proven-send-sleep.html
- Ramdinmawii, E. & Mittal, V. K. (2017). Effect of different music genre: attention vs. meditation. https://ieeexplore.ieee.org/abstract/document/8272603
- Tarr, B., Launay, J. & Dunbar, R. I. (2014). Music and social bonding:“self-other” merging and neurohormonal mechanisms. Frontiers in psychology, 5, 1-10. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4179700/
- Zhou, P., Sui, F., Zhang, A., Wang, F. & Li, G. (2010). Music therapy on heart rate variability [Resumen de presentación de la conferencia]. 3rd International Conference on Biomedical Engineering and Informatics, Yantai, China. https://ieeexplore.ieee.org/abstract/document/5639814
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.