Univaje ja ahdistus ovat huono yhdistelmä

15.6.2019
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan univajeella ja ahdistuksella on selvä yhteys. Kyse ei ole vain unettomuudesta vaan myös huonosta unenlaadusta. Jos tämä ongelma vaivaa sinua päivittäin, terveytesi on todennäköisesti jo heikentymään päin.

Univaje ja ahdistus liittyvät toisiinsa. Toistuva liian vähäinen yöuni johtaa krooniseen uupumukseen, joka puolestaan voi saada aikaa useita psykologisia häiriöitä, masennus mukaanlukien.

Neurotieteessä tehdään jatkuvasti uusia löydöksiä, ja ala tarjoaakin meille sekä mielenkiintoista että samalla hyödyllistä tietoa. Aivan hiljattain huomattiin esimerkiksi, että puolen tunnin mittaiset päiväunet auttavat parantamaan lyhyt- ja pitkäkestoista muistia. Tiedämme myös, että uni on avainasemassa kehon luontaisessa myrkkyjen poistossa.

Niin ihmiset kuin useimmat eläimetkin tarvitsevat unta. Liian vähäinen lepo vaarantaa terveytemme ja hyvinvointimme. Riskit ovat tulleet esille useissa univajetta koskevissa tutkimuksissa. On havaittu, että alle kuuden tunnin yöunet nostavat riskiä altistua hermostoa rappeuttaville sairauksille.

Jo Sofokles aikanaan sanoi, että uni on ainoa tehokas lääke lähes mihin tahansa vaivaan, eikä hän tosiaan ollut väärässä. Meillä on joskus tapana vähätellä elintapojen merkitystä. Vähintään 7-8 tunnin yöunet ovat yhteydessä parempaan psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen.

”Nukkuminen ei ole mikään vähäpätöinen taiteenlaji: sen vuoksi meidän täytyy pysytellä hereillä koko päivä.”

-Friedrich Nietzsche-

Univaje ja ahdistus

Univajeen ja ahdistuksen välistä yhteyttä on tutkittu paljon viime vuosina. Tämä teema esiteltiin tutkijajoukolle Neurotiedeyhdistyksen vuotuisessa konferenssissa, joka pidettiin Kalifornian San Diegossa. Tohtori Clifford Saper, Unitutkimusyhdistyksen jäsen ja yksi alansa parhaita asiantuntijoita, kertoo aiheesta seuraavaa:

  • Univaje ei ole sama asia kuin unettomuus. Kyse ei ole kuukauden mittaisesta unettomasta jaksosta.
  • Itse asiassa univaje on niin tavallinen ja salakavala asia, ettemme yleensä suhtaudu siihen sen vaatimalla vakavuudella.
  • Univajeessa on kyse lyhyemmistä yöunista. Siinä nukkumaanmeno tapahtuu puoliltaöin, kunnes herätään klo 2 aamuyöllä ja nukahdetaan uudelleen noin tunnin kuluttua. Aamulla herätään jo klo 5.
  • Mikä on todellinen univajeessa piilevä riski, on se, ettemme pääse lainkaan REM-uneen (Rapid Eye Movement) asti. Tämä on se unen vaihe, jossa keho on syvässä lepotilassa, mutta aivot tekevät kiivaasti työtä suorittaessaan elintärkeitä tehtäviä.
univaje ja ahdistus ovat huono yhdistelmä

Univaje ja mantelitumake

Kuvittele tilanne, että olemme nukkuneet keskimäärin 5 tuntia yössä 2-3 kuukauden ajan. Heräämme yleensä väsyneenä, mutta pystymme silti selviytymään normaaleista toimista ja velvollisuuksista. Uskottelemme jopa itsellemme, että vanhetessa tarvitsemme vähemmän unta kehon muuttumisen vuoksi.

Voimme todella vakuuttaa itsemme tästä, mutta aivot ovat kuitenkin toista mieltä näistä perusteluista. Totuus on se, että tällaisilla unitottumuksilla syvän unen vaihe jää saavuttamatta.

  • Unenpuute ja ahdistus ovat yhteydessä toisiinsa, sillä mantelitumake alkaa toimia yliaktiivisesti.
  • Mantelitumake on se osa aivoissa, joka aktivoituu kun aivot kokevat jonkin riskin. Se vapauttaa useita hormoneja, jotta pysyisimme valppaana ja hereillä paetaksemme uhkaa – joko kuvitteellista tai todellista.
  • Mantelitumakkeelle univaje on uhka aivojen orgaanisen homeostaasin säilymiselle. Se on vaarallista, koska tämä tasapaino on aivan välttämätön meidän hyvinvoinnillemme.
  • Mantelitumakkeen aktivoituminen on se, joka saa aikaan ahdistuneisuuden.

Unihäiriöt vahingoittavat terveyttämme

Kuten näemme, univajeen ja ahdistuksen välinen yhteys voi olla todella ikävä kierre. Mitä vähemmän nukumme, sitä enemmän ahdistumme. Ahdistus vuorostaan syventää unihäiriötä.

Eikä siinä vielä kaikki. Australiassa Adelainen yliopistossa suoritetun tutkimuksen kaltaiset tutkimukset kertovat, että uniongelmat eivät ainoastaan lisää ahdistuksen riskiä, vaan myös mahdollisuutta sairastua masennukseen.

Tohtori Eti Ben-Simon Kalifornian yliopiston unitieteen keskuksesta Berkeleyssä toi esiin, että on olemassa tehokkaita uniterapiamuotoja. Potilaan psykologinen hyvinvointi voi parantua jo muutaman viikon sisällä siitä, kun hän alkaa jälleen saada kunnon yöunet.

Strategiat univajeen ja ahdistuksen hoitoon

Unihygienian asiantuntijat suosittelevat ottamaan käyttöön kaksi strategiaa. Toisaalta meidän tulee parantaa unitottumuksiamme. Toisaalta taas on välttämätöntä opetella toimivat keinot stressin ja ahdistuksen tunteiden hallintaan.

  • Aluksi on tehtävä lääkärintarkastus. On parasta sulkea pois mahdolliset muut sairaudet, jotka voivat vaikuttaa uniongelmiimme.
  • Seuraavaksi on käytävä tapaamassa uniterapeuttia. On olemassa hyvin tehokkaita ohjelmia, joihin kuuluu lääkehoito ja potilaan tarpeisiin räätälöity ohjelma unen parantamiseksi.
  • Uniaikatauluun tulisi sitoutua. Sänkyymeno tulisi tapahtua samaan aikaan joka ilta, ja sitä tulisi edeltää päivittäin toistuvat iltatoimet.
  • Unihygieniasta tulisi pitää huolta (syöminen, liikunnan harrastaminen, nukkumisympäristö).
  • Muita sopivia strategioita ovat esimerkiksi paradoksaalinen terapia ja biopalautehoito.

Loppujen lopuksi, kun univajeen ja ahdistuksen välillä on olemassa näin selkeä yhteys, on tärkeää kiinnittää enemmän huomiota unihygieniaan. Vaikka univaje ei olekaan hengenvaaraksi yhden yön jälkeen, pidemmällä aikavälillä se kuitenkin heikentää elämänlaatua.

  1. Alvaro, PK, Roberts, RM, y Harris, JK (2013). Una revisión sistemática que evalúa la bidireccionalidad entre las alteraciones del sueño, la ansiedad y la depresión. Dormir , 36 (7), 1059-1068. https://doi.org/10.5665/sleep.2810
  2. Mellman, TA (2008, junio). Trastornos del sueño y la ansiedad. Clínicas de medicina del sueño . https://doi.org/10.1016/j.jsmc.2008.01.010