Voivatko mielisairaudet olla perinnöllisiä?

· 30.10.2018

Voivatko mielisairaudet olla perinnöllisiä? Monet ihmiset ovat kysyneet tämän kysymyksen, varsinkin jos heidän suvussaan on kärsitty mielialahäiriöistä. Lisäksi monet tutkimukset osoittavat, että joillakin mielialahäiriöillä on perinnöllisiä rakenneosia.

Toisaalta tutkijat eivät ole pystyneet vastaamaan kaikkiin kysymyksiin siitä kuinka suuri vaikutus perimällä on. Tiede edistyy hitaasti. Pikkuhiljaa opimme kuitenkin lisää mielisairauksien geneettisestä perimästä, vaikka selvitettäviä asioita onkin vielä paljon.

Ymmärrämme nyt, että mielisairaudet ja terveys yleensä ovat sekä perimän että ympäristön tulosta. Lisäksi tiedämme, että monissa tapauksissa ihmiset eivät peri sairautta itsessään, vain alttiuden kehittää sairaus.

Ihmiset, joiden sukulaisilla on mielialahäiriöitä, miettivät usein sairastuvatko hekin siihen.

Mitkä tekijät määrittelevät terveytesi?

Sairauden saaminen riippuu monista tekijöistä. Se on totuus jopa hallitsevan perinnöllisyyden tapauksissa. Jos siis alttiutta tai laukaisevia tekijöitä (kipinöitä, jotka sytyttävät geneettisen sulakkeen) ei ole, et välttämättä koskaan saa sairautta.

Tämän takia tiedemiehet käyttävät todennäköisyyksiä. On mahdotonta ennustaa, tuleeko henkisesti sairaan ihmisen lapsi kehittämään saman sairauden. Toisaalta lapsella on suurempi todennäköisyys saada se. Ja jos isä ja äiti molemmat kärsivät samasta sairaudesta, on todennäköisyys vielä korkeampi.

Tutkitaan nyt joidenkin yleisten mielisairauksien perimisen todennäköisyyttä.

surullinen nainen

Skitsofrenian perimisen todennäköisyys

Skitsofrenia on vakava mielisairaus, joka vaikuttaa moniin aivon toimintoihin kuten ajattelun käsittämiseen, tunteisiin ja käytökseen. Se on psykoottinen sairaus, mikä tarkoittaa sitä, että siitä kärsivät ihmiset menettävät yhteyden todellisuuteen.

Skitsofreniasta kärsii arviolta 1 % väestöstä. Useat tutkimukset myös arvioivat, että 40 % skitsofreniaa sairastavien isien ja äitien jälkeläisistä kehittää tämän sairauden. 15 ihmistä 100:sta kokee psykologisia poikkeamia, mutta ei saa itse sairautta.

Esiintyvyys on sama epäidenttisten kaksosten kanssa. Identtisten kaksosten suhteen toisella kaksosella on 80 % mahdollisuus kärsiä skitsofreniasta, jos hänen kaksosensa sairastaa sitä. Sen aiheuttaa resessiivinen geeni kantajageenien puutteellisen määräävän aseman kanssa.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön perimisen todennäköisyys

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on vakava sairaus johtuen siihen liittyvästä vaarasta ja kyvyttömyydestä. Se tunnetaan myös maanisena masennuksena. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä ihmisillä on epätavallisia mielialan vaihteluja. Se on yksi pelätyimmistä mielisairauksista.

Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä ihmisillä on maanisia kohtauksia ja he tuntevat olonsa yleensä hyvin iloisiksi ja eläväisiksi. He ovat myös energisempiä ja aktiivisempia kuin yleensä. Toisinaan taas kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät ihmiset saavat masennuskohtauksia ja tuntevat olonsa surullisiksi ja masentuneiksi. Heillä on vähän energiaa ja he ovat vähemmän aktiivisia kuin normaalisti.

Noin 0,4 % väestöstä kärsii kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Potilaan riski kasvaa, jos hänen vanhempansa kärsivät siitä. Identtisten kaksosten kohdalla toisella kaksosella on 95 % mahdollisuus kehittää sairaus, jos toinen kaksonen kärsii siitä. Sen vaikuttaa aiheuttavan dominoiva geeni yhdessä geenien puutteellisen määräävän aseman kanssa.

Älyllisen kehitysvammaisuuden perimisen todennäköisyys

Vakavan älyllisen kehitysvammaisuuden aiheuttaa useimmiten (80 %) ympäristötekijät. Potilas on saattanut kärsiä onnettomuudesta tai sairaudesta kohdussa tai varhaisessa lapsuusiässä. Siten se ei siis ole perittyä.

Toisaalta 80 % lievästä tai kohtuullisesta älyllisestä kehitysvammaisuudesta yhdistyy perimään. Kun sekä isällä että äidillä on älyllinen kehitysvammaisuus, tulee 80 % heidän lapsistaan kärsimään samasta mielisairaudesta. Kuitenkin vain 40 % lapsista sairastuu, jos vain toinen vanhemmista kärsii älyllisestä kehitysvammaisuudesta.

Negatiivinen tekijä on se, että älyllisestä kehitysvammaisuudesta kärsivät ihmiset muodostavat yleensä suhteen toistensa kanssa lisäten geneettisen vaikutuksen mahdollisuutta. Jos perinnöllinen geeni on olemassa, se vaikuttaa olevan resessiivinen. Mielisairauksien, kuten älyllisen kehitysvammaisuuden periminen on mahdollista, vaikka suurin osa niistä on ulkoisten tekijöiden aiheuttamia.

Entä muut mielialahäiriöt, kuten neuroosi?

Neuroosia sairastava ihminen reagoi epätavallisella tavalla aikaisemmista kokemuksista sekä ympäristötekijöistä johtuen. Se ei siis ole perinnöllistä. Monesti samassa perheessä kärsityissä neuroositapauksissa neuroosi voidaan selittää ”väärällä perimällä”. Se ei johdu geneettisestä perimästä, vaan sen sijaan huonosta perheympäristöstä. Tätä kutsutaan toisinaan “keinotekoiseksi patogeeniksi”, jonka on taipumus laukaista mielisairaus.

masentunut nainen

Perinnöllisellä neuroosilla on siis 70 % esiintyvyys. Jos kaksonen sairastaa sitä, on hänen identtisellä kaksosellaan 83 % mahdollisuus saada se myös. Epäidenttisillä kaksosilla on kuitenkin vain 23 % mahdollisuus kärsiä samasta sairaudesta. “Keinotekoisen patogeenin” hypoteesi on vielä kyseenalainen.

Neuroosilla ei näytä olevan perinnöllistä rakenneosaa. Toisin sanoen patogeenisiin kokemuksiin neuroottisesti reagoimisella vaikuttaa olevan geneettinen taipumus. Vaikka toiset sairaudet peritäänkin todennäköisemmin kuin toiset, ovat kaksosia ja perhehistoriaa tutkineet tutkimukset osoittaneet, että mielisairauksien periminen on mahdollista.