Uupuneet äidit ja burnout

31.7.2018 en Psykologia 0 Jaetut
äidin burnout

Me haluamme aina hallita kaikkea ja kun vaikuttaa viimein siltä että olemme saavuttaneet tämän, joudumme antamaan periksi uupumukselle. Työn, perheen, rakkauselämän, kotimme ja ystävämme yhteensovittaminen, on todella monimutkainen ongelma. Meidän elämästämme tulee kiireellisempää ja kiireellisempää kun vuoden lipuvat ohi. Enemmän vastuuta kasaantuu lautasellemme, ja me haluamme täyttää kaikki vastuumme. Burnout on peräisin juuri tästä.

Burnout vaikuttaa kaikkein eniten äiteihin ja isiin, jotka joskus näkevät heidän omat mielenkiinnon aiheensa työntyvän sivuun lastensa hyväksi. Jos tunnistat itsesi tästä, sitten sinun on aika toimia. Jos me laiminlyömme itsemme, niin paradoksaaliselta kuin se saattaakin vaikuttaa, me tulemme uupumaan, tulemme olemaan voimattomia. Loppujen lopuksi päädymme myös laiminlyömään lapsiamme.

Uupuneet äidit ja burnout

Ihmiset, jotka kärsivät tästä burnoutista, kokevat voimakasta, vahingoittavaa stressiä, johtuen heidän epäonnistuneista pyrkimyksistään tuoda yhteen heidän perheensä ja sosiaalinen elämä. Tämä oireyhtymä vaikuttaa ensisijaisesti äiteihin, sillä äidit perinteisesti pitävät huolta lapsista. Myös isät ovat kuitenkin alkaneet ottamaan enemmän osaa lapsista huolehtimiseen, mutta tämän haitat ovat ne, että vanhemmat ovat liian stressaantuneita.

äidillä on burnout

Burnout joka kehittyy uupuneille äideille, on olennaisesti todella akuutti tai krooninen stressiSe ilmestyy mukanaan tunne siitä, että kaikki alkaa olemaan heille liikaa. Heistä tuntuu, että kaikki menee pieleen ja mikään ei ole enää heidän hallinnassaan.

Outoa on kuitenkin se, että stressin tunne on se joka pitää meidät elossa. Stressi on adrenaliinin ja kortisolin vapautumisen tulos, hormonien, jotka menneisyydessä auttoivat meitä pysymään elossa ja juoksemaan henkemme edestä saalistajan kohdatessamme. Mutta tästä tulee ongelma silloin, kun vaaraa ei ole todellisuudessa enää olemassa. 

Nykypäivänä stressimme aiheuttajat ovat todella erilaisia, mutta meidän elimistömme alkaa valmistamaan meidät primitiivistä selviytymistilannetta varten. Siksi on oleellista asettaa itsellemme hyvät prioriteetit.

Mitkä ovat vanhempien burnoutin aiheuttajat?

Kuten sanoimme, tämän tyyppisen burnoutin pääsyynä on eri elämämme alueiden hallitsemisen aiheuttama stressi. Perhe, ystävät, työ ja ihmissuhteet ovat kaikki oleellisia. Mutta kun emme voi sovittaa niitä yhteen, me turhaudumme ja suutumme.

Vaikka tämä voi vaikuttaa naurettavalta, usein me ajattelemme voivamme mennä aikaisin töihin, olla lastemme kanssa, elää terveellistä elämää, olla yhdessä koko perheen kanssa kerran viikossa, mennä ystävien kanssa ulos – ja silti kykenisimme myöskin nukkumaan. Mutta valitettavasti emme ole supersankareita. Meidän on opittava kuinka organisoida aikamme realistisemmin. 

Mistä tietää, jos kärsii burnoutista?

Mistä voimme tietää, jos olemme uupuneita ja kärsimme burnoutista? Vastaus on yksinkertainen. Jos emme voi nukkua kunnolla, jos ajatuksemme alkavat olemaan pakkomielteisiä, ja jos syytämme ongelmistamme kaikkia muita. Olemme talviunessa, emme vaivaa itseämme sosiaalisella elämällä ja sen sijaan jatkamme nukkumista sohvalla. Tämä johtaa eristäytymiseen. Rakkaamme saattavat lakata luottamasta meihin, ja alamme tuntemaan itsemme yksinäiseksi ja syylliseksi.

uupunut äiti

Mitä meidän on tehtävä burnoutin eteen?

Ongelman ratkaisemista varten on olemassa joitain avainstretagioita, jotka meidän on otettava huomioon:

  • Meidän on hyväksyttävä, ettemme voi tehdä aivan kaikkea. Me emme kykene tekemään kaikkea haluamaamme. Ajattelemme, että meillä on aikaa kaikille vastuullisuuksillemme ja myöskin kaikille vapaa-ajan harrastuksille, mutta tämä ei ole aina totta.
  • Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että meidän on alettava delegoimaan. Emme saisi pelätä jättää eri vastuita muiden käsiin kun meidän terveytemme on vaarassa. Näin me voimme levätä ja tehdä nuo tehtävät sitten, kun tunnemme olomme vahvemmaksi.
  • Joitain asioita ei yksinkertaisesti voida delegoida, ja vaikka me emme tästä ajatuksesta pidäkään, meidän saattaa olla annettava joitakin asioita periksi. Jos meillä ei ole aikaa siivota ja pitää kotiamme järjestyksessä, ehkä meidän ei pitäisi ajatella ostavamme jopa isompaa taloa. Tai sitten niin paljon kuin lapset saattavatkin haluta lemmikkiä, jos meillä ei ole aikaa edes itsellemme, ehkä lemmikin hankkiminen ei ole niin hyvä idea.
  • Organisoidaksemme elämämme, meidän on organisoitava mielemme; meillä on oltava prioriteetteja. Meillä saattaa olla elämässä puolia, jotka saattavat vaikuttaa niin olennaisilta meille, mutta todellisuudessa ne eivät sitä ole. Meidän on tärkeää ajatella mitä ilman me voisimme elää.
  • Älkäämme syyttäkö itseämme (tai myöskään muita). Syyllisyys on tunne, joka estää meitä liikkumasta eteenpäin. Muistakaamme, että vaikka tarkoituksemme saattaisivat olla hyvät yrittäessämme sovittaa asioita yhteen, jos emme täytä tavoitteitamme, on tärkeää olla syyttämättä itseämme. Sen sijaan meidän on keksittävä ratkaisuja emmekä saa syyttää ympärillämme olevia ihmisiä, vaikka se tuntuisi kuinka hyvältä.

Pienistä asioista nauttiminen

Emme saisi tuntea oloamme epäonnistuneeksi, vaikka emme voisikaan hallita aivan kaikkea. Mieleemme mahtuu paljon enemmän kuin mitä käsiimme mahtuu, ja tämä ei ole huono asia. Itse asiassa meidän päätavoitteenamme pitäisi olla, että meillä olisi aikaa nauttia pienistä asioista, sekä itseksemme että muiden kanssa. Löydetään itsellemme rauha ja jaetaan sitä muille.

UUTISIA VERKOSSA