Tiedätkö eron ahdistuksen ja stressin välillä?

· 29.4.2018

Vaikka ahdistus ja stressi ovat hyvin samankaltaisia tiloja, niissä on myös eronsa. Ihmiset käyttävät näitä termejä usein synonyymeinä, mutta ne eivät ole sama asia. Niiden tunnistaminen ei myöskään ole pelkkä teoreettinen tehtävä: todellisen elämän kokemus auttaa meitä määrittelemään tarkemmin näiden ongelmien voimakkuuden ja vakavuuden.

Se, että on olemassa monen tyyppistä stressiä ja ahdistusta, vaikeuttaa entisestään näiden kahden tilan erottamista toisistaan. Joskus ne luokitellaan oireiden voimakkuuden perusteella. Esimerkiksi psykologit puhuvat kroonisesta stressistä tai yleisestä ahdistuksesta. Joskus ne luokitellaan aiheuttajan mukaan. Joitakin esimerkkejä tästä ovat työperäinen stressi tai hylkäämisen aiheuttama ahdistus.

”Tieteellinen totuus voidaan tiivistää näin: syö kohtuudella, noudata monipuolista ruokavaliota, äläkä murehdi.”

-Robert Hutchison-

Kaikenlaisella stressillä on kuitenkin joitakin yhteisiä piirteitä, ja sama koskee erityyppisiä ahdistuksia. Tämän selventämiseksi katsotaan joitakin stressin ja ahdistuksen suurimpia eroavaisuuksia.

Ahdistus ja stressi johtuvat eri syistä

Stressin kohdalla syy on helposti tunnistettavissa. Stressi syntyy silloin, kun ihmisellä ei ole (tai hän ei usko että hänellä on) voimavaroja kohdata jotakin ongelmaa. Sama tapahtuu, kun hänellä on jokin tehtävä tai toiminto, joka tulisi suorittaa.

perhonen vetää kiveä perässään

Ahdistuksella sen sijaan on paljon epämääräisempi syy. Aina ei pystytä tunnistamaan sitä aiheuttavaa uhkaa tai vaaraa. Itse asiassa monissa tapauksissa henkilön ahdistukselle ei löydy mitään objektiivista syytä. Huolimatta siitä ettei tarkkaa syytä ole, henkilö kokee silti ahdistusta. Toisaalta ahdistus on hyvin herkkä ehdollistumiselle ja ennakoimiselle. Se voi olla seurausta stressistä tai paineesta.

Hallitsevat tunteet

Toinen tekijä, joka erottaa ahdistuksen ja stressin toisistaan, on vallitseva tunne tai tuntemus. Stressi merkitsee huolta, ja sen voi määritellä sekoitukseksi hermostuneisuutta ja turhautumista. Siihen voi liittyä ärtyisyyttä ja joskus myös surua.

Vallitseva tunne tai tuntemus ahdistuksessa on sen sijaan pelko. Se on tunnetta vääjäämättömästä vaarasta, ja tunteella on taipumusta kasvaa lumipallon lailla. Sitä kuvaillaan häiritseväksi tunteeksi, joka leviää ja kestää. Se aiheuttaa paljon haittaa ihmisen mielialalle ja mielentilalle. Pelko johtaa myös hämmennykseen ja vakavissa tapauksissa jopa psyykkiseen halvaantumiseen.

Laukaisevat tekijät

Yleisesti ottaen stressi syntyy ulkoisista tekijöistä, kun taas ahdistusta aiheuttavat sisäiset tekijät. Niitä ei ole aina helppo erottaa toisistaan. Erona on ulkoisen ärsykkeen olemassaolo tai puuttuminen.

Tietyt tilanteet tai tapahtumat laukaisevat stressin. Se voi tapahtua töissä, vaikeaa tehtävää suorittaessa, johtuen siirrosta muualle tietystä paikasta jne. Ahdistuksen puolestaan aiheuttaa usein yksilö itse luomalla ja lietsomalla katastrofiajatuksia ja ahdistusta aiheuttavia tuntemuksia. Sillä ei ole merkitystä, mitä hänen ympärillään todellisuudessa tapahtuu.

Aikakäsitys

Stressissä on kyse liikaa nykyhetkestä, kun taas ahdistuksessa on kyse liikaa tulevasta. Stressaantuneelle nykyhetki tuntuu iäisyydeltä. Hän ei usko voivansa selviytyä senhetkisestä tilanteesta. Hän tuntee olevansa ansassa eikä löydä keinoa muuttaa sitä, mikä aiheuttaa hänelle huolta. On aivan kuin hän olisi tuomittu ikuisesti kärsimään stressin laukaisijan vaikutuksista.

nainen on kolminkertaistunut ja hän leijuu ilmassa

Ahdistuksessa ihminen puolestaan pelkää sitä mitä saattaa tapahtua mutta ei ole vielä tapahtunut. Tai ehkä jotakin tapahtui, eikä hän voi asialle mitään. Hyvin usein henkilö ei edes tiedä, mikä tuo ”jokin” on. Hän vain ennakoi kaikkia katastrofaalisia ja negatiivisia asioita, jotka voisivat tapahtua. Ahdistunut henkilö ei pysty objektiivisesti arvioimaan senhetkistä tilannettaan. Hän elää sen kauhean asian mukaan, joka on odotettavissa tai on jo tapahtunut. Hän ajattelee pakkomielteisesti seurauksia voimatta vaikuttaa niihin.

Oireiden katoaminen

Jos henkilön stressin aiheuttaa hammaslääkäriin meneminen, siellä käytyään epämukava olo katoaa. Tämä on stressin tunnusomainen piirre – se katoaa kun ärsyke on poissa tai ristiriita on ratkaistu.

Ahdistuksella puolestaan on tapana ruokkia itseään. Edellistä esimerkkiä käyttäen, jos henkilöä ahdistaa hammaslääkäri, ahdistus ei poistu siellä käymisen jälkeen. Ahdistunut saattaa ajatella, että hän saattaa menettää kaikki hampaansa tai että hänellä on oire jostakin paljon pahemmasta ongelmasta, joka on vasta alkamassa. Ahdistusta ruokkii negatiivinen ja yliaktiivinen mielikuvitus.

mies ja pilvet

Jos pystyt tunnistamaan samankaltaisuudet ja eroavaisuudet ahdistuksen ja stressin välillä, pystyt paremmin tunnistamaan sinua vaivaavan asian. Suosittelemme hakemaan apua pitkittyneeseen stressiin. Pitkäaikainen stressi tarkoittaa sitä, ettet kykene ratkaisemaan sinulle haittaa aiheuttavaa ristiriitaa. Suosittelemme menemään ammattilaisen luo myös silloin, jos uskot että sinulla on ongelmia ahdistuksen kanssa – tuon epämääräisen pelon, jolla ei ole loppua eikä alkua.