Opeta lapsesi sietämään turhautumista
Se on yksi epämiellyttävimmistä, mutta samalla yleisimmistä tunteista: turhautuminen. Turhautumista ilmenee, kun halu, unelma, tavoite tai illuusio ei ole saavutettavissa, ainakaan kyseisellä hetkellä, riippumatta siitä kuinka kovin yrität. Se on selkein tapa, jolla maailma on antanut meidän ymmärtää ettei se aina ole reilu paikka.
Emme halua lastemme olevan surullisia, emmekä salli heidän kokea turhautumista kotona. Kun leikimme tai pelaamme heidän kanssaan, annamme heidän voittaa. Uskomme, että tunneperäisten kamppailujen ja turhautumisen paljastaminen tuottaa heille hetkellistä surua, ja kun annamme heidän voittaa, vältämme tuon surullisuuden.
Lapsuudessa syntyneet psyykkiset reaktiot muodostavat kuitenkin suurimman osan ihmisen henkisestä tulevaisuudesta. Jos huolehdimme negatiivisista tunteistamme tänään, vähennämme tämäntyyppisten tunteiden aiheuttamien ongelmien vaikutuksia huomenna.
Negatiivisten tunteiden turvallinen tiedostaminen ja hallinta lapsuudessa auttaa lapsia kehittämään selviytymismekanismeja ja itsetietoista säätelyä. Tämä antaa heille mahdollisuuden kehittää psyykkistä kypsyyttä.
Miksi on hyvä oppia sietämään turhautumista?
Miksi turhautumisen opettaminen on niin tärkeää? Turhautuneisuus on yksi voimakkaimmista tunteista, joka vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Turhautumisen sietäminen ja sen opettelu varhaisessa iässä antaa lapsille mahdollisuuden rakentaa joustavuuden perustaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että turhautumiseen liittyvät negatiiviset tunteet eivät ohjaile heidän elämäänsä. Kun lapsi kohtaa tilanteita, jotka kyseenalaistavat heidän kykyään ja asioita, heillä on täydet kotoa opitut käyttäytymistrategiat. Turhautuneisuudesta kärsivät lapset osoittavat usein tunneongelmia, kuten ahdistusta ja masennusta. Lisäksi, heillä on usein käyttäytymishäiriöitä, kuten esineisiin ja ihmisiin kohdistuvaa aggressiivisuutta, kiukuttelua, auktoriteetin vastustelua ja ennen kaikkea kieltäytymistä tilanteissa, jotka eivät tarjoa lyhytaikaista tukea.
Mikäli lapset eivät kehitä kasvaessaan mekanismeja sietääkseen turhautumista, toimet jotka eivät tarjoa nopeaa palkkiota ja tunnustusta muuttuvat pikemminkin uhaksi kuin haasteiksi. He usein epäonnistuvat tällaisessa toiminnassa ja keskittyvät enemmän sellaisiin, jotka tarjoavat lyhytaikaista palkkiota, vaikka palkkio saataisiinkin vaarallisten asioiden, kuten huumeiden parista.
Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi estää lapsiamme kohtaamasta turhauttavia tilanteita. Samaan aikaan, meidän ei tulisi pakottaa heitä kohtaamaan niitä tarpeettomasti vain mitataksemme heidän voimaansa. Meidän on yksinkertaisesti myönnettävä, että turhautuminen on normaali osa perhepelejä, urheilua tai mitä tahansa muuta toimintaa. Kun turhautumista ilmenee, ole lapsesi kanssa epämiellyttävien hetkien aikana: tunnista ja tunnusta tunne ensin ja auta heitä löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja myöhemmin.
On parasta antaa lapsen ottaa vastuu vaihtoehtoisista ratkaisuistaan omalla kehitystasollaan. Meidän ei tule liioitella epäonnistumisia. Jos teemme niin, riistämme lapsiltamme olennaisen mahdollisuuden työstää perustaitoja, kuten kärsivällisyyttä, hyväksyntää ja ongelmanratkaisua. Lisäksi viivytämme vahvistumista ja luovuutta.
Askeleet, joiden avulla opetat lapsesi sietämään turhautumista
- Ole esimerkkinä: Ei ole olemassa parempaa tapaa oppia “tunneilmaisua” kuin nähdä vanhempiensa ilmaisevan sanoin tunteita, jotka syntyvät turhautumisesta.
- Älä anna heille kaikkea: jos annamme lapsillemme kaiken, emmekä salli heidän kohdata omia haasteitaan, heidän on vaikea tehdä virheitä ja oppia niistä. Muista, ettet voi seurata heitä jokaisena elämän päivänä ja estää heitä kompastumasta.
- Kunnioita heidän aikaansa ja tapojaan: Luultavasti he tekevät asioita hyvin hitaasti tai huonosti. Se on heidän tapansa kasvaa ja oppia. Sinun tulee kunnioittaa heidän toimiaan, vaikka he tekisivät virheitä ja asioita epämiellyttävällä tavalla. Näin voit antaa lapsellesi mahdollisuuden kokea virheet jonakin positiivisena. Autat häntä kehittämään tunteen saavutuksia ja henkilökohtaista osaamista. Nämä kaksi ovat välttämättömiä kiinteän itsetunnon kehittymiselle.
- Älä anna periksi kiukuttelulle. Mutta älä myöskään ohita tai vähättele heidän itkuaan. Turhauttavat tilanteet johtavat usein kiukutteluun, etenkin nuoremmilla lapsilla. Jos aikuiset antavat periksi, lapset oppivat kiukuttelun olevan tehokkain tapa ratkaista ongelmia. Toisaalta, itku on välttämätöntä, myönteinen vastaus. Itkeminen monissa tilanteissa on aikaisempi vaihe voimattomuuden neutraloimiseksi. Se auttaa meitä valmistautumaan tuleviin oppitunteihin.
- Käännä turhautuminen oppitunniksi: ongelmatilanteet ovat lapselle erinomainen tilaisuus oppia uusia asioita ja säilyttää ne. Turhautuminen on voimakas moottori vaihtoehtoja varten, jos emme antaudu sen synnyttämille negatiivisille tunteille. Näin lapset voivat selviytyä turhauttavista tilanteista, joita ilmenee aina uudelleen ja uudelleen.
- Opeta heitä sinnikkäästi: sinnikkyys on välttämätöntä epäsuotuisten tilanteiden voittamiseksi. Jos lapsesi oppivat, että kestävyys voi ratkaista ongelmia, he tulevat hallitsemaan turhautumista useissa tilanteissa. Sinnikkyyden ei tarvitse olla välitöntä tai erityisen vaatimatonta. Voimme opettaa lasta kokeilemaan uudelleen, kunhan hän rauhoittuu.
- Opeta heitä pyytämään apua, kun he tarvitsevat sitä: emme kävele yksin elämässä. Voimme aina oppia toisilta. Sinun tulee antaa lapsillesi mahdollisuus oppia sinulta niin, että kun et ole läsnä, he kykenevät löytämään ratkaisuja yksinään.
Yhteenvetona, turhautuminen voi olla positiivinen tunne, jos sitä käsitellään hyvin. Sillä on merkittävä motivoiva arvonsa niille, jotka eivät kanna mukanaan sen tuottamia negatiivisia tunteita. Me kaikki kohtaamme turhautuneisuutta jossain määrin elämämme aikana. Jos opetamme lapsillemme turhautuneisuudesta ja sen mahdollisuuksista, he tulevat selviytymään tulevaisuudessa. Sen avulla he voivat kehittää parempaa tunneperäistä terveyttä.