Voiko stressi saada minut menettämään muistini?

· 7.3.2018

Stressi on yksi aikamme suurimmista paholaisista. Vaikka on olemassa useita strategioita stressin lieventämiseen, mutta jos kärsit paljon stressistä, saatat tosiaankin kärsiä myös jonkinlaisesta muistinmenetyksestä.

On olemassa kahta eri tyyppistä stressiä, jotka voivat johtaa muistinmenetykseen: akuutti stressi ja krooninen stressi. Miksi näin tapahtuu? Koska stressillä on todella suuri vaikutus muistiin. Tämä vaikuttaa sekä uuden muistin luomiseen, henkilön keskusteluun sekä muistin palauttamiseen.

Toisaalta, hyvin käsitellyllä stressillä voi olla valoisiakin puolia. Näin sanoo ainakin Yerker-Dodsonin laki. Tämä laki selittää, että hallitulla tasolla stressi voi kehittää muistia ja intellektuallia suoritusta.

Psykologiassa me kutsumme tätä ”käänteiseksi U:ksi”. Jos me vastaamme ympäristön vaatimuksiin kohtalaisella stressillä, meidän suorituksemme kehittyy ja riski muistinmenetyksestä pienenee.

Yerker-Dodsonin laki

Stressin vaikutukset muistiin ovat erilaisia ja ne riippuvat siitä, onko stressi akuuttia vai kroonista.

Mutta entä sitten mainitsemamme akuutti ja krooninen stressi? Ovatko nämä positiiviset väitökset sittenkään niin positiivisia?

Kaikki riippuu tilanteista ja siitä, minkälaista stressiä me käsittelemme. Seuraavaksi me näemme, kuinka me voimme sovittaa kaiken tämän ymmärtämäämme palapeliin.

Akuutti stressi ja muistinmenetys

Mitä me oikein tarkoitamme akuutilla stressillä? Kyseessä on stressi, joka on väliaikaista ja voimakasta. Se kestää vain rajoitetun ajan. Ja se ei kestä kauemmin kuin on tarpeen, muuten me kuolisimme.

Sanokaamme esimerkiksi, että me olemme töissä, ja me saamme jonkun tärkeän projektin käsiimme, joka ei voi odottaa. Me saatamme stressaantua siitä määrästä työtä, joka meillä nyt on. Mutta kun saatamme työn loppuun, stressimme katoaa.

Yksi tälle stressille luonteenomaisista piirteistä on ”putkinäkö.” Tämä tarkoittaa sitä, että meidän huomiomme on keskittynyt vain tiettyyn, meidän epämukavuuttamme nostattavaan virikkeeseen. Me emme kykene näkemään tilannetta eri näkökulmasta, joten meidän huomiomme keskittyy stressiin. Tämän kaltainen ”näkemys” on väliaikaista.

vedettävä nainen

”Putkinäkö” ei ole niin negatiivinen asia kuin miltä se kuulostaa, sillä se auttaa meitä lujittamaan muistiamme. Itse asiassa Yerkes-Dodsonin lain mukaan tämän kaltainen stressi voi kehittää uusien muistojen luomista, kunhan vain jännitys ei kohoa liian korkealle.

Opiskelijat esimerkiksi ovat erinomaisia käyttämään tätä ilmiötä hyödykseen, pänttäämällä ennen koetta ja jollain tavalla säilyttäen lukemansa tiedot.

Akuutti tai väliaikainen stressi vaikuttaa vain jo olemassa olevaan muistiin, sillä se ei vaikuta uuden muistin luomiseen.

Mutta kun nämä korkean stressin hetket muuttuvat usein tapahtuvaksi ja voimakkaiksi, se lakkaa hyödyttämästä muistiamme ja se alkaa vahingoittamaan sitä. Näin on etenkin uuden muistin muodostamisessa ja vanhan muistin lujittamisessa.

Krooninen stressi, stresseistä kaikkein vahingollisin

Krooninen stressi aiheuttaa merkittäviä muutoksia muistissa ja voi jopa aiheuttaa ”kroonista” vahinkoa aivoissa. Aikaisemmin esittämässämme tapauksessa työprojektista, stressi voitaisiin luokitella kertaluontoiseksi tapaukseksi.

Mutta entä sitten, jos tämä tila pysyy? Jos esimerkiksi työn aiheuttama stressi estää meitä nukkumasta kunnolla, jos emme voi nauttia kotona olemisesta tai viikonlopuista… Tässä tapauksessa me saatamme kärsiä kroonisesta stressistä.

Kun me kärsimme akuutista stressistä, me tunnemme todella vahvaa ahdistusta, joka kuitenkin katoaa. Eli stressin jälkeen palautuu rauhallisuus; joskus enemmän, joskus vähemmän, mutta me kuitenkin rentoudumme. Näin ei käy kroonisen stressin kanssa.

Tässä tapauksessa me alamme kärsiä päänsäryistä ja muista oireista, jotka vaikuttavat kehoomme. Tämän stressin taso ei ole voimakas, mutta vaihtokauppana se ei anna sinun lainkaan rentoutua.

nainen joutuu vedettäväksi: stressi ja muistinmenetys

Tämän tyyppisellä stressillä voi olla todella merkittäviä seurauksia. Se voi johtaa masennukseen, sosiaaliseen eristäytymiseen, kyvyttömyyteen pitää hauskaa… Työstä, jos puhumme kroonisesta työstressistä, tulee kidutusta.

Meistä alkaa tuntua, ettemme kykene kasvamaan tässä ympäristössä, tunnemme olevamme jumissa, ja samaan aikaan me kärsimme vakavasta muistinmenetyksestä.

Krooninen stressi kasvattaa sydänsairauden riskiä.

Vaikka joskus akuutti stressi voi olla positiivista ja se voi antaa meille energiaa sekä kehittää meidän suorituskykyämme ja tehokkuuttamme, on silti tärkeää pitää mielessä, että muistinmenetys on mahdollinen.

On myös tärkeää tietää kuinka erottaa akuutti ja krooninen stressi toisistaan, sillä tämä jälkimmäinen vaatii meidän täyttä huomiotamme. Sen vaikutukset on paljon vaikeampi nähdä lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä ne muuttuvat ilmeisemmiksi.

Jos krooninen stressi jatkuu, se ei johda pelkästään masennukseen ja epämukavuuteen, vaan myöskin mahdolliseen dementiaanTässä vaiheessa stressin aiheuttama muistinmenetys on paljon vakavampi ja helpommin huomattavissa. 

Yritetään siis laskea päivittäistä stressiämme. Yritetään hillitä sitä ja samanaikaisesti hankkia oikeat työkalut pitääksemme stressin poissa.

On totta, että stressaavat tilanteet ovat osa elämää, mutta on myös totta, että me voimme rentoutua tai auttaa ehkäisemään näitä ”luonnollisia”stressin tekijöitä.