Voiko menetetyn muistin saada takaisin?

Muisti heikentyy iän myötä

Monet ihmiset valittavat tietystä iästä lähtien muistinsa heikentyneen erityisesti nimien, päivämäärien tai muiden arkipäiväisten näkökohtien mieleen painamisessa.

Yksi yleisimmistä oireista on päivittäisen työmuistin eli operatiivisen muistin menetys. Tämänkaltaista muistia käytetään esimerkiksi puhelinnumeron muistamiseksi muutaman sekunnin ajan, laskelmien tekemiseen, päätösten tekemiseen “lennossa” sekä tavallisten arkielämän tilanteiden hallitsemiseen. Lyhyesti sanottuna työmuisti on se muisti, jonka avulla voimme väliaikaisesti tallentaa ja käsitellä tietoa.

Vuosien mittaan tämä kapasiteetti alkaa laskea, mikä voi osoittautua haitalliseksi päivittäisen tehokkuuden ja normaalin toiminnan ylläpitämisessä.

Neuronit menettävät yhteisymmärryksensä

Miten voimme menettää tämän muistikapasiteetin ilman, että sairastaisimme jotakin degeneratiivista sairautta? Kysymys on vielä tällä hetkellä ratkaisematta.

Yksi vähän aikaa sitten julkaistuista havainnoista on löytänyt, että stimuloitavien neuronien synkronisuus on tärkeää muistin ylläpitämiseksi.

Neuronit ovat soluja, jotka reagoivat ärsykkeisiin ja välittävät ne muihin neuroneihin. Mutta silloin, kun neuronit tekevät sen tahdittomalla tavalla, voisimme verrata niiden toimintaa tässä tapauksessa tahdittomaan orkesteriin. Tuloksesta muodostuisi kakofonia, tämä on tuntemus. Siksi juuri tämän vuoksi silloin, kun neuronit menettävät yhteisymmärryksensä, myös muisti alkaa heiketä.

Muistin palauttaminen vain 25 minuutissa

Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa transkraniaalista magneettistimulaatiota käytettiin hermosolujen stimulointiin ja näin pyrkimyksiin menetetyn muistin palauttamiseksi. Tutkimukseen osallistui niin 60–70-vuotiaita kuin heitä 30 vuotta nuorempiakin vapaaehtoisia koehenkilöitä.

Osallistujia stimuloitiin muistiaktiivisuuteen liittyvillä aivojen eri alueilla 25 minuutin ajan. Tulokset osoittivat, että jo 25 minuutin jälkeen koehenkilöillä havaittiin neuronien välisen synkronoinnin palautumista näillä aivojen eri osa-alueilla.

Aivan yllättäen, stimulaation jälkeen iäkkäämmillä koehenkilöillä voitiin havaita henkisen ketteryyden palautumista tasolle, joka oli verrattavissa nuorempiin koehenkilöihin. Tämä uskomaton palautuminen kuitenkin päättyi 50 minuutin päästä, jonka jälkeen vanhusten muistikapasiteetti palasi alkuperäiselle tasolle.

Toiveikas terapia

Vaikka tutkimuksessa ei saavutettukaan loppujen lopuksi mitään muuta kuin muistin väliaikaista palautumista, tutkijat huomauttavat, että tämä kokeilu osoittaa, että muistin menetys ei ole peruuttamaton ilmiö.

Itse asiassa transkraniaalinen magneettistimulaatio voisi toimia myös lupaavana terapiana Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten kognitiivisesta heikentymisestä aiheutuneiden oireiden parantamiseksi ilman lääkkeitä.

Muistin palauttamisen lisäksi

Neuronien stimuloinnin ja muistin parantamisen lisäksi tätä terapiaa voidaan soveltaa myös muihin terveyteen liittyviin ongelmiin.

Transkraniaalista magneettistimulaatiota voidaan käyttää esimerkiksi dysfagian (nielemiseen liittyvä häiriö) korjaamiseen jonkin vamman seurauksena. Tässä tapauksessa pikkuaivojen aluetta stimuloidaan ruokatorven lihaksen stimuloimiseksi, jolloin myös nielemiseen liittyvän liikesarjan kapasiteetti paranee.

Ja varmasti tämän terapian soveltamistapojen määrä tulee vain kasvamaan samaan aikaan, kun sen tekniikkaa kehitetään ja täydennetään. On myös mahdollista, että lähitulevaisuudessa tulemme näkemään niin sanottuja ”kannettavia” stimulaattoreita, joita voidaan suunnata potilaan henkilökohtaisen käyttöön hänen omien tarpeidensa mukaisesti.