Vihjailu rehellisen kommunikoinnin sijaan vahingoittaa ihmissuhdetta

· 14.4.2019
Jatkuvat vihjailut ovat perverssiä kommunikaatiota. Jatkuva vihjaileminen on hienovaraista psykologista pahoinpitelyä.

On tavallista, että ihmiset vihjailevat jatkuvasti sen sijaan että he sanoisivat mitä todella ajattelevat. Mutta vihjailu kumppanimme, perheenjäsenemme tai ystävämme kanssa voi johtaa jännitteisiin. Sillä he, jotka sanovat yhtä, mutta syvällä sisimmissään tarkoittavat jotain muuta, vääristävät kommunikaatioprosessia ja käyttävät todella hienovaraista pahoinpitelyn muotoa etenkin sillon, jos he keskittyvät osoittelemaan sormia ja kääntämään syyt muiden niskoille.

Ihmiset katsovat usein puheen voiman läpi sormien ja päätyvät omaksumaan vaarallisia tapoja. Tässä mielessä meillä on joskus tapana ihailla heitä, jotka kykenevät käyttämään terävää sarkasmia ja heitä, jotka ovat kummallisen ja kiistattoman nokkelia saamaan meidät ymmärtämään jotain epäsuoralla tavalla.

On ilmiselvää, että tämä kaikki riippuu kontekstista, tilanteesta ja hetkestä. Emme voi kuitenkaan kieltää, että on olemassa ihmisiä, jotka rakastavat tällä tehottomalla, vahingollisella ja salakavalalla tavalla kommunikoimista.

Kysymys on, miksi ihmiset tekevät tätä, jos se on niin vahingollista. He tekevät tätä kahdesta syystä. Ensiksi, se minkä mainitsimme myös aikaisemmin, se on ”omaperäistä.” Toiseksi se on tapa, jolla henkilö voi piilottaa ja suojella itseään. Tällä tavalla hän voi perustella itseään sanomalla asioita kuten, ”en oikeasti tarkoittanut sitä.”

Tämän manipulaation ”kielellisen pelin” avulla ihmiset voivat sanoa jotain, joka tarkoittaa jotain täysin muuta. Se saattaa olla rikastuttavaa ehkä jossain kontekstissa, kuten viettelyn yhteydessä, mutta asia ei kuitenkaan ole näin muissa tilanteissa.

Taipumus aggressiivisuuteen on sisäinen, itsenäinen ja vaistomainen luonteenlaatu ihmisessä.”

Sigmund Freud

vihjailu: naisen mykkäkoulu

Vihjailu ja perverssi kommunikaatio

Vihjailu on jotain passiivis-aggressiivista, jota ihmisillä on taipumusta tehdä. He ovat tottuneet loukkaamaan muita hienovaraisella tavalla, kääntämään syyt toisten niskoille ja ottamaan etäisyyttä silloin, kun asiat eivät mene heidän halujensa mukaisesti. Ihmiset kyllä vihjailevat aina silloin tällöin vaikkapa vitsaillessaan. Meidän olisi kuitenkin tiedettävä milloin tällainen käyttäytyminen on sopimatonta.

Psykologian professori Jim K. McNulty Floridan yliopistosta kutsuu tätä dynamiikkaa ”epäsuoraksi vihamielisyydeksi.” Kyseessä on tarkoituksenmukainen kommunikaation puute, jolle on luonteenomaista johdonmukaisuuden puute sen välillä mitä sanomme ja mitä ajattelemme kommunikoivamme.

Kun ihmiset vihjailevat, he tekevät sen käyttäen sanatonta kieltä, joka voikin muuttua todella paljastavaksi. Saatamme tunnistaa siitä eleitä ja asenteita, jotka välittävät eri tunteita kuten vihaa, ristiriitaisuutta ja halveksintaa.

Useimmissa tapauksissa ihmisten käyttämä sanaton kommunikaatio on paljon vilpittömämpää kuin sanallinen. Siksi ennen itse sanojen prosessoimista kuuntelija prosessoi ensiksi henkilön äänensävyn ja käytöksen.

Jos tämä vihjailudynamiikka, jonka tarkoitus on loukata ja nöyryyttää toista, muuttuu päivittäiseksi, se voi muuttua psykologiseksi pahoinpitelyksi. Siksi vihjailu on perverssiä kommunikaatiota, ja se voi vaikuttaa ihmiseen vakavasti.

naisen päätä särkee

Kuinka sellaiseen ihmiseen pitäisi reagoida, joka vihjailee jatkuvasti?

Aikaisemmin mainitsemamme professori McNulty on merkittävä asiantuntija affektiivisten suhteiden alalla. Hänen vuonna 2016 suorittamassaan kokeessa hän kuvaili kaikkein riittävimpiä kommunikaatiostrategioita romanttisiin suhteisiin, sellaisia, jotka voivat auttaa riitojen ratkaisemisessa.

Yksi näistä on kaksoissidosten välttäminen. Tämä termi, jonka antropologi Gregory Bateson aikoinaan keksi, määrittää vihjailun tai kaksiselitteisten viestien käytön, jotka sabotoivat ja tukahduttavat rakkauden, ja ennenkaikkea kunnioituksen. 

Nyt tiedämme, ettemme saisi vihjailla. Mutta mitä jos olemme vihjailevan dynamiikan vastaanottava osapuoli? Miten meidän pitäisi reagoida, jos joku vihjailee jatkuvasti meille?

Tässä on strategioita, jotka voivat auttaa.

puut ovat pään muotoisia

Vinkit, jotka auttavat käsittelemään ihmistä joka vihjailee jatkuvasti

  • Tehokkaan kommunikaation vaatiminenSitten kun huomaamme jonkun vihjailevan jatkuvasti, meidän olisi vaadittava selkeää kommunikaatiota. Jos vihjaileva henkilö sanoo, ettemme ole tarpeeksi ”fiksuja” ymmärtääksemme, voimme vaatia seuraksemme jotakuta ”fiksua,” kun on aika puhua.
  • Passiivis-aggressiivisuuden tunnistaminen: Monilla ihmisillä, jotka vihjailevat jatkuvasti sen sijaan että he sanoisivat mitä he todella tarkoittavat, on passiivis-aggressiivinen persoonallisuus. Tällaisessa tapauksessa on todella tärkeää asettaa itsellemme rajat niin pian kuin mahdollista. Tehkäämme varmaksi, että he ymmärtävät sen ettemme hyväksy heidän asennettaan, ja vaatikaamme heitä kohtelemaan meitä oikein.
  • Yrittäkäämme olla myös parhaita esimerkkejä siitä mitä odotamme toiselta. Jos haluamme vilpitöntä kommunikaatiota, kommunikoikaamme itse vilpittömästi.
  • Hallituksi joutumisen välttäminen: Meidän olisi muistettava, että vihjailun takana piilee hallinnan tarve. Vihjailut, sarkasmi ja pilkkaaminen ovat tapoja sabotoida muiden itsetuntoa, täten helpottaen muiden hallitsemista.
  • Tämä haitallinen kieli voi olla myös pakotie muille epäterveellisille dynamiikoille, jotka meidän on tunnistettava ja lopetettava. Rajojen asettaminen mahdollisimman nopeasti on tärkeää.

Lopuksi, vaikka onkin totta että vihjailua voidaan sietää (ja jopa arvostaa) tietyissä tilanteissa, se on kuitenkin perverssiä kommunikaatiota. Muistakaamme aina, että terve kommunikaatio tarkoittaa rehellisyyttä.

  • McNulty, J. K. (2016) What Type of Communication during Conflict is Beneficial for Intimate Relationships? Journal of Experimental Psychology https://doi.org/10.1016/j.copsyc.2016.03.002
  • McNulty, J. K. (2010). When positive processes hurt relationships. Current Directions in Psychological Science19(3), 167–171. https://doi.org/10.1177/0963721410370298
  • Baker, L. R., McNulty, J. K., & VanderDrift, L. E. (2017). Expectations for future relationship satisfaction: Unique sources and critical implications for commitment. Journal of Experimental Psychology: General146(5), 700–721. https://doi.org/10.1037/xge0000299
  • Long, N., Long, J., and Whitson, S. (2017). The Angry Smile: The New Psychological Study of Passive-Aggressive Behavior at Home, at School, in Marriage and Close Relationships, in the Workplace and Online. Hagerstown, MD: The LSCI Institute.