Työ muuttaa persoonallisuuttasi

Jotkut työt ovat haastavia ja voivat vaikuttaa vakavasti mielenterveyteen. Niinkin paljon, että se mitä sinulle tapahtuu töissä, voi jopa muuttaa olemustasi.
Työ muuttaa persoonallisuuttasi
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Työ muuttaa persoonallisuuttasi. Näin ainakin väittää tuore tutkimus. Oletkin jo saattanut epäillä, että työpaikan kokemukset vaikuttavat luonteeseesi, asenteeseesi ja jopa olemukseesi.

Ei voida kiistää, että kaikki mitä kohtaat elämässä, antaa sinulle erilaista näkökulmaa ja tietoa. Vuosien varrella opit sekä stimuloivista että vahingollisista ympäristöistä. Kun joudut navigoimaan päivittäin liike-elämässä ja työpaikkojen mikromaailmoissa, saat silloinkin arvokkaita henkilökohtaiseen kasvuun liittyviä taitoja.

On kuitenkin myös jotain muuta, jota ei voida sivuuttaa. Tämä on se tosiasia, että työstressi, häirintä tai pitkäaikainen epävarma työtilanne aiheuttavat pitkäaikaista vahinkoa. Optimismisi hiipuu, ja kirkas ja iloinen luonteesi muuttuu usein reagoimattomaksi. Jos olet ekstrovertti, sinusta tulee vähemmän avoin muille. Jos olet introvertti, vetäydyt syvemmälle itseesi.

Se, mitä teet joka päivä töissä, muuttaa sinut parempaan tai huonompaan suuntaan. Loppujen lopuksi vietät suuren osan ajastasi tässä ympäristössä.

Työ muuttaa persoonallisuuttasi joko hyvään tai huonoon suuntaan.

Miten työ muuttaa persoonallisuuttasi?

Ehkä olet yksi niistä ihmisistä, jotka pitävät tätä ajatusta melko kyseenalaisena. Eikö persoonallisuus olekaan vakaa ominaisuus? Miten työympäristössä tapahtuvat asiat voivat muuttaa tapaasi olla?

Itse asiassa persoonallisuutesi voi muuttua ja muotoutua kokemustesi mukaan. Asiantuntijat uskovat, että muodostat vakaan käyttäytymismallin, tunteet ja ajattelutavan murrosiässä, mutta koko elämäsi ajan tietyt elementit muuttavat tapaasi olla ja toimia.

Siksi tiedämme nyt, että työkokemukset vaikuttavat ihmiseen merkittävästi. Katsotaanpa tarkemmin.

Työn vaikutus nuoruudessa

Ensimmäinen kontakti työmarkkinoille voi monesti auttaa kypsymään. Tämä käy ilmi Berliinin Humboldt -yliopiston lääkäreiden Eva Asselmannin ja Jule Spechtin tekemästä tutkimuksesta. Se julkaistiin Journal of Personality -lehdessä.

Tutkijat havaitsivat, että työelämän aloittaminen edistää persoonallisuuden muodostumista ja vakiinnuttamista. He analysoivat suuren otoksen ihmisiä ja havaitsivat, että nuoret tulevat vastuullisemmiksi, ystävällisemmiksi ja ulospäin suuntautuneemmiksi ensimmäisissä työpaikoissaan.

On selvää, että tämä voi muuttua ajan myötä. Silmiinpistävää on kuitenkin se, että tämä ensimmäinen kosketus työmarkkinoille on rikastuttavaa 18-20 -vuotiaille nuorille.

Jotkut työkokemukset vaikuttavat sinuun pysyvästi

Tiedämme, että harvat asiat ovat rohkaisevampia ja palkitsevampia kuin hyvä työ. Todellakin, se auttaa itsetuntosi, minäkuvasi ja identiteettisi vahvistumisessa. On kuitenkin sellaisiakin tilanteita, jolloin työ muuttaa persoonallisuuttasi heikentämällä sitä ja tehden sinusta haavoittuvamman. Tähän ongelmaan voi olla useita syitä.

Esimerkiksi viisi vuotta stressaavassa työssä todistetusti muuttaa työntekijän persoonallisuutta. Neuroottisuuden taso nousee. Toisin sanoen hän alkaa kärsiä emotionaalisesta epävakaudesta, ahdistuksesta, negatiivisista ajatuksista, surun tunteista jne.

Negatiiviset tekijät lisäävät epävarmuutta ja tämä estää ihmistä tekemästä pitkän aikavälin suunnitelmia. Lisäksi, kun hänellä ei ole ennustetta työn epävakauden vuoksi, hänestä tulee epäluuloisempi, vähemmän optimistinen ja hän tuntee olonsa toivottomaksi.

Epäsuotuisa työympäristö ja epävarmuus vaikuttavat suuresti ihmisen persoonallisuuteen. Hänestä tulee epäystävällisempi.

Työnantajien tulee kuunnella

Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto määräsi äskettäin, että yrityksillä on velvollisuus turvata työntekijöidensä henkinen hyvinvointi. Jos työ muuttaa persoonallisuuttasi, sen pitäisi ehdottomasti olla parempaan suuntaan. Sen pitäisi antaa sinulle vahvuuksia, itseluottamusta ja arvokkaita taitoja. Sen ei todellakaan pitäisi heikentää unelmiasi tai tuhota mielenterveyttäsi.

Yksi yrityksen tavoitteista tulisi olla työntekijöiden ohjaaminen siinä, miten he voivat kehittää positiivisempaa minäkuvaa. Se voidaan aloittaa luomalla kunnollisia työpaikkoja kunnollisilla palkoilla. Lisäksi työnantajan tulee kehittää toimenpiteitä, joiden avulla työntekijä voi antaa parhaansa, tuntea itsensä arvostetuksi ja kokea itsensä hyödylliseksi, integroiduksi ja arvostetuksi.

Mies on puhki töissä.

Stimuloiva työ optimoi persoonallisuuttasi ja potentiaaliasi

Hyvä työ ei vaikuta vain persoonaasi, vaan myös hyvinvointiisi. On valitettavaa, että huonot työpaikat ovat monien mielenterveysongelmien lähde väestön keskuudessa juuri nyt. Häirinnän tai työpaikkakiusaamisen kanssa eläminen, tai stressaavan työn aiheuttaman paineen kokeminen vuosien ajan muuttaa sinua.

Tarvitsemme lisää arvokkaita työpaikkoja ja kannustavia työnantajia. Sellaisia, jotka tarjoavat työntekijöille arvoa, taitoja, luottamusta ja optimistisia elämännäkymiä. Tämä ei kuitenkaan ole vain johtajien tehtävä, vaan työilmapiirin luovat myös työkaverit ja kuka tahansa niissä ympäristöissä pyöriikin.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Asselmann, ESpecht, JPersonality maturation and personality relaxation: Differences of the Big Five personality traits in the years around the beginning and ending of working lifeJ Pers2021891126– 1142https://doi.org/10.1111/jopy.12640
  • Bui, Hong. (2017). Big Five personality traits and job satisfaction: Evidence from a national sample. Journal of General Management. 42. 21-30. 10.1177/0306307016687990.
  • Sutin, A. R., Costa, P. T., Jr, Miech, R., & Eaton, W. W. (2009). Personality and Career Success: Concurrent and Longitudinal Relations. European journal of personality23(2), 71–84. https://doi.org/10.1002/per.704

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.