TAT-testi: kerro minulle mitä näet ja kerron sinulle millainen olet

Tässä testissä arvioitavan kohteen persoonallisuutta ja asenteita tutkitaan perusteellisesti useilla elintärkeillä osa-alueilla. Lisäksi TAT-testi auttaa analysoimaan persoonallisuutta sekä subjektiivisella että ennusteisiin perustuvalla tavalla. Toisin sanoen testin kohteena oleva henkilö ei ole tietoinen siitä, mitä hänessä arvioidaan, ja tämän samaisen seikan vuoksi hänen mahdollisesti asettamansa puolustusmekanismit toimivat vähemmässä määrin.

Projektiiviset psykologiset testit

TAT-testi kuuluu osaksi niin kutsuttuja projektiivisia tekniikoita. Projektiivisia tekniikoita käytetään psykologian alalla analysoimaan yksilön persoonallisuutta tämän omien tiedostamattomien projektioiden eli omalle persoonallisuudelle ominaisten vastausten perusteella. Tämän saavuttamiseksi testin kohteena olevalle henkilölle esitetään heikosti jäsenneltyä materiaalia ja häntä pyydetään suorittamaan materiaaliin perustuva luova tehtävä, joka voi olla tilanteesta riippuen esimerkiksi piirtämistä, kerrontaa tai assosiaatiota.

Tässä tapauksessa viittaamme niin sanottuun temaattiseen projektiiviseen testiin. Tässä tilassa testin kohteelle esitetään sarja erilaisia kuvatauluja, jotka sisältävät epäselviä piirroksia. Seuraavaksi testin kohdetta pyydetään kuvailemaan, mitä hän näkee näissä piirroksissa.

Esimerkiksi Hermann Rorschachin musteläikkätesti (tai lyhyemmin Ro) lienee yksi tämäntyyppisten tekniikoiden pätevimmistä edustajista ja epäilemättä samalla myös yksi tunnetuimmista. Muita yleisesti käytettyjä projektiivisia testejä ovat muun muassa Make A Picture Story eli MAPS-testi, erilaiset lauseentäydennystestit, Warteggin piirrostesti eli WZT-testi sekä lapsille suunnattu House-tree-person Technique eli HTP-testi.

Tämänkaltaisen testin tärkeimpänä etuna on se, että testin kohteena oleva henkilö ei ole tietoinen siitä, että häntä arvioidaan jokaisena hetkenä. Siksi näiden testien myötä tutkijoiden on helpompaa välttää sellaisia esteitä ja vastahakoisuuksia, joita testin kohteena oleva henkilö voi esittää vastatessaan muun tyyppisiin ja selkeämpiin instrumentteihin. Projektiivisten testien tavoitteena onkin kannustaa sitä, että henkilö voi ilmaista persoonallisuuttaan ja tiedostamattomia konfliktejaan vapaasti ja esteettä.

Thematic Apperception Test eli TAT-testi

Tämä persoonallisuuden arviointiin suunnattu instrumentti koostuu yhteensä 31 kuva-arkista, jotka sisältävät mustavalkoisia kuvia. Nämä mustavalkoiset kuvat edustavat erilaisia ​​elämälle tärkeitä tilanteita. Jotkut niistä ovat tavallisia tilanteita, kun taas toiset ovat nimenomaisesti suunnattu arvioitavan henkilön sukupuolen ja iän mukaan. Jokaiselle henkilölle esitetään vain 20 kuva-arkkia, jotka on jaettu kahteen eri osaan.

Tarkkailtuaan jokaista kuvaa testin kohteena olevaa henkilöä pyydetään kertomaan tarina, jonka tulee sisältää menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden. Se, mitä henkilön on tehtävä seuraavaksi, on kertoa omaa tarinaansa korostamalla sitä, mitä jokainen tarinan henkilö tuntee ja ajattelee.

Tämän harjoituksen avulla voidaan suorittaa muodollinen analyysi, joka perustuu johdonmukaisuuteen, kieleen ja tulkinnan tyyliin, jota testin kohteena oleva henkilö käyttää. Mutta kuitenkin ja ennen kaikkea, tämän testin avulla voidaan suorittaa henkilön kertoman tarinan sisällön analysointia, mikä antaa suuren määrän tietoa kohteen persoonallisuudesta ja piilevistä konflikteista.

Muutamia avaimia testin tulkitsemiseksi

Jokainen kuva-arkki on suunniteltu tutkimaan erilaisia ​​merkittäviä elämän osa-alueita, mutta mielessä kannattaa pitää muutamia perusavaimia. Jokaisessa kuva-arkissa testin kohteena olevan henkilön on tunnistettava niin sanottu “sankarin” hahmo, ja tämä sankari tulee olemaan se hahmo, johon testin kohde pystyy samaistumaan kaikkein eniten. Ne sankarille osoitetut toimet ja tunteet, joita testin kohteena oleva henkilö kuvailee tarinassaan, kertovat kohteen syvällisistä tarpeista.

Toisaalta taas muiden hahmojen toiminnot ja tunteet ovat projektio siitä, kuinka testin kohteena oleva henkilö kokee ja näkee ympäristönsä. Ne kertovat esimerkiksi siitä, mitä kohde haluaa tai mitä hän pelkää tapahtuvan, samoin kuin antaa tietoa hänen tiedostamattomista impulsseistaan, joita hänellä on ja joita hän kieltäytyy tunnistamasta.

Joitakin kuva-arkeissa tarkastelluista aiheista ovat seuraavat näkökulmat:

• Tavoitteet ja henkilökohtaiset toiveet sekä vaikeudet.
• Aggressio, rangaistus, syyllisyys ja muut masentavat sisällöt.
• Identiteetti ja seksuaalinen taipumus sekä parisuhteet.
• Asenteet äiti- ja isähahmoja kohtaan sekä suhde näihin hahmoihin.
• Suhde auktoriteettiin, keskinäinen kilpailu ja passiivisuus.
• Ihmisen kuva itsestään, yksinäisyyden ja hylkäämisen mukana tuomat tunteet sekä pohdinnat tulevaisuudesta.

TAT-testin hyödyllisyys

Tämä instrumentti tarjoaa paljon hyödyllistä tietoa testin kohteena olevan henkilön persoonallisuudesta. Kohteen oman kertomuksen avulla voidaan selvittää ja analysoida monipuolisella tavalla hänen kuvaansa omasta itsestään, millainen hänen suhteensa on ympäristöönsä sekä millaisia tiedostomattomia konflikteja hänen sisällään mahdollisesti piilee.

Tässä vaiheessa on hyvä vielä muistuttaa, että tämän testin tulkinta liittyy kuitenkin sen subjektiivisuuteen. Siksi huolimatta siitä, että se tarjoaa sekä hyödyllistä tietoa että toimii loistavana täydentävänä instrumenttina, sitä ei tulisi käyttää yksinään arvioimaan tietyn kohteen persoonallisuutta. Toisin sanoen tästä testistä saatuja tietoja tulisi aina verrata tai täydentää muista testeistä saatuihin tuloksiin tai muihin persoonallisuutta mittaaviin instrumentteihin.