Stressistä johtuva muistinmenetys: mistä oikein on kyse?

23.8.2018 en Psykologia 0 Jaetut
naisella on stressistä johtuva muistinmenetys

Muistin sanotaankin olevan aarre, jota tule vaalia erityisellä huolella. Vaan varmaan meistä jokainen on kokenut hetken, jolloin tarvitsimme muistiamme todella kipeästi ja se kuitenkin petti meidät. Hetki on täydellisen otollinen säikähdykselle: onko tämä ensimmäinen merkki alkavasta dementiastani?

Ei kuitenkaan kannata syöksyä asioiden edelle, ja ennen kuin ryhdymme harkitsemaan aivojen rappeutumista, kannattaa palauttaa mieleen eräs toinen asia. Nimittäin itse asiassa pienistä päivittäisistä muistin toimintähäiriöistä jopa 80 % aiheutuu stressistä.

Silti ei kannata vielä huokaista helpotuksesta. Vaikka kyseessä ei ole varhaisdementian oireet, tulee krooninen stressi ja pitkäaikaiset ahdistuneisuushäiriöt silti ottaa vakavasti huomioon. Näistä molemmat muuttavat tapaa, jolla aivosi toimivat. Meidän aivomme ovat erittäin alttiit ja haavoittuvaiset elämäntapamme vaikutuksien suhteen. Tämä on erityisen totta silloin, kun mietimme miten suoriudumme arkipäiväisistä murheistamme ja jännityksestä.

kasvot ovat puu

Stressistä johtuva muistinmenetys: miksi näin tapahtuu?

Meistä jokainen syyllistyy toisinaan seuraavaan: lähdemme töistä ja palaamme kotiin “auto-pilotilla.” Avaamme oven kotiimme ja heti sisään päästyämme nostamme kädet ohimoillemme suuttuneina ja turhautuneina, miettien miten saatoinkaan unohtaa hakea esikoiseni harjoituksistaan matkalla? Juoksemme sitten takaisin autolle — vaan ainoastaan tajutaksemme, että meillä ei ole avaimia mukana.

Tämän kaltainen stressin ja ahdistuksen kierre voi vaikuttaa loputtomalta. Kuvatun kaltaiset surrealistiset tilanteet ovat melko yleisiä, aivan kuten kokemus siitä, että on menettämässä koko elämänsä hallinnan. Ei ole olemassa monia yhtä stressaavia asioita kuin unohtaa arkisen elämänsä tärkeitä ja olennaisia asioita

Jos nyt kysyt itseltäsi, mitä stressistä johtuvan muistinmenetyksen taustalla todella piilee, voimme osoittaa sinut vanhan tutun ystävän puoleen: kortisoli-hormoni. Meidän kehomme vapauttaa tätä glukokortikoidia adrenaliinirauhasista vasteena stressiin ja sitä kutsutaan myös stressihormoniksi.

Kuitenkaan se, että kortisolitasosi nousevat hieman normaalia korkeammiksi ei ole suurikaan ongelma. Itse asiassa pieni määrä kortisolia oikeaan aikaan voi jopa edistää uusien muistojen muodostumista.

Tilanteesta voi kuitenkin muodostua huolestuttava, jos keho vapauttaa glukokortikoideja jatkuvasti viikkojen tai kuukausien ajan. Tällöin yksilö todennäköisesti alkaa lopulta kokea vaikeuksia muistaa uusia asioita tai palauttaa vanhoja muistoja mieleen.

Tutustutaan seuraavaksi tarkemmin siihen, miten pitkäaikainen jatkuva stressi vaikuttaa meidän aivoihimme.

elektroniset aivot

Kortisolin vaikutukset aivoihin:

  • Aivojen liian korkea kortisolitaso on myrkyllinen tila.
  • Muistiin ja tunteisiin yhteydessä oleva hippokampus pienenee kooltaan.
  • Stressistä johtuva muistinmenetys liittyy myös siihen, että kortisoli tekee veren vapaasta virtaamisesta aivoihin vaikeampaa. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että aivot saavat vähemmän ravinteita ja happea, mistä seuraa korkeampi riski kärsiä myös aivojen emboliasta, halvauksesta, jne. Tila on siis vakava.
  • Jos kortisolia erittyy jatkuvasti, tulet huomaamaan myös erään toisen vaikutuksen: endorfiineja vapautuu vähemmän. Tämä yhdistelmä johtaa helposti entistä epämukavampaan olotilaan ja mielialaan, sekä huomattavasti alentuneeseen kykyyn nauttia asioista, joista tavallisesti pitää: liikunta, nauraminen ja ajan viettäminen rakkaiden ihmisten kanssa, ruoka…
  • Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, on listallamme kortisolin vaikutus ihmisen unirytmiin. Stressihormonin tähden sen kyllästämäksi joutunut ihminen käy läpi unettomuuden värittämiä ajanjaksoja tai kausia, jolloin kokonainen yö unten mailla jää pelkäksi haaveeksi jatkuvan heräilyn takia.

Mitä voimme tehdä vähentääksemme stressin aiheuttamaa muistinmenetystä?

Jos olet havainnut itselläsi viimeisten viikkojen tai kuukausien aikana epätavallisia muistamiseeen littyviä ongelmia, on parasta kääntyä lääkärin puoleen. Toisinaan tämän kaltaiset ongelmat liittyvät puhtaasti huonoon ruokavalioon (kuten esimerkiksi D tai B12 -vitamiinin puutos). Lisäksi on olemassa kilpirauhasen vajaatoiminnan kaltaisia sairauksia, jotka voivat muuttaa yksilön kognitiivisia kykyjä hyvinkin dramaattisesti. Joten jos haluat tyynnyttää huoltasi, on parasta puhua asiasta lääketieteen ammattilaisen kanssa.

mies kasvojen keskellä

Kun olet sulkenut lääketieteelliset syyt pois laskuista, voit keskittyä ongelmaan hallitsemalla omaa stressitasoasi. Tarkastellaan seuraavaksi joitakin tapoja tehdä näin.

  • Tunnista omat stressitekijäsi. Kiinnitä huomiosi siihen, miten kehosi reagoi: lihasjännitys, niskan, hartioiden tai leuan jäykkyys, sydämen tykytykset…
  • Et kuitenkaan voi käsitellä stressiä vain välttämällä sitä, mikä vie sinulta rauhantunteesi. Todellisuudessa tehokkain keino hallita stressiä on kohdata asiat, jotka sitä aiheuttavat. Sinun tulee siis asettaa itsellesi prioriteetteja, tehdä päätöksiä ja ottaa oma elämäsi omaan hallintaasi.
  • Käytä hengitystekniikoita.
  • Tulkitse elämäsi uudella tavalla. Ota hetki aikaa pohtiaksesi, mikä elämässäsi on sinulle todella tärkeää. Hidasta vauhtia ja arvosta käsillä olevaa hetkeä.
  • Syö terveellisesti. Varmista, että ruokavaliosi sisältää tuoreita hedelmiä ja kasviksia, runsaasti vettä, viljoja, valerianjuuriteetä, kamomillaa…
  • Magnesium-lisäravinteet ovat myös erinomainen keino aivojesi suojelemiseksi stressin aiheuttamilta vaikutuksilta.
  • Käy puolen tunnin kävelyllä joka päivä. Tämä auttaa sinua tyhjentämään mielesi, jonka seurauksena tulet ajattelemaan asioista eri tavoin ja kohennat samalla verenkiertoasi. Tällä tavoin aivosi saavat enemmän ravinteita ja happea.

Yhteenvetona todettakoon, että stressin aiheuttama muistinmenetys voi todella vaikuttaa elämääsi. Jos et käsittele ongelman alkujuurta, muuttuu stressi vain entistä pahemmaksi, kunnes sen vaikutus on aina entistä tuhoisampi. Mieliala laskee todella alas ja kaikki motivaatio on mennyttä…

Opettele siis hidastamaan tahtia ja koeta olla kiirehtimättä elämäsi läpi. Onhan sinun oma terveytesi sentään kaikkein tärkein asia maailmassa joka ikinen päivä.

UUTISIA VERKOSSA