Sosiaalinen interventio koulutusympäristössä

9.2.2020
Sosiaalinen interventio koulutusympäristössä voi muuttaa oppilaan koko tulevaisuuden. Haluatko tietää miten?

Koulunkäynti voi olla haastavaa oppilaalle, ja lisäksi oppilaan vanhemmille tai huoltajille. Oppilas saattaa kokea kiusaamista, arvosanojen heikkenemistä, poissaoloja, vaikeita tilanteita kotona, oppimisvaikeuksia jne. Joskus oppilas tarvitsee kolmatta osapuolta, joka tietää kuinka tietyt ongelmat ratkaistaan. Siksi sosiaalinen interventio koulutusympäristössä on niin tärkeä asia.

Koulussa vietetyt vuodet vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Tämä elämänvaihe muuttaa usein persoonallisuutta voimakkaalla tavalla. Voisimme jopa sanoa, että koulussa oppilas oppii löytämään paikkansa yhteiskunnasta. Näiden vuosien aikana oppilas viettää paljon aikaa vertaistensa kanssa.

Vaikka jokaisen oppilaan konteksti onkin erilainen, oppilaitoksen on tehtävä osansa, jotta oppilaat voivat rakentaa itselleen positiivisen omakuvan, oli heidän sosiaalinen tai kulttuurillinen taustansa mikä tahansa. Koulujen olisi myöskin autettava oppilaita pääsemään kiinni koulun päivittäiseen sosiaaliseen elämään. On myös tärkeää, että he kykenevät hyödyntämään kaikkia saatavilla olevia koulutuksellisia mahdollisuuksia. (Fernández ja Fernández, 2011.)

On myös tärkeää, että oppilas saadaan tilanteeseen, jossa hän voi kehittyä vapaasti ja harmoniassa.

Rosell (1998) toteaa, että tätä prosessia on pidettävä kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa sitä, että siinä on oltava kouluttajia sekä muita ammattilaisia, jotka voivat peittää opetusjärjestelmässä olevat ”aukot”. Tällaisia ammattilaisia ovat mm. psykologit, sosiaalityöntekijät, puheterapeutit ja koulutukselliset psykologit.

Ihmisen läppärin äärellä.

Sosiaalinen interventio koulutusympäristössä

Joissain autonomisissa yhteisöissä, esimerkiksi Espanjassa, hallitus on luonut aseman ns. yhteisöpalvelujen professorille. Kuten yllä mainitsemamme kirjailijatkin ehdottavat, tällainen asema on luotu, jotta on riskitilanteisiin voidaan tulla väliin tehokkaasti ja nopeasti. Se on luotu myös oppilaiden mahdollisten sosiaalisen ja koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi erilaisissa tilanteissa. Tämän avulla toivotaan, että oppilailla olisi parempi mahdollisuus päästä mukaan ja nauttia toisen asteen koulutuksen tarjoamista hyödyistä.

Tämän aseman ohella saatavilla on myös tiettyjä koulutuksellisen ohjauksen ryhmiä sekä koulutuspsykologeja. Heidän tehtäviinsä kuuluu avustaminen, tukeminen ja yhteistyö tiedekunnan kanssa koulutuksen laadun parantamiseksi.

Sosiaalityöntekijöiden kansainvälinen liitto uskoo, että koulutuksellinen näyttämö on ensimmäinen paikka, josta voidaan havaita perheen sisäiset ja sosiaaliset ongelmat (Roselló, 1998). Emme saa unohtaa, että kaikki varhain havaitut ongelmat voivat auttaa niiden vaikutusten ehkäisemisessä tai vähentämisessä. 

Sosiaalisen intervention tavoite koulutusympäristössä on siis tehdä yhteistyötä, jotta jokaisella oppilaalla on samat mahdollisuudet kuin muilla. Tämän pitäisi tapahtua heidän taustastaan, perhetilanteestaan tai sosiaalisesta ympäristöstään riippumatta.

Tämä voidaan saavuttaa työskentelemällä oppilaan ja hänen perheensä kanssa. On yritettävä varmistaa, että oppilaasta vastuussa olevat ihmiset ovat myös mukana tässä prosessissa. Tämä auttaa oppilasta saavuttamaan täydellisen sopeutumisen ja menestyksen.

Sosiaalinen interventio alkaa yleensä ongelman tunnistamisesta. Näillä interventioilla on usein yhteys yksityisiin sektoreihin. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkoiset yhdistykset tai yritykset pitävät koulutuksellisia ja informatiivisia keskusteluja.

“Kouluta lapset, ja sinun ei tarvitse rankaista aikuisia.”

Pythagoras

Mutta mitä me voimme tehdä itse koulutusympäristössä?

Oletetaan ensinnäkin, että ammattilaisia on saatavilla. Heidän on painotettava tarvetta ohjata oppilaat kohti terveellisiä elämäntapoja. Kun puhumme ”terveellisestä”, tavallisesti ajatellaan vain terveyden fyysistä puolta. Emme saisi kuitenkaan unohtaa henkisen terveyden tärkeyttä. Sosiaaliset taidot ja vapaa-ajan aktiviteetit ovat olennaisia kaikenikäisille ihmisille terveen elämän luomiseksi.

Keskustelua sosiaalityöntekijän kanssa.

Sosiaalityöntekijän toimet koulutusympäristössä

Sosiaalityöntekijät voivat soveltaa taitojaan monissa konteksteissa. Yksi näistä konteksteista on koulutuksellinen ympäristö. On huomioitava, että tällä alalla on vielä paljon tutkittavaa, mutta tälläkin hetkellä tätä ammattia edustavilla ihmisillä on paljon potentiaalia.

Koulutusympäristön sosiaalisen intervention puitteissa meidän on tuotava esiin sen tietyt toiminnot (Iglesias ja Ortuño, 2017):

  • Yhteistyö koulutuskeskusten projektien luomisessa. Tämä on tärkeää etenkin suhteessa sosiokulttuurillisiin ympäristöllisiin tiloihin, kuten myöskin lasten sosiaalisissa ja perhe-elämän konteksteissa. 
  • Vanhempien tiedottaminen ja ohjaaminen heidän toiminnoissaan, ja kuinka käyttää vanhemmuutta parhaiten hyödyksi.
  • Mukana oleminen ja yksilöllisten tilanteiden ratkaiseminen kouluissa. Joitain akateemisia esimerkkejä näistä ovat toistuvat poissaolot ja heikko suoriutuminen. Mahdollisia sosiaalisia ongelmia ovat: muiden kanssa kommunikoiminen, kyvyttömyys sopeutua muutoksiin ja aggressiot. 
  • Yhteistyö perheen koulutusohjelmien kehityksessä.
  • Sellaisen materiaalin luominen ja toimittaminen, joka voi olla opettajille hyödyksi.
  • Koulutuskeskuksen tarjoaminen tarpeellisella tiedolla koskien yhteisössä saatavilla olevia resursseja.
  • Viimeiseksi, muiden sosiaalisten ja koulutuksellisten tarpeiden tiedottaminen, jotka on otettava huomioon koulutuksen suunnittelussa.

Sosiaalityöntekijöiden asema

On otettava myöskin huomioon se, että sosiaalityöntekijöiden asema koulutusympäristössä on tärkeämpi kuin miten se tällä hetkellä nähdään. Muutosten edustajina ja ammattilaisina heillä tulisi olla perusteellinen rooli koulutuksellisessa yhteisössä. He ovat olennainen osa yhteisönsä ihmisten hyvinvoinnin kehityksessä ja siinä tavassa, jolla he tulevat toimeen.

Emme saa unohtaa että hyvien perusteiden asettaminen nuorille on kuin siemenen istuttaminen parempaa tulevaisuutta varten.

  • Fernández, I., & Fernández, C. (2011). La intervención social en el contexto educativo: funciones y expectativas de los PTSC en la Comunidad de Madrid. Revista Iberoamericana de Educación / Revista Ibero-americana de Educação.
  • Ortuño, E. I., & Muñoz, E. O. (2018). Trabajo Social y mediación para la convivencia y el bienestar escolar. Cuadernos de Trabajo Social31(2), 375-387.
  • Roselló Nadal, E. (1998). Reflexiones sobre la intervención del trabajador social en el contexto educativo. Alternativas. Cuadernos de Trabajo Social, N. 6 (octubre 1998); pp. 233-258.