Sisaruskateus: kun vanhin on syösty vallasta

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Alicia Garrido Martín

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Sisaruskateus on suhteellisen yleistä ja tavallista lapsilla. Kun uusi sisarus on syntynyt, yhtäkkiä esikoinen ei olekaan enää talon hallitsija. Nyt esikoisen on jaettava valtaistuin toisen kanssa, sellaisen kanssa, joka vaatii enemmän huomiota ja enemmän ihailevia katseita ja hymyjä. Sellaisen kanssa, johon hän vertaa itseään.

Kun lapsi menettää tämän halutun aseman, jossa hän tuntee olevansa turvassa ja rakastettu, häntä pelottaa. Hän pelkää menettävänsä etuoikeutetun paikkansa, jossa kaikki huomasivat hänet, suojelivat häntä, ja rakastivat häntä. Tämä turvattu rakkaus alkaa olemaan uhattu.

Kun lapsi on syösty vallasta, hänestä alkaa tuntua, ettei hän ole enää yhtä tärkeä hänen vanhemmilleen. Hän haluaa saada saman määrän huomiota, jota hänen uusin sisaruksensa saa. Tämä on taistelun alku huomiosta, joka ei koskaan pääty.

Kun sisaruksen syntymä on maailmanloppu

Kun nuorempi sisarus on syntynyt, esikoinen alkaa tuntemaan turhautuneisuutta ja voimattomuutta. Pelokkaat, katastrofaaliset ajatukset alkavat pyörimään hänen mielessään. Hän alkaa uskotella, ettei hän ansaitse rakkautta, jota hän joskus sai.

Nyt hänestä tuntuu, että hänen on kilpailtava tästä rakkaudesta. Hänen on tehtävä jotain saadakseen takaisin tuo hemmottelun ja huomion taso, jota heillä oli tapana saada tekemättä mitään.

Tavallisesti sisaruskateus katoaa heidän kasvaessaan vanhemmiksi. Mutta ongelma on siinä, kun tämä kateus, joka on tietyissä määrin loogista, ei katoa, vaan sen sijaan vain pahenee. 

On olemassa myös muita muuttujia, jotka voivat vaikuttaa tähän. Monet vanhemmat alkavat itse asiassa antamaan kateelliselle lapselle enemmän huomiota, mutta se ei siltikään ole hänelle tarpeeksi. Hän tottuu saamaan aina tahtonsa läpi ja vastaanottamaan tiettyjä etuoikeuksia, joita hän ei muussa tapauksessa saisi.

On tärkeää ymmärtää, että jokainen tapaus on erilainen. Jotkut lapset ovat jo valmiiksi alttiimpia kateudelle. Jotkut lapset suuttuvat vasta, kun he saavat uuden sisaruksen. Joidenkin lasten osalta sisaruksen syntymä laukaisee tai ilmestyy samaan aikaan kuin vanhemman emotionaalinen häiriö. Jokainen perhe ja jokainen tilanne on ainutlaatuinen.

Sisaruskateuden alkuperän ymmärtäminen

Samoin kuin jokainen tilanne on ainutlaatuinen, myös sisaruskateuden alkuperät vaihtelevat. Tällä saattaa olla tekemistä lapsen persoonallisuuden kanssa, tai vanhempien affektiivisen tyylin kanssa. Se voi olla myös perheen emotionaalisen tilan seurausta, jossa lapsi syntyy.

Sitten kun vanhemmille käy ilmi miksi heidän esikoisensa on niin pettynyt, he voivat reagoida siihen tehokkaammin. Lapsi tarvitsee empatiaa. Lapsella on omat tunteensa ja ne ovat samalla tavalla kunnioituksen arvoisia kuin muidenkin tunteet, oli lapsi miten nuori tahansa. Vanhemmat eivät voi kuitenkaan sallia näiden tunteiden aiheuttaa lisää kärsimystä ja kaaosta perheessä.

Lasta on rankaistava hänen vihastaan nuorempaa sisarustaan kohtaan, tapahtui tämä sitten huomion vähentämisellä häntä kohtaan tai antamalla huomiota ja hyväksyntää vain hyvää käyttäytymistä kohtaan.

On tärkeää tunnustaa, arvostaa ja vahvistaa kaikkea hänen tekemäänsä, joka osoittaa yhteistyötä ja itseluottamusta. Tämä on nimittäin tarkalleen se, mitä hän pyytää, vaikka hän ei sanoisikaan sitä ääneen. Lapsi haluaa tuntea olevansa turvassa ja hän haluaa luottaa itseensä ja ympäristöönsä.

Emotionaalisesti vakaan ympäristön luominen

Epävakaat ja jatkuvasti muuttuvat ympäristöt tekevät lapsen emotionaalisesta kehityksestä kaaoksen. Siksi vanhempien olisi, niin paljon kuin mahdollista, luotava terveellinen ympäristö, jossa lapsi voi tuntea olonsa varmaksi sen suhteen, kuinka paljon häntä rakastetaan. Lapset oppivat tavallisesti imitoimalla.

Siksi on todella tärkeää iskostaa lapsiin arvoja, joita he voivat soveltaa ihmissuhteissaan. Arvot, kuten solidaarisuus ja muiden ihmisten onnellisuuden tunteminen. Sen sijaan että lapsi näkisi vertaisensa saavutukset vihalla ja kateudella, hän huomaa, etteivät ne vaikuta hänen turvallisuuteensa. Tämän seurauksena hänen näkemyksensä maailmasta muuttuu terveemmäksi. Ja tämän seurauksena sisaruskateus vähenee.

Lapsen on vaikea olla onnellinen sisarustensa puolesta, jos vanhemmat eivät huomioi hänen saavutuksiaan. Tämän sijaan hän vertaa itseään jatkuvasti ”vallankaappaajaan.” Lapsi tuntee itsensä varmaksi ympäristössä, jossa hänen positiivisia edistyksiään arvostetaan, sen sijaan että hänen epäonnistumisiaan huomioidaan jatkuvasti. Vanhempien on kehuttava lapsen tervettä käyttäytymistä ja yritettävä kitkeä huonosti sopeutuvia käyttäytymisiä, jotka voivat johtaa häiriöihin.