Turhautumisen intoleranssi Albert Elliksen mukaan

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Julia Marquez Arrico.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Albert Ellis oli yksi vaikutusvaltaisimmista psykologeista kliinisen psykologian ja psykoterapian soveltavien teorioiden kehittämisessä. Hänet tunnetaan rationaalis-emotionaalisen käyttäytymisterapian luojana. Nykyään tällä terapialla on seuraajia ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.

Rationaalisemotionaalinen käyttäytymisterapia (REBT) perustuu ajatukseen siitä, että me tulkitsemme kaiken kohtaamamme tiedon. Tämä pitää yhtä paljon paikkansa ulkoisen maailman kannalta (sosiaalinen ympäristö, tilanteet ja tapahtumat) kuin myöskin sisäisen maailman suhteen (tunteet, tuntemukset, ajatukset). Kaikki nämä asiat ovat ärsykkeitä, jotka toimivat uskomuksiemme aktivaattoreina (tai edeltäjinä). Tällä on pitkälti tekemistä sen kanssa, miksi jotkut ihmiset kokevat tietyt asiat katastrofeina ja muut ihmiset eivät. Tämä on myös syy siihen, miksi Albert Ellis loi tämän kyseisen mallin:

A (sisäiset tai ulkoiset tapahtumat) ⇒ B (uskomukset, jotka ovat kuin suodattimia tulkitessamme asioita) ⇒ C (tulkintojemme emotionaaliset seuraukset).

Irrationaaliset uskomukset, jotka Albert Ellis huomasi potilaissaan

Albert Ellis toimi psykologina ja tutkijana todella pitkään. Hän päätyi siihen lopputulokseen, että meillä kaikilla on rajoittavia ja äärimmäisen tiukkoja uskomuksia. Hän uskoi, että nämä olivat asioita jotka johtivat emotionaaliseen ja psykologiseen epämukavuuteen.

11 irrationaalista uskomusta, jotka Albert Ellis huomasi

• ”Aikuisilla ihmisillä on äärimmäinen tarve tuntea olevansa melkein kenen tahansa yhteiskunnan kannalta tärkeän henkilön rakastama ja hyväksymä.”
• ”Jos haluat nähdä itsesi arvokkaana, sinun on oltava tarpeeksi hyvä, pätevä ja kyvykäs saavuttamaan mitä tahansa jokaisella elämänalueella.”
•  ”Jotkut ihmiset ovat yksinkertaisesti niin halveksittavia, pahoja ja alhaisia, että meidän olisi syytettävä ja rankaistava heitä heidän pahuudestaan.”
•  ”On hirvittävää ja katastrofaalista, kun asiat eivät mene niin kuin haluaisimme.”
• ”Minulla ei ole osaa niihin pahoihin asioihin, joita minulle tapahtuu, enkä voi hallita omaa emotionaalista kipuani ja epämukavuuttani.”
•  “Jos jokin on tai saattaa olla vaarallista, minun on tunnettava oloni äärimmäisen epämukavaksi sitä kohtaan. Minun on myöskin ajateltava jatkuvasti sitä mahdollisuutta, että se saattaisi tapahtua.”
• ’’On helpompi välttää tiettyjä vastuita ja vaikeuksia, kuin kohdata ne.’’
• ’’Minun on aina oltava riippuvainen muista ja minun on aina asetettava uskoni johonkin vahvempaan ja parempaan kuin minä.’’
• ’’Menneisyydelläni on suuri osa sen kanssa, miten käyttäydyn nykypäivänä. Eli sen, mitä on joskus tapahtunut minulle ja joka on joskus vaikuttanut minuun, on vaikutettava minuun ikuisesti.’’
• ’’Minun on murehdittava muiden ihmisten ongelmia ja emotionaalista epämukavuutta.’’
• ’’Minun ongelmiini on oltava olemassa tarkka, oikea ja täydellinen ratkaisu. Jos en voi löytää tätä ratkaisua, minua odottaa tuho.’’

Näiden irrationaalisten uskomusten seuraukset

Emme aio nyt kaivautua jokaiseen näistä uskomuksista tässä artikkelissa. Mutta on tärkeää muistaa, että jo yksi näistä uskomuksista meihin juurtuneena tarkoittaa isoa ongelmaa. Se johtaa yhteen suurimmista ihmisten kohtaamista ongelmista: turhautumisen intoleranssi. Toisin sanoen tämä tapahtuu silloin, kun yksi näistä toivomuksista ei tule toteen. Se tapahtuu niiden kohdalla, jotka pitävät tiukasti kiinni uskomuksistaan, ja joilla on alhainen sietokyky turhautumista kohtaan. He eivät yksinkertaisesti voi sietää sitä, kun he eivät saa tyydytystä. Tämä prosessi johtaa suureen psykologiseen epämukavuuteen.

Mitä on turhautumisen intoleranssi?

Kun tulkitsemme todellisuutta irrationaalisten uskomusten kautta, olemme onnettomia. Huomaamattamme suodatamme kaiken kokemamme näiden epärealististen, irrationaalisten uskomusten läpi. Toisin sanoen nämä ovat uskomuksia, jotka saavat meidät luokittelemaan kaiken tapahtuman sen perusteella, aiheuttaako se turhautumista vai ei. Tämä kokonaisuus on äärimmäisen monimutkainen, sillä nämä uskomukset ovat vääriä.

Tässä vaiheessa turhautumisen intoleranssi tulee ilmi. Se tulee suurentuneesta turhautumisen tunteesta, kun heidän uskomuksensa eivät käy toteen, tai kun todellisuus todistaa ne vääriksi. Turhautumisen intoleranssin omaavat ihmiset suurentelevat jokapäiväisiä takaiskuja tai epämukavuuksia, joita heidän on käsiteltävä. He ovat myöskin itseään kohtaan todella vaativia, heidän ympärillään olevia ihmisiä, sekä heidän ympäristöään kohtaan. He yrittävät tehdä niin, että kaikki olisi samassa linjassa heidän toiveidensa kanssa. Mutta heidän uskomuksensa ovat niin jäykkiä, että he kokevat jatkuvasti epämiellyttäviä tunteita.

Asettakaamme tämä toisin. Turhautumisen intoleranssi tapahtuu, kun irrationaalisilla uskomuksilla on osa elämämme tulkitsemisessa, menneisyytemme ymmärtämisessä ja tulevaisuutemme kuvittelemisessa. Toinen irrationaalisten uskomusten seuraus on, että meille saattaa kehittyä alarmismia tai ’’blamismia’’. Ensimmäinen asia tarkoittaa, että henkilö näkee kaiken kauhistuttavana ja dramaattisena. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että henkilö syyttää muita ihmisiä kaikesta. Irrationaalisista uskomuksista johtuvien ongelmien ero on periaatteessa se, kuinka henkilö kokee ne.

Mistä tiedät, jos sinulla on turhautumisen intoleranssi?

Tästä ongelmasta kärsivillä ihmisillä on alhainen suvaitsevaisuus turhautumista kohtaan. Heidän on myöskin vaikea sopeutua mihinkään muutoksiin, eivätkä he ole psykologisella tasolla joustavia. He haluavat kaiken yhdellä tavalla eivätkä he hyväksy mitään, mikä eroaa heidän toiveistaan. Ellis ajatteli emotionaalisen epämukavuuden ja 11 irrationaalisen uskomuksen välillä olevan suurikin yhteys. Siksi tämän terapian tavoite on tunnistaa ja muuttaa potilaan virheelliset päättelyt sekä dogmaattiset ja absoluuttiset uskomukset, jotka johtavat näihin päätelmiin.

Jos sinulla on turhautumisen intoleranssi, haluat varmasti parantua. Albert Ellis keksi tiettyjä psykologisia tekniikoita, joita voimme käyttää riippumatta siitä, mitä haluamme muuttaa. Siksi rationaalisemotionaalinen käyttäytymisterapia käyttää kognitiivisia, emotionaalisia ja käyttäytymistekniikoita henkilön auttamiseksi.

REBT-tekniikat, joita käytetään turhautumisen intoleranssia varten

Kognitiiviset tekniikat

• Irrationaalisista uskomuksista väitteleminen (etenkin suurimpien uskomusten suhteen).
• Kirjoitetut tehtävät ajatusten tunnistamiseksi ja muuttamiseksi.
• Johonkin viittaaminen (tavan ylläpitämisen hyödyt ja haitat).
• Ongelmanratkaisu. Tämä tarkoittaa elämän tarkastelemista ongelmien ratkaisun suhteen. Henkilön on omaksuttava asenne, jossa hän etsii sitä mistä hän pitää enemmän, ei sitä mitä hän tai joku muu häneltä vaatii.
• Semanttinen tarkkuus. Tämä tarkoittaa oikeiden sanojen käyttämistä itsensä ilmaisemiseksi, sillä kielellä on vaikutus ajatuksiin.
• Rationaalisemotionaalisen käyttäytymisterapian opettaminen muille.

Emotionaaliset tekniikat

• Itsensä altistaminen ei-halutuille tunteille.
• Emotionaaliset ilmaisutekniikat.
• Ehdoton hyväksyminen kognitiivisella, verbaalisella, emotionaalisella ja käytöksen tasolla. Tämä auttaa potilasta saavuttamaan ehdottoman itsehyväksynnän.
• Tarinoiden, myyttien, vitsien, vertauskuvien ja laulujen käyttö.
• Harjoitukset häpeästä ja nolostumisesta ylipääsemiseen.
• Harjoitukset, jotka auttavat potilasta paljaastamaan itselleen jotain intiimiä, salaista tai häpeällistä.

Käytöstekniikat

•  Vapaaehtoiset palkinnot ja rangaistukset, jotka ovat terapeutin tai perheenjäsenen seuraamia.
• Oikea-aikainen altistuminen, enemmän virtaus kuin hidas aloitus.
• Tiettyjen taitojen harjoittaminen.
• Ärsykehallinta.

Lopuksi, on tärkeää muistaa, että turhautumisen intoleranssia varten ei ole olemassa oikeaa parannusta. Jos tunnistamme itsestämme näitä ominaisuuksia, voimme mennä psykologin puheille, joka suorittaa meitä varten rationaalisemotionaalisen käyttäytymisterapian. Ensimmäinen askel on selvittää mikä uskomus piilee jokaisen turhautumisen intoleranssitapauksen takana. Tällä tavoin voimme käsitellä näitä ajatuksia itsemme kanssa, testata niitä ja yrittää muuttaa ne.