Siegfried Bernfeld ja sosiaalinen koulutus
Siegfried Bernfeld oli ensimmäisen sukupolven psykoanalyytikko, jolla oli aikanaan tärkeä rooli, mutta joka myöhemmin epäoikeudenmukaisesti unohdettiin. Hänen työnsä oli todella mielenkiintoista ja hänen edistyksensä ovat edelleen merkityksellisiä tänäkin päivänä.
Anna Freud sanoi, että Siegfried Bernfeld oli ainut laatuaan. Ja itse asiassa Sigmund Freud puhui Bernfeldistä yhdessä kirjeistään näin: ”Hän on johtava asiantuntija psykoanalyysissa. Hän on ehkä kaikkein lahjakkain oppilaani. Hänen tietonsa on yläarvoista. Hän on vastustamaton puhuja ja äärimmäisen vaikutusvaltainen opettaja. Minulla on vain hyvää sanottavaa hänestä.”
Aivan kuten vertaisensakin, Siegfried Bernfeld eli sosiaalisesti ja poliittisesti väkivaltaisina aikoina. Vainojen aikana hänen joutuessaan kärsimään juutalaisuudestaan, hän keskittyi pohtimaan sosiaalisia aloja. Hän irtaantui psykoanalyysista ja hän otti enemmän osaa kollektiiviseen ilmiöön poliittisesta näkökulmasta.
Siegfried Bernfeldin taustaa
Kuten monet muutkin psykoanalyytikot, Siegfried Bernfeld oli juutalainen. Hän syntyi Lembergissä, Saksassa, vuonna 1892. Hänen vanhempansa olivat tekstiilikauppiaita. Bernfeldin intohimo luontoa kohtaan sai hänet opiskelemaan eläintiedettä ja kasvitiedettä.
Hän oli nuoresta iästä asti syvästi kiinnostunut psykologiasta ja pedagogiasta. Hpynoosi oli hänestä erittäin mielenkiintoista, sillä se oli tuohon aikaan melko innovatiivista. Hän itse asiassa harjoitteli hypnoosia pikkuveljensä kanssa. Tämän lisäksi häntä kiinnosti Maria Montessorin teoriat. Myöhemmin hän alkoi opiskelemaan psykoanalyysia ja häntä kiinnosti erityisesti vapaan yhdistämisen metodi.
22 vuoden iässä hän meni naimisiin Anne Salomonin kanssa. Anne oli nuori opiskelija ja intohimoinen Marxismin seuraaja. Hän vaikutti voimakkaasti Bernfeldin ajatuksiin ja aktiviteetteihin.
Sosiaalinen toiminta ja psykoanalyysi
Poliittisen sekaantumisensa motivoimana Siegfried Bernfeld loi instituution, joka omistautui poimimaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen orvoksi jääneitä juutalaisia lapsia. Tämän instituution tavoite oli kouluttaa nämä lapset niin, että he voisivat muuttaa Palestiinaan. Hän suojeli arviolta 145 lasta. On tärkeää huomauttaa, että monilla näistä lapsista oli vakavia traumoja. Tämän seurauksena Bernfeld oli enemmän kallistunut psykoanalyysin suuntaan.
Pian tämän jälkeen hän tapasi Sigmund Freudin ja avasi klinikan Wieniin vuonna 1922. Tähän mennessä hän oli muodostanut ystävyyssuhteen Anna Freudiin, ja monet pitivät häntä yhtenä suurimmista uuden psykoanalyyttisen valtavirran pioneereista. Hän perusti Annan ja muiden sen ajan merkityksellisten psykoanalyytikkojen kanssa ryhmän, joka omistautui tukemaan kodittomia lapsia.
Tämän ryhmän päätavoitteena oli laajentaa psykoanalyyttiset asiat sosiaalisiin alueisiin. Vuonna 1925 Siegfried Bernfeld julkaisi ensimmäiset kaksi työtään koskien sosiaalista koulutusta. Yksi näistä keskittyi nuoruuteen ja toinen saksalaisiin pedagogisiin menetelmiin.
Siegfried Bernfeldin loppu
Siegfried Bernfeld oli naimisissa kolme kertaa ja hän eli useassa eri Euroopan maassa natsismin kasvaessa. Lopulta hän muutti San Franciscoon, Kaliforniaan, kolmannen vaimonsa kanssa. Toisin kuin muut psykoanalyytikot, Bernfeld ei ollut tyytyväinen ”minäpsykologian” kanssa, josta tuli tuohon aikaan suosittu Yhdysvalloissa.
Ehkä hänen nostalgiansa ja suuri intellektuellinen uteliasuutensa johti hänet siihen pisteeseen, että hänestä tuli Freudin yksi tärkeimmistä elämäkerran kirjoittajista. Ihmiset eivät pitäneet häntä Freudin ”virallisena” elämäkertakirjailijana sillä Ernest Jones otti selvästi haltuunsa Bernfeldin artikkelit, ja Anna Freud piti Jonesia isänsä valtuutettuna elämäkertakirjailijana.
Siegfried Bernfeld jätti jälkeensä mielenkiintoisia esseitä, joissa hän puhuu psykoanalyysin periaatteista ja sosiaalisesta koulutuksesta. Hänen nuoruuden psykologiaa koskevat tutkimuksensa ovat merkittäviä. Hän perusti ensimmäisen psykoanalyyttisen yhteisön San Franciscoon. Monet muistavat hänet pakonomaisena tupakoitsijana, kauniiden naisten rakastajana sekä rehellisenä psykoanalyytikkona.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bernfeld, S. (1944). Freud’s earliest theories and the school of Helmholtz. The Psychoanalytic Quarterly, 13(3), 341-362.
- Bernfeld, S. (1962). On psychoanalytic training. The psychoanalytic quarterly, 31(4), 453-482.
- Bernfeld, S. (2013). The psychology of the infant. Routledge.
- Bernfeld, S. (1938). Types of adolescence. The Psychoanalytic Quarterly, 7(2), 243-253.
- Bernfeld, S. (1941). The facts of observation in psychoanalysis. The Journal of Psychology, 12(2), 289-305.