Resilienssi lapsen aivojen kehityksessä

Resilienssi lapsen aivojen kehityksessä voi tuoda merkittäviä hyötyjä. On yleisesti tiedetty tosiasia, että lapset ovat kykeneviä suurenmoisiin saavutuksiin. Silti se, mitä eniten toivomme on että he kasvaisivat onnellisina.
Resilienssi lapsen aivojen kehityksessä

Viimeisin päivitys: 28 toukokuu, 2021

Resilienssi lapsen aivojen kehityksessä voi tuoda merkittäviä hyötyjä. On yleisesti tiedetty tosiasia, että lapset ovat kykeneviä suurenmoisiin saavutuksiin. Silti se, mitä eniten toivomme on että he kasvaisivat onnellisina.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi parasta mitä voimme tehdä on opettaa heille keinoja, joiden avulla he oppivat vastaamaan jokapäiväisiin haasteisiin – niihin, joita saattaa tulla vastaan minä hetkenä hyvänsä.

Sana resilienssi on vahvassa nousussa. Sitä näkee lähes kaikkialla, esimerkiksi itsehoito-oppaissa ja muissa henkilökohtaista kehitystä käsittelevissä teoksissa. Resilienssin käsite ei kuitenkaan ole uusi, vaikka sen vaikutukset ja seuraukset ovatkin nykypäivänä ajankohtainen tutkimusaihe.

Viktor Frankl on teoksissaan määritellyt sen perusteet: hän mm. osoittaa, miten tietyt ihmiset onnistuvat selviytymään vastoinkäymisistä sisäisten voimavarojensa ja suojakilpiensä, sekä päämääriensä ja tietynlaisten lähestymistapojen avulla.

“Se, mitä todella tarvitsemme on radikaali muutos asenteessamme elämää kohtaan.”

-Viktor Frankl-

Jos mainitut keinot siis ovat niin innostavia, miksi emme välittäisi niitä eteenpäin lapsillemme? Se ei ainoastaan antaisi heille työkaluja, joilla käsitellä paremmin jokapäiväisiä haasteita, vaan resilienssi rakentaa heissä, ihan niin kuin meissä aikuisissakin, uudenlaista ajattelutapaa. Se lujittaa aivojen kykyä käsitellä stressiä ja parantaa toimintakykyämme ja palautumista vastoinkäymisten koetellessa.

Resilienssi on siis tavoittelemisen arvoista. Seuraavassa tarkastelemme, miten resilienssi lapsen aivojen kehityksessä toimii ja miten sitä voi tukea.

Resilienssi lapsen aivojen kehitykssä on tavoittelemisen arvoinen asia.

Resilienssi lapsen aivojen kehityksessä: miten sitä voi harjoittaa?

Kun kohtaamme vastoinkäymisiä, aivomme kokevat stressiä ja tunnepohjaista ahdistusta. Tämä reaktio tapahtuu aivojen mantelitumakkeessa, joka on keskeinen osa aivojen tunnejärjestelmää ja käsittelee esimerkiksi pelon tunnetta. Se lähettää aivoihin käskyn erittää oitis adrenaliinia ja kortisolia. “On toimittava nopeasti ja päästävä pakoon tuota uhkaavaa ärsykettä niin pian kuin mahdollista!”, aivomme kehottavat meitä.

Mutta kun mantelitumake, tuo pelon vahti, ottaa vallan, tapahtuu jotain hyvin tyypillistä: etuaivokuoren toiminta heikkenee. Toisin sanoen, kykymme analysoida tilannetta objektiivisesti ja tarkastella ongelmaa asiallisesti vähenee olemattomiin. Tunneryöppy vie meidät mukanaan ja pelko saa meistä vallan, emmekä kykene löytämään sisäistä tyyneyttä tai näkemään mitään ulospääsyä tilanteesta, vaan jäämme sen vangeiksi.

Jos pyrimme edesauttamaan resilienssin kasvattamista lapsen aivojen kehityksessä, kuvattua reaktiota ei tapahtuisi, ei ainakaan niin usein. Resilienssin kasvattaminen nimittäin liittyy mantelitumakkeen rauhoittamiseen ja etuaivokuoren aktivoimiseen. Stressin lievittäminen auttaa kehittämään avoimempaa, harkitsevampaa ja vakaampaa ajattelutapaa. Seuraavassa tarkastellaan, miten näitä taitoja voi kehittää.

1. Tarjoa läheinen tunneside ja turvallinen kiintymyssuhde: ole lapsellesi paras mahdollinen esikuva

Moni voisi kuvitella, että paras tapa kasvattaa resilienssiä lapsen aivojen kehityksen aikana on opettaa heidät itsenäisiksi ja toisten avusta riippumattomiksi. Tosiasiassa tunneside ja sen kehittäminen on aivojen resilienssin parantamisessa keskeisempi asia, kuin se, että lapsi oppisi toimimaan muista riippumattomasti.

Lapsen tulee pystyä kiintymään turvallisesti ja varmasti hoitajiinsa. Lapsi tarvitsee lähelleen aikuisia, jotka tarjoavat rakkautta, hoivaa ja suojelua. Tämä kaikki auttaa muovaamaan aivoja, jotka eivät koe pelkoa eivätkä stressiä. Sillä vahvat aivot, jotka eivät ole kokeneet turvattomuuden ja hädän tunnetta varhaisessa vaiheessa pystyvät käsittelemään paremmin ongelmia myöhemmin elämässä. Tällaisten tunnejälkien puuttuminen auttaa kehittämään vahvemman, joustavamman ja vastaanottavaisemman mielen.

2. Harjoita aivojen toiminnanohjausta, jotta resilienssi lapsen aivojen kehityksessä saa vahvistusta

Kuten edellä todettiin, tavoitteena on tyynnyttää mantelitumake (pelon tunne) ja harjoittaa etuaivokuorta (toiminnanohjaus). Tällä tavoin tarjoamme lapselle valmiuksia, joiden avulla hän pystyy ratkomaan ongelmia, keskittämään huomionsa ja käyttämään luovuutta niin isojen kuin pientenkin haasteiden edessä. Tämä kaikki auttaa välttämään sen, että lapsi jäisi pelon ja ahdistuksen vangiksi.

Seuraavassa esitellään strategioita, joiden avulla lapsen aivojen toiminnanohjausta voidaan harjoittaa:

  • Luo rutiineja.
  • Ole hyvän sosiaalisen käyttäytymisen mallina.
  • Suosi sosiaalisia kontakteja luotettavien ihmisten kanssa.
  • Tarjoa lapselle mahdollisuus luoda itse sosiaalisia kontakteja ikätovereiden kanssa (leirit, urheiluharrastukset, jne.).
  • Harrastakaa luovia pelejä ja leikkejä.
  • Pelatkaa muistipelejä.
  • Anna lapselle mahdollisuus harjoitella itsenäistä päätöksentekoa.
Resilienssi lapsen aivojen kehitykssä on asia, jota voi harjoittaa.

3. Kannusta lasta harjoittelemaan tietoisuustaitoja

Toinen mahtava tapa saavuttaa parempi resilienssi lapsen aivojen kehityksessä on tietoisuustaitojen (mindfulness) harjoitteleminen. Nykyhetken tiedostaminen tässä ja nyt auttaa luomaan uusia hermoyhteyksiä ja vähentämään stressiä sekä parantamaan aivojen toiminnanohjausta. Mindfulnessiin tutustuttaminen jo varhaisessa vaiheessa tuo merkittäviä hyötyjä lapsen elämään.

4. Osoita lapselle, että hän on taitava ja kykenevä

Lapsi tulee nähdä kyvykkäänä olentona, joka osaa ottaa oppia virheistään ja ylittää itsensä, tullen päivä päivältä paremmaksi uusissa taidoissaan. Tunne siitä, että hän saa aikuisilta tukea ja tunnustusta auttaa lasta tekemään kerta kerralta parempia päätöksiä.

5. Opeta optimismia kun päämääränä on resilienssi lapsen aivojen kehityksessä

Realistinen optimismi voi olla lapselle suureksi avuksi. On hyvä osoittaa hänelle, että minkä tahansa hankalan tilanteen voi muuttaa mahdollisuudeksi itsensä kehittämiseen. Siinä piilee sen todellinen arvo.

Lapsi tulee nähdä kyvykkäänä olentona, joka oppii virheistään.

6. Opeta lasta pyytämään apua pelkojen kohtaamiseksi

On tärkeää auttaa lapsia käsittelemään negatiivisia tunteitaan, kuten pelkoa, mikäli haluamme auttaa heidän aivojensa kehitystä ja parantaa resilienssiä. Voimme siis välittää heille oivalluksen siitä, että avun pyytäminen ei ole ainoastaan suositeltavaa, vaan myös tarpeellista.

Ne, jotka pyytävät apua ovat niin rohkeita, että pystyvät tunnustamaan omat heikkoutensa ja avuntarpeensa, ja kykenevät näin syventämään ihmissuhteitaan. Toisten auttaminen ja avun vastaanottaminen on hyvä oppia jo varhain lapsuudessa. Tällä tavoin pelot muuttuvat pienemmiksi, menettävät voimansa ja voivat kadota kokonaan.

7. Auta lasta rakentamaan ongelmanratkaisun “työkalupakki”

Lapsi kykenee yksinkertaiseen ongelmanratkaisuun 5 vuoden iässä. Seuraavassa on sekä hauska että hyödyllinen vinkki ongelmanratkaisutilanteisiin.

Voimme auttaa lasta kypsymään antamalla hänelle jokapäiväisessä elämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemista varten “työkalupakin” ja opettamalla häntä käyttämään sitä. Lapsi oppii itse kehittämään ja parantamaan näiden työkalujen käyttöä sitä mukaa kun hän kasvaa, ja mukauttamaan ne olosuhteita vastaaviksi.

Ongelmanratkaisun työkalupakkiin voi sisällyttää esimerkiksi seuraavia strategioita:

Mitä tehdä, kun jokin huolestuttaa:

  • Kysyä neuvoa isältä ja äidiltä.
  • Pyytää apua tai neuvoa joltakin luottohenkilöltä.
  • Jos sama ongelma on ilmaantunut jo aiemmin, miettiä, miten ratkaisin sen silloin. Voinko tällä kertaa tehdä jotain paremmin?
  • Ymmärtää, että minkä tahansa ongelman, oli se sitten miten iso tahansa, voi pilkkoa pienemmiksi paloiksi, jotka on helpompi ratkaista.
Lapsille on tärkeää antaa valmiuksia jokapäiväisessä elämässä eteen tulevien haasteiden kohtaamiseksi.

Yhteenvetona, resilienssin parantaminen lapsen aivojen kehityksessä vaatii kasvatustyyliä, jossa lapsi voi kiintyä turvallisesti hoivaajiinsa, ja joka tarjoaa vankan pohjan jolle rakentaa ongelmanratkaisukeinoja. Siis aktiivista ja luovaa kasvatustyyliä, jossa aikuinen toimii esikuvana. Meille aikuisille se on suuri vastuu, mutta varmasti vaivan arvoista.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Kuinka kouluttaa aivot luovuuteen
Mielen IhmeetLue se täällä Mielen Ihmeet
Kuinka kouluttaa aivot luovuuteen

Kyllä me voimme kouluttaa aivot luovuuteen. Mutta tehdäksemme tämän meidän on uskottava että luovuus todella on hyödyllistä.