Puolueellisuuden rooli psykologisessa ahdingossa
Mitä puolueellisuus tarkoittaa? Se on aivojen taipumusta korostaa ja käsitellä tietyntyyppistä tietoa muun tiedon ylitse. Sitä voi olla vaikea ymmärtää, mutta tässä artikkelissa kerromme sen vaikutuksista tunteisiimme yksinkertaisella ja konkreettisella tavalla.
Perehdymme normaalin ja negatiivisen puolueellisuuden eroihin. Koska jälkimmäinen aiheuttaa ahdingon tunteita, on tarpeen tietää sen syntyperästä ja tavasta, jolla se vaikuttaa ajatusprosessiimme.
Mitä on kognitiivinen puolueellisuus?
Kohtaamme päivittäin huomattavan määrän tietoa, joka kumpuaa niin sisä- kuin ulkopuoleltamme. Jos aivojen täytyisi prosessoida kaikki tuo tieto, sillä ei olisi aikaa mihinkään muuhun. Tällöin aivomme eivät siis pystyisi täyttämään muita vastuullisia tehtäviään.
Siksi mieli ottaa tiettyjä oikoteitä tulkitessaan saamaansa tietoa. Nämä oikotiet ovat kognitiivista puolueellisuutta. Meillä kaikilla on taipumusta kiinnittää huomiota, tulkita ja muistaa tiettyjä tietoja muiden tietojen ylitse. Tarkastellaanpa kolmea puolueellisuuden tyyppiä:
- Huomioiva puolueellisuus: taipumus kiinnittää huomiota yhden tyyppiseen ärsykkeeseen muiden ylitse.
- Tulkitseva puolueellisuus: taipumus tulkita tilanteita tietyllä tavalla.
- Muistiin perustuva puolueellisuus: taipumus muistaa tiettyjä tapahtumia ja käyttää niitä nykytilanteen tulkitsemiseen.
Huomioiva puolueellisuus
Puolueellisuuteen vetoaminen on normaalia, välttämätöntä ja hyödyllistä, sillä se säästää henkisiä voimavarojamme. Kuten mainitsimme, se säästää aivojen aikaa ja energiaa tiedon käsittelyssä, ja sallii sen keskittymisen muihin tarpeellisiin tehtäviin.
Joten milloin puolueellisuus muuttuu haitalliseksi? Huomioivaa puolueellisuutta ajatellen, puolueellisuudesta tulee haitallista sen kohdistuessa negatiivisiin ärsykkeisiin. Toisin sanoen, ihminen alkaa neutraalin ja hyödyllisen tiedon sijaan keskittymään tietoon, joka voi olla uhkaavaa tai haitallista.
Esimerkiksi, huomioiva puolueellisuus olisi kielteistä tilanteessa, jossa henkilö puhuu useammalle ihmiselle ja kiinnittää enemmän huomiota johonkuhun joka haukottelee eikä edes kuuntele, kuin johonkuhun joka on kiinnostunut kuulemastaan.
Tässä tilanteessa negatiivisen puolueellisuuden omaava ihminen alkaisi tuntea että ihmiset vääntelevät kasvojaan keskustelun aikana. Puolueellisuus vaikuttaisi tiedon käsittelyyn, mikä johtaisi puolestaan negatiivisiin tunteisiin. Negatiivinen tarkkaavaisuus voi olla myös luonnollinen seuraus tiedollisesta puolueellisuudesta: luulo, jossa henkilö etsii aktiivisesti tietoa vahvistamaan aiemmat uskomuksensa.
Tässä tapauksessa henkilö halusi ehkä vahvistaa, ettei hän ole niin taidokas puhuessaan julkisesti, ja kiinnitti siten erityisesti huomiota tietoon joka tukisi hänen uskomustaan. Samalla hän on voinut jättää huomioimatta tietoa, joka osoittaa päinvastaista tai linkittyy johonkin muuhun kuin hänen kykeneväisyyteensä puhua julkisesti. Hän saattaa myös ajatella, että ihmisten jähmettyneisyys ja suosionosoitukset kumpuavat kohteliaisuudesta sen sijaan että he todella olisivat pitäneet esityksestä. Tämä johtaa tulkitsevaan puolueellisuuteen, josta keskustelemme alla.
Jotakin samanlaista tapahtuu myös kahden muun mainitsemamme puolueellisuuden kanssa. Tulkitseva puolueellisuus on haitallista, kun arvioimme tilanteet vaarallisiksi tai uhkaavaksi, vaikka todellisuudessa ne ovat ainoastaan neutraaleja tai epäselviä.