Piikkikammo eli trypanofobia

Piikkikammo voi tehdä rutiiniverikokeesta painajaista. Onneksi siihen on hoitovaihtoehtoja.
Piikkikammo eli trypanofobia
Elena Sanz

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Kun jonkin tilanteen aiheuttama pelko tai inho muuttuu lamaannuttavaksi, kyseessä on spesifi fobia. Piikkikammo eli trypanofobia rajoittaa siitä kärsivien arkea monella tapaa, sillä tällaiset ihmiset eivät suostu tarvittaviin lääketieteellisiin toimenpiteisiin ja saattavat jopa jättää uran lääketieteen alalla, koska he eivät pysty hoitamaan loukkaantuneita potilaita.

Piikkikammo ilmaantuu lapsuudessa, 7–9 ikävuoden paikkeilla. Siihen näyttäisi liittyvän geneettinen osatekijä: se toistuu suurella todennäköisyydellä ensimmäisen asteen sukulaisilla. Eräät tunnusomaiset fysiologiset vasteet erottavat tämän fobian muista fobioista. Lääketieteen ammattilaiset tuntevat sen kaksivaiheisena vasteena.

Piikkikammo ilmaantuu lapsuudessa

Mikä on spesifi fobia?

Henkilöllä on spesifi fobia, kun hänellä ilmenee liiallista, irrationaalista pelkoa tiettyjä esineitä tai tilanteita kohtaan. Henkilöllä on taipumusta välttää kyseisten esineiden ja tilanteiden kohtaamista, tai hän yrittää sietää niitä tuntien voimakasta epämukavuutta. Hän tuntee jo ennalta ahdistusta siitä ajatuksesta, että joutuu tekemisiin pelkäämänsä asian kanssa.

Piikkikammosta kärsivät ihmiset ahdistuvat nähdessään haavoja, verta ja lääkeruiskuja. Tämän vuoksi tästä fobiasta kärsivät henkilöt välttävät niihin kaikkea kontaktia. He välttelevät sairaaloita ja jopa väkivaltaisia elokuvia.

Kun he eivät pysty välttelemään pelkäämiään asioita, heissä puhkeaa ahdistus. Se voi näkyä useilla tavoilla: pahoinvointina, huimauksena, hikoiluna ja kalpeutena. Henkilö saattaa jopa pyörtyä. Tämä tapahtuu yllättäen ja kestää noin 20 sekuntia, ja henkilö toipuu itsestään. Mutta miksi näin tapahtuu?

Kaksivaiheinen vaste

Tällaisen fobian tunnusomaisin piirre on kaksivaiheinen vaste. Se tapahtuu henkilön altistuttua pelätylle ärsykkeelle ja ilmenee fysiologisesti kahdessa vaiheessa:

  • Sympaattisen hermoston aktivaatio lisääntyy. Tästä syystä verenpaine, hengitystaajuus ja sydämensyke nousevat.
  • Heti perään nämä parametrit laskevat jyrkästi, mikä johtaa huimaukseen ja sitten pyörtymiseen. Tämä tunnetaan vasovagaalisena synkopeena. Pyörtyilyn esiintyvyys tästä fobiasta kärsivillä potilailla on 50–80 %, eli se on varsin merkittävä oire.

Mistä piikkikammo johtuu?

  • Inhoherkkyys. Joidenkin mukaan tästä fobiasta kärsivillä ihmisillä on suurempi alttius tuntea inhoa. Kun he sitten kohtaavat pelätyn ärsykkeen, tuo inho aktivoituu. Tämä johtaa pahoinvointiin ja muihin oireisiin, jotka puolestaan johtavat pyörtymiseen.
  • Hyperventilaatio. Hyperventilaatiota tapahtuu pelätyn ärsykkeen lähellä, koska se auttaa lievittämään epämukavuutta. Se saa aikaan kuitenkin hiilidioksidivajeen veressä, mikä johtaa osittaiseen tai täydelliseen tajunnanmenetykseen.
  • Huomion vinouma. Piikkikammoisilla ihmisillä näyttäisi olevan huomion vinouma, jonka vuoksi he paikantavat nopeammin ja tehokkaammin fobiaansa liittyviä ärsykkeitä. Heillä on lisäksi taipumusta tulkita ne uhkaavammiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Tämä johtaa välttelevään käytökseen.
Piikkikammo saattaa estää vaadittavat lääketieteelliset toimenpiteet

Piikkikammo: miten sitä hoidetaan?

Tämän fobian hoidossa keskitytään pääasiassa kahteen asiaan: lihasten jännittäminen ja suora altistaminen. Ensimmäisen tarkoituksena on estää pyörtyminen. Siinä jännitetään lihasryhmiä sykinnän lisäämiseksi ja synkopeen ehkäisemiseksi. Se on tehokas ja yksinkertainen hoito, joka lisää myös henkilön hallinnan tunnetta fobiastaan.

Suora altistaminen taas tarkoittaa vähittäistä altistumista pelätylle ärsykkeelle, sallimatta välttelyreaktiota. Henkilö katsoo vereen, haavoihin tai lääkeruiskuihin liittyviä kuvia ja toimenpiteitä, ja hänen on pysyttävä tässä tilanteessa niin kauan, kunnes hänen ahdistuksensa vähenee. Kun henkilö lakkaa välttelemästä asiaa, hän tajuaa miten harmiton hänen pelkäämänsä ärsyke on, ja ahdistus katoaa.

Piikkikammo rajoittaa siitä kärsivän henkilön elämää. Se estää katsomasta tietynlaisia elokuvia, harjoittamasta tiettyjä ammatteja ja olemasta loukkaantuneiden ihmisten lähellä. Mutta ennen kaikkea se estää henkilöä menemästä tarvittaviin lääketieteellisiin toimenpiteisin. Psykoterapia voi auttaa voittamaan tämän fobian ja sen aiheuttamat rajoitteet.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bados, A. (2005). Fobias específicas. Vallejo Pareja, MA (ed.) Manual de terapia de conducta1, 169-218.

  • Pinel, L., & Redondo, M. M. (2014). Abordaje de la hematofobia y sus distintas líneas de investigación. Clínica y Salud25(1), 75-84.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.