Liikahikoilu (hyperhidroosi) ja itsetunto
Jotkut ihmiset kärsivät sairaudesta nimeltä hyperhidroosi (selkeämmin sanottuna liikahikoilu), joka johtaa melkein aina häpeilyyn sosiaalisissa tilanteissa. Ei ole siis yllättävää, että tällainen liiallinen hikoilu voi vaikuttaa ihmisen itsetuntoon.
Tässä espanjan kielisessä artikkelissa sanotaan, että hyperhidroosi saa ihmiset hikoilemaan spontaanisti. Se ei liity lämpötilaan tai liikuntaan.
Liikahikoilun hoito
On totta, että liikahikoilulla saattaa olla suuri vaikutus ihmisen päivittäiseen elämään (sekä fyysisesti että psyykkisesti) ja se voi jopa vaikuttaa itsetuntoon. Liikahikoilusta kärsivät ihmiset haluavat luultavasti vähentää oireita mahdollisimman paljon.
Tässä joitakin mielessä pidettäviä asioita, mikäli kärsit tästä sairaudesta:
- Käy lääkärissä, sillä lääkäri voi ehdottaa joitakin hoitokeinoja.
- Hyvä hygienia. Aiheutti tämä sairaus sitten liikahikoilua jaloissa, käsissä, kainaloissa tai muissa kehonosissa, on hyvä hygienia välttämätöntä sen hallitsemiseksi. Se tarkoittaa sitä, että sinun tulee käydä suihkussa tavallista useammin. Se auttaa ehkäisemään kehon hajuja ja estämään hikoilua vaikuttamasta itsetuntoon.
- Systeeminen lääkitys. Lääkärin pitäisi määrätä sinulle parhaiten sopivia lääkkeitä ja seurata edistystäsi nähdäkseen tulisiko annostusta lisätä tai vähentää. Tällaiset lääkkeet ovat yleensä tehokkaita lievien tapausten kohdalla.
- Leikkaustoimenpide. Sinun tulisi harkita leikkausta vain, jos tilasi on kohtuullinen tai vakava. Jos et voi käydä leikkauksessa, on myös olemassa uusi vaihtoehto, jossa käytetään galvaanista virtaa.
Kaikki nämä vaihtoehdot voivat auttaa sinua pitämään hikoilun hallinnassa. Mikäli valitsemasi hoito on tehokas, ei ole epäilystäkään siitä, että itsetuntosi paranee sosiaalisissa tilanteissa.
Liikahikoilun vaikutus itsetuntoon
Jos sairaudella on ollut suuri vaikutus itsetuntoosi, saatat tarvita psykologin apua, joka voi auttaa sinua oppimaan hyväksymään sairautesi. Jos tarvitset inspiraatiota, tutustu David Broncanoon. Hän on stand up -koomikko, joka vitsailee omasta hyperhidroosistaan lavalla.
Osa tästä sairaudesta kärsivistä ihmisistä tuntee olonsa mukavammaksi salilla käydessään, koska kaikki muutkin hikoilevat siellä. Sen ulkopuolella heidän on kuitenkin tapana tuntea olonsa epävarmaksi ja pieneksi ja jotkut ihmiset yrittävät jopa piilottaa ongelmansa omalta kumppaniltaan.
Siitä syystä on suositeltavaa pitää mielessä, mitä Violeta-niminen nainen sanoi kokemuksestaan liikahikoiluun liittyen: “Pahinta ei ole itse sairaus, vaan se, että koko elämäsi pyörii sen ympärillä.”
Onko liikahikoilu esteettinen ongelma?
Syy siihen, miksi ihmisen liikahikoilun on taipumus vaikuttaa ihmisen itsetuntoon on se, että meillä on paljon yhteiskunnallisia uskomuksia hikoilusta. Yhdistämme sen “kehon hajuihin”, “likaisuuteen” ja “hygienian laiminlyöntiin”.
Hikoilu on kuitenkin luonnollista. Vaikka kukaan ei olekaan huolissaan siitä liikuntaharrastuksen aikana, on sen tapana aiheuttaa häpeää muissa tilanteissa, koska se ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää.
Onneksi leikkaus voi poistaa tämän ongelman täysin. Jos sairautesi on lievä, voit hallita sitä lääkityksen avulla. Kärsitkö sinä hyperhidroosista? Kuinka liikahikoilu on vaikuttanut sinun elämääsi?
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hernández Gutiérrez, José Manuel, Salinas Sedo, Gustavo, & Nodal Ortega, Josefina. (2011). Hiperhidrosis esencial, recomendaciones para su tratamiento. Revista Cubana de Cirugía, 50(4), 597-601. Recuperado en 23 de enero de 2019, de http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0034-74932011000400023&lng=es&tlng=es.
- Hernández Gutiérrez, J. M. (2008). Simpatectomía videotoracoscópica para el tratamiento de la hiperhidrosis palmar moderada. Revista Cubana de Cirugía, 47(3), 0-0.
- Lorenzo, C. M., Moreno, B. E., Ríos, M. G., Fernández, M. F., Gutierrez, C. V., & Barrilao, R. G. (2004). Exploración y tratamiento fisioterapéutico de la hiperhidrosis palmar. Fisioterapia, 26(2), 105-113.
- Vialat Soto, Vivian, Vázquez Merayo, León Alonso, Dania, & López Díaz, Vivian de la Caridad. (2014). Sudor compensador, un efecto no deseado secundario al tratamiento quirúrgico de la hiperhidrosis primaria infantil. Revista Cubana de Pediatría, 86(2), 207-214. Recuperado en 23 de enero de 2019, de http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0034-75312014000200009&lng=es&tlng=es.