Hyperventilaatio ja ahdistus: miten ne liittyvät toisiinsa?

Se ei ole astmaa. Tunnet tukehtuvasi, keuhkosi eivät reagoi ja koko maailma pyörii silmissäsi... Jos olet hyperventiloinut aikaisemmin ahdistuksen takia, tiedät miltä se tuntuu. Tänään haluamme kertoa, miten hyperventilaatio ja ahdistus liittyvät toisiinsa sekä millaisten strategioiden avulla voit mukautua tällaisiin tilanteisiin paremmin.
Hyperventilaatio ja ahdistus: miten ne liittyvät toisiinsa?

Viimeisin päivitys: 02 maaliskuu, 2021

Hengitysvaikeudet, sydämen sykkeen kiihtyminen, huimaus, tunnottomuus, paineen tunne rintakehässä, pelko… Hyperventilaatio ja ahdistus ovat kenties kaksi itsenäistä oiretta, mutta niiden välillä on suora ja usein jopa myrskyinen side. Hengenahdistus ja tunne siitä, että keuhkot eivät saa happea, on pelottava tunne ja puolestaan näiden psykologisten häiriöiden suora vaikutus. Emme kuitenkaan aina ole tietoisia tästä jälkimmäisestä.

Kaikki eivät yhdistä äkillistä tukehtumisen tunnetta ahdistukseen. Yleisimmin monet meistä voivat luulla, että meillä on astma tai jokin muu sydämeen tai hengitykseen liittyvä ongelma. Kuitenkin silloin, jos kärsimme näistä oireista, joiden takia hakeudumme päivystykseen tai lääkärin vastaanotolle, ja silti kaikki mahdolliset fyysiset ja orgaaniset tekijät suljetaan pois, jäljelle jää todella hämmentynyt tunne. Miten ahdistus voi sitten ilmetä näin tuskallisella tavalla?

Unohdamme ehkä, että tämä mekanismi, joka ennakoi ulkoisia ja sisäisiä ärsykkeitä, liittyy suoraan hengitykseen. Prioriteettina tilanteissa, jotka aiheuttavat meissä ahdistuneisuutta on se, että reagoimme siihen; ahdistuksen helpottamiseksi sydän kiihtyy ja lihasten saama hapen määrä kasvaa. Tavoite on yksinkertainen: joko taistelemme tai pakenemme.

Hyperventilaatio ei ole sairaus. Se ei ole vakavaa, eikä se vaaranna henkeämme. Se on seurausta ahdistuksesta ja ilmenee usein paniikkihäiriöissä. Katsotaanpa sitä tarkemmin.

Kaikki eivät yhdistä äkillistä tukehtumisen tunnetta ahdistukseen

Hyperventilaatio ja ahdistus: oireet, ominaisuudet ja avaintekijät sen hallintaan

Ahdistus on yksi niistä kliinisistä kuvista, jotka pitävät sisällään eniten fysiologisia oireita. Niinpä erilaiset tutkimukset, kuten Chicago Medical Schoolin terveystieteiden yliopistossa suoritetuista tutkimuksista saadut tulokset kertovat meille, että korkea herkkyys ahdistusta kohtaan toimii monissa tapauksissa riskitekijänä paniikkikohtausten syntymiselle ja niiden myötä hyperventilaatiolle.

On kuitenkin tärkeää huomata, että hyperventilaatio tai hengenahdistus voi liittyä myös muihin muutoksiin emotionaalisten tekijöiden lisäksi. Esimerkiksi astma, keuhkolaajentuma tai muut keuhkosairaudet voivat selittää tämän äkillisen kohtauksen, joka vaikeuttaa normaalia hengitystä. Oli tilanne mikä tahansa, parasta olisi joka tapauksessa kääntyä aina lääkärin puoleen oikean lääketieteellisen diagnoosin ja tätä myötä hoidon saamiseksi.

Miksi hyperventiloimme kun kärsimme ahdistuksesta?

Hyperventilaatio syntyy silloin, kun hengitys karkaa kehon omien tarpeiden ulkopuolelle. Tätä tapahtuu silloin kun kohtaamme stressaavia tilanteita tai kun ahdistus alkaa ottaa korkeita ja hallitsemattomia mittasuhteita. Tällöin emme tajua hengittävämme liian nopeasti, jolloin syntyy dekompensaatiota, jossa hengityksen ja kehon omien tarpeiden välinen epätasapaino muuttaa kaiken.

  • Hyperventilaatiossa O2:n (happi) ja CO2:n (hiilidioksidi) välinen tasapaino muuttuu.
  • Tämä CO2:n äkillinen väheneminen veressä johtaa siihen, että aivot näkevät muutoksen uhkana.
  • Tässä tilanteessa aivojen tavoitteena on vakauttaa tilanne vähentämällä sisään hengitettyjä O2-tasoja ja ulos hengitettyjä CO2-tasoja mahdollisimman nopeasti.
  • Millä tavalla aivomme sitten onnistuvat siinä? Vähentämällä tietysti hengittämisen tarvetta. Aivomme siis toisin sanoen antavat kehollemme käskyn vähentää hengityksen tiheyttä. Tästä syystä ilmaantuu myös tunne siitä, että olemme tukehtumaisillamme.
  • Kun yritämme epätoivoissamme hengittää, keho vähentää samalla tämän mekanismin toimintaa, mikä puolestaan voimistaa paniikkia ja epätoivoa entisestään.

Vaikka onkin totta, että hyperventilaatio ei ole vakavaa eikä kukaan ole menettänyt henkeään sen vuoksi, puhumme silti pelottavista tilanteista, joita kukaan ei varmasti halua kohdata elämässään.

Hyperventilaatio ja ahdistus: mitä oireita niihin kuuluu?

Hyperventilaatiolla ja ahdistuksella on hyvin läheinen suhde. Kun emotionaalinen taakkamme on suuri, keho reagoi siihen monissa tapauksissa voimakkaamman fysiologisen vasteen kautta.

Monimutkaisinta näissä tilanteissa on kuitenkin se, että paniikkikohtauksen tai hyperventilaation kohtaaminen johtaa siihen, että nämä tapahtumat vain lisäävät pelkoa ja ahdistusta entisestään. Näihin tilanteisiin liittyviä oireita ovat monissa tapauksissa seuraavat:

  • Ahdistuksen aiheuttama hyperventilaatio, joka kestää yleensä 20 minuutin ajan.
  • Merkittävä fyysinen jännitys ja emotionaalinen ahdistus.
  • Tunne siitä, että et pysty hengittämään kunnolla ja että sinulla on käytännössä katsoen pulaa hengityksestä. Vähitellen tätä oiretta seuraa suurempi tukahtumisen tunne.
  • Tunne siitä, että sydän lyö kovaa ja nopeasti.
  • Pistelyä käsissä, jaloissa ja suun ympärillä.
  • Tunne siitä, että kaikki on epätodellista.
  • Huimaus ja tunnelinäkö.
  • Hikoilu.
  • Päänsärky ja pyörtymisen tai tajunnan menetyksen mahdollisuus.
Moni meistä ei tiedä, että hyperventilaatio ja ahdistus sekä niihin liittyvät fysiologiset oireet kulkevat usein käsi kädessä

Mitä hyperventilaation aikana voidaan tehdä?

Kun puhumme hyperventilaatiosta ja ahdistuksesta, on yleistä kuvitella lähes välittömästi henkilö, joka hengittää paperipussi suun edessä. Vaikka onkin totta, että tämä tekniikka toimii hyvänä strategiana, on tärkeää, että otamme tässä pelottavassa, mutta onneksi vaarattomassa tilanteessa muitakin näkökohtia huomioon.

  • Hyperventilaatio ei ole sairaus, vaan oire, jonka alkuperä meidän on selvitettävä. Fysiologisten ja orgaanisten tekijöiden poissulkeminen on ensimmäinen askel.
  • Jos ahdistus synnyttää hyperventilaatiota ja paniikkikohtauksia, on tärkeää, että selvitämme ne tekijät, jotka laukaisevat nämä oireet.
  • Näissä tapauksissa kognitiivinen käyttäytymisterapia, rationaalis-emotionaalinen terapia, kognitiivinen terapia, joka on suunnattu hyperventilaation hoitoon tai EMDR-hoito (eng. Eye Movement Desensitization and Reprocessing) voivat monissa tapauksissa tarjota meille hyviä tuloksia.
  • Toisaalta hyperventilaation aikana on tärkeää keskittyä hengittämiseen.
  • Jos hengitämme liian nopeaan tahtiin, tukehtumisen tunne on suurempi. Tästä syystä keuhkoja on estettävä vastaanottamasta happea liian nopeasti.
  • Hengittäminen huulilla ikään kuin puhaltaisit kynttilää sammuksiin voi myös auttaa.
  • Voimme lisäksi kokeilla seuraavaa strategiaa: peitä toinen sierain ja hengitä vain toisella. Tämä on tehokas tapa saada hengitystä tasaantumaan.

Lopuksi voimme aina turvautua jo aikaisemmin mainitsemaamme klassiseen ratkaisuun eli pussiin. Tämä strategia koostuu suun ja nenän peittämistä pussilla, jonka avulla saavutat rytmisemmän hengityksen ja tätä kautta tasapainoisemman CO2-tason. Joka tapauksessa oleellisinta olisi aina tutkia ahdistuksen laukaisijaa ja hoitaa tätä alkuperäistä syytä.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Univaje ja ahdistus ovat huono yhdistelmä
Mielen Ihmeet
Lue se täällä Mielen Ihmeet
Univaje ja ahdistus ovat huono yhdistelmä

Univaje ja ahdistus liittyvät toisiinsa. Toistuva vähäinen yöuni johtaa krooniseen uupumukseen ja heikentää yleistä elämänlaatua.



  • Donnell, C. D., & McNally, R. J. (1989). Anxiety sensitivity and history of panic as predictors of response to hyperventilation. Behaviour Research and Therapy27(4), 325–332. https://doi.org/10.1016/0005-7967(89)90002-8
  • Bass, C., Chambers, J. B., Kiff, P., Cooper, D., & Gardner, W. N. (1988). Panic anxiety and hyperventilation in patients with chest pain: a controlled study. QJM: An International Journal of Medicine69(3), 949-959.