Ovatko hajamielisyys ja luovuus yhteydessä toisiinsa?

“Kun pääsi on pilvissä ja lennät… missä ikkunat ovat aina auki,” Ismael Serranon kauniissa kappaleessa sanotaan. Onko sinulle joskus sanottu, että sinulla on pää pilvissä eivätkä jalkasi ole maan pinnalla? Siinä tapauksessa yksi taidoistasi saattaa olla luovuus.

Ihmiset jotka eivät kiinnitä huomiota tai jotka harhailevat mielikuvituksessaan leimataan yleensä tuottamattomiksi tai tyhmiksi ja joskus heille sanotaan että he eivät tule menestymään.

Siitä asti kun olemme lapsia meiltä edellytetään että keskitymme siihen mitä opettajamme ja vanhempamme sanovat. Kun kasvamme isoiksi, rankaisemme itseämme jos kulutamme enemmän kuin viisi minuuttia ajatellen tulevaisuutta tai unelmiamme.

Mutta tiesitkö, että osalla historian suurimmista taiteilijoista ja tiedemiehistä oli vaikeuksia keskittyä? Puhumme sellaisista suuruuksista kuin Pablo Picasso, Claude Monet, Charles Darwin ja Albert Einstein. Hajamielisyys ja luovuus kulkevat siis ilmeisesti käsi kädessä.

Harvardin yliopiston tutkimukset osoittivat että jos sinulla on mielessäsi enemmän kuin yksi ajatus kerrallaan, se auttaa sinua ymmärtämään tiettyjä ilmiöitä helpommin ja nopeammin. Jatkuva tiedon laskuvesi ja virtaus mielessämme edistää luovuutta. Jos sinulla on usein paljon ajatuksia, sinulla on todennäköisesti kyky ratkaista ongelmia tehokkaammin.

“Häiriinnyn kaikesta”

Tämä saattaa kuulostaa sellaisen henkilön tunnustukselta joka on käynyt terapiassa tai jota hoidetaan parhaillaan jotta hän pääsisi eroon riippuvuudesta.

Suhteellisesti puhuen ajattelemme usein että hajamielisyys tai keskittymisen puute ovat huonoja asioita, mutta se on itse asiassa viesti aivoiltamme joka sanoo että meidän täytyy levätä, lopettaa työ josta emme pidä tai siirtyä eteenpäin tekemään jotakin muuta.

He joilla on ongelma (tai kyky) olla keskittymättä voivat tästä eteenpäin syyttää aivosoluja aivojen päälakilohkossa. Ilmeisesti mitä enemmän meillä on hajamielisyyttä elämässämme, sitä enemmän meillä on harmaata ainetta aivoissamme.

Tiedemiehet eivät vieläkään ymmärrä mitä tapahtuu seuraavissa tapauksissa; teoria on tähän mennessä osoittanut että jos meillä on enemmän aivosoluja se saattaisi auttaa meitä ylläpitämään keskittymistämme eikä päinvastoin.

Yksi olettamus on että kun aivot kehittyvät, jotkin aivosoluista ja hermoyhteyksistä tuhoutuvat. Tämä prosessi auttaa säätelemään tarkkaavaisuutta. Tätä ajatusta seuraten, heitä joilla on enemmän harmaata ainetta aivoissaan, pidettäisiin helpommin häiriintyvinä ja lapsellisempina.

On myös syytä huomioida että meillä voi olla enemmän tai vähemmän alentuneen keskittymisen jaksoja riippuen uusista projekteista, ahdistuksesta, stressistä, väsymyksestä tai hermoista. Mutta kun henkilöllä on luonnostaan keskittymisvaikeuksia, se saattaa johtua heidän aivoistaan.

Keskittymisvaikeuksien ja luovuuden epätavallinen suhde 

Vaikka kulttuurimme ja koulutuksemme kehottavat meitä aina pysymään keskittyneinä ja keskittymään, emme aina pysty siihen. Emme ole robotteja emmekä koneita. Luovuus yhdistyy usein keskittymisen puutteeseen.

Miten se voi olla mahdollista?

Erään tutkimuksen mukaan ihmisillä, jotka eivät kykene ylläpitämään keskittymistään, on enemmän “vuotoja” aistiensa suodattimissa. Nämä ovat esteitä jotka sallivat meidän eristää itsemme kaikesta mikä tapahtuu ympärillämme kun suoritamme tiettyä tehtävää.

Samalla kun on totta että nämä vuodot vaikuttavat kykyymme keskittyä, ne sallivat meidän myös kerätä ideoita ja muuttaa ne projekteiksi. Nämä ovat olennaisia asioita luovalle henkilölle.

Hajamielisyys ja keskittymisvaikeudet voivat aiheutua mistä tahansa ja ne liittyvät usein yhteen aisteista, erityisesti kuuloon, näköön tai hajuun.

Onko sinulle koskaan sanottu että sinulla on lintuja päässäsi tai että olet kuussa? Siispä onnittelut! Se on kohteliaisuus eikä kritiikki, jos osaat käyttää sitä.