Mikä on sinun luovuustyyppisi?

· 16.3.2016

Luovuus määritellään kognitiivisena kykynä, joka auttaa meitä käyttäytymään uudella, ennennäkemättömällä, joustavalla ja organisoidulla tavalla, kun yritämme löytää ratkaisua ongelmiin.

Luovuus on hyvin toivottu kyky ammatillisissa piireissä. Tämä johtuu siitä, että voi olla erittäin vaikeaa löytää ne ihmiset, joille on kehittynyt kyky luoda uniikkeja ja fiksuja tuotteita. Yhtiöt etsivät omaperäisiä ja innovatiivisia ihmisiä, jotka voivat auttaa niitä etenemään ja luomaan uusia hyödykkeitä, joista on apua suorassa kilpailussa. Ihmisiä, jotka auttavat yhtiötä menestymään.

Luovuus on kuitenkin täynnä arvoituksia. Minkä takia toiset ovat luovempia kuin toiset? Onko olemassa ihmisiä, jotka eivät ole ollenkaan luovia? Totuus on, että jokaisen sisältä löytyy ainakin hieman luovuutta, mutta voi olla, ettei sitä ole vielä löydetty.

Mitkä ovat luovan ajattelun piirteitä?

Luovia mieliä luonnehditaan tietyin tavoin. Tutustutaanpa näihin piirteisiin:

Kekseliäisyys

Tällä tarkoitetaan kykyä luoda merkittäviä määriä ideoita tai vastauksia ajatuksiin, jotka ovat jo olemassa. Yleensä päädymme yhteen tai kahteen ideaan, jotka mielestämme sopivat kyseiseen ajatukseen, ja nämä ideat kumpuavat siitä, mitä olemme nähneet tai kuulleet menneisyydessämme. Luova mieli kykenee keksimään useita ideoita ja ratkaisuja.

Joustavuus

Tämä on kyky lisätä vaihtoehtojemme määrää. Kun luovan henkilön tulee vastata kysymykseen, hänellä on mielessään useita vastauksia – ehkäpä jopa liian useita! Vaikeinta tällöin on valita niistä paras.

Omaperäisyys

Tämä pohjautuu uusien ideoiden keksimiseen, ongelmien visualisointiin eri tavoilla sekä uudenlaisten ratkaisujen ehdottamiseen. Ideat, jotka henkilön mieleen tulevat, ovat omaperäisiä. Jotakin, jota ei ole ikinä ennen ajateltu tai jotakin, joka tarjoaa uudenlaisen näkökannan jo olemassa olevaan ratkaisuun.

Muuntautumiskykyisyys

Tällä tarkoitetaan tässä tapauksessa kykyä lisätä elementtejä tai yksityiskohtia jo olemassa oleviin asioihin tai muutella joitakin niihin liittyviä ominaisuuksia. Luova ihminen pystyy uudistamaan jo olemassa olevan idean.

Luovuustyypit

Ei ole olemassa yhtä luovuuden ”standardia”. Voimme olla eri tyylein luovia, ja näihin eri luovuustyyppeihin tutustumme seuraavaksi. Myös jos haluamme kehittää omaa sisäistä ”luojaamme”, voimme tehdä niin keskittymällä yhteen näistä tyypeistä ja työstämällä sitä.

1. Miiminen luovuus

Tämä luovuustyyppi keskittyy jonkun jo olemassa olevan kopioimiseen, imitoimiseen ja uudelleenluomiseen juuri sellaisena kuin se on. Tämä on perusluovuustyyppi, eikä kovin kekseliäs. Jopa eläimet ovat kykeneväisiä tämän tyyppiseen luovuuteen.

2. Analoginen luovuus

Analogisesti luovat henkilöt kykenevät ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia. Analogia siirtää ymmärtämäämme informaatiota, jotta voimme käsitellä eri mahdollisuuksia selvittää haasteita. Analogisesti luovat henkilöt synnyttävät uusia ideoita.

3. Bi-sosiatiivinen luovuus

Tämän tyyppinen luovuus on sitä, kun rationaaliset ajatuksemme kohtaavat intuitiiviset ajatuksemme. Nämä ovat niitä hetkiä, kun lamppu syttyy päämme yläpuolelle. Bi-sosiatiivisesti luovat ihmiset kykenevät yhdistämään heille tutun ajatuksen toiseen, tuntemattomaan ajatukseen. Näin voidaan luoda kokonaan uudenlaisia konsepteja.

4. Kerronnallinen luovuus

Kerronnallisesti luovat henkilöt kykenevät luomaan tarinoita. Sellaisia tarinoita, jotka ovat yleensä johdonmukaisia. Niissä hahmot, teot, kuvailut, juonet ja kerronta nivoutuvat yhteen. Meidän on sitten erittäin helppo jälleenrakentaa näitä tarinoita luodaksemme jotakin uutta, ja tämä auttaa meitä ajattelemaan uusin tavoin.

5. Intuitiivinen luovuus

Tässä tapauksessa tarkoitamme intuitiivisyydellä sitä, että kyseinen henkilö kykenee vastaanottamaan ajatuksia ja muokkaamaan niitä omassa mielessään ilman muiden kuvien tuomaa apua. Tässä mielessä mielemme tyhjentäminen ja automaattisen päättelykykysysteemimme vaimentaminen valmistelee parhaan mahdollisen alustan intuitiivisen luovuutemme viljelemiseen.

Käytännössä voimme tehdä monia asioita päästäksemme tähän tilaan. Hyviä esimerkkejä ovat meditaatio, jooga tai mikä tahansa aktiviteetti, jonka kautta voimme astua tiedostavaan tilaan, jossa mielemme tyhjenee ja rentoudumme. Tällä tavalla luomme luovan, tiedostavan tilan, jossa ideoiden on helppo astua mieleemme.

Yllä mainitsemiemme tyyppien lisäksi luovuus käy koko ajan läpi prosessia, joka koostuu kahdesta tai useammasta pienemmästä prosessista: kertaamisesta ja uuden tutkimisesta. Nämä ovat ne ongelmat, jotka kohtaamme ja ne vastaukset, joilla voimme ne ongelmat ratkaista. Koemme ahaa -elämyksen ja lopulta saatamme ideamme teoiksi nähdäksemme, ratkaiseeko se todella ongelmamme tehokkaasti vai ei.

Näiden prosessien lisäksi tarvitsemme tiettyjä resursseja, jotka auttavat meitä eteenpäin luovalla tiellämme: viisautta, tietoa, motivaatiota sekä persoonallisuutta. Ilman näitä elementtejä meidän olisi hyvin vaikeaa olla luovia.