Opi parhaat harjoitukset ja aktiviteetit, joilla työstää tunteitasi

· 19.1.2018

Tunteet ovat olennainen osa ihmisen kokemusten kehittymistä. Ne ovat tapa ilmaista itseämme, ja joskus ne ovat tärkeämpiä kuin sanat.

Jos sanoja ei sanottaisi oikeilla tunteilla, ihmiset eivät mitä luultavimmin uskoisi niitä. Kun ilmaiset tunteitasi, käytät todennäköisesti erilaisia ilmeitä, kuvia, metaforia ja äänen sävyjä kommunikoinnin rinnalla. Ne auttavat meitä ymmärtämään ja ilmaisemaan paljon enemmän kuin sanat itsessään, mutta vain silloin kun sanat ovat rivissä tunteidemme kanssa. Tämä on yksi syy sille miksi tunteidemme työstäminen on niin tärkeää.

Biologinen muotoilu, joka määrää psyykkisten taajuuksien hallintaa, on ollut kanssamme yli 50 000 sukupolven ajan. Itse asiassa se on osaltaan vaikuttanut selviytymiseemme lajina.

Jokainen meistä on ohjelmoitu automaattisilla reaktioilla tai biologisilla, ennalta asetetuilla toimilla. Mutta asiat, joita koemme, toimivat malleina vastauksistamme emotionaalisille ärsykkeille. Ja se on jotain, mitä meidän täytyy työstää psyykkisen tasapainon saavuttamiseksi.

Jos ajattelemme hetken sitä kuinka tärkeitä tunteemme todella ovat, huomaamme nopeasti millainen merkitys niillä on elämämme kannalta. Ja usein ilman, että edes huomaamme sitä.

On tärkeää tunnistaa, miten mielialamme vaikuttaa käyttäytymiseemme. Ja ymmärtää taitomme ja heikot kohtamme. Saatamme yllättyä siitä, kuinka vähän tunnemme oikeasti itseämme.

“Koska kaikki elämässä on ikuisesti kaunista ja jokaisella hetkellä on tunteensa.”

-Rafael Lasso de la Vega-

Hallitsevatko tunteemme meitä?

Emotionaalisesti älykkäinä ihmisinä annamme asioiden vaikuttaa, mutta ei ohjata meitä. Emotionaalinen itseohjaus antaa meille mahdollisuuden käsitellä tunteitamme, jotta ne eivät alkaisi päättää puolestamme.

Ei ole outoa suuttua kumppanille, ystäville, perheelle tai työtovereille. Mutta jos olisimme tunteidemme orjia, toimisimme jatkuvasti vastuuttomasti ja impulsiivisesti.

Ja me saattaisimme katua sitä myöhemmin. On hämmentävää, jos emme tiedä mistä tunteemme tulevat ja miksi koemme niitä.

piirretyt hahmot

 

Jotkut sanovat, että mikään ei tee meistä enemmän ihmisiä kuin tunteemme. Tunteet tekevät meistä hyvin inhimillisiä ja hyvin riippuvaisia. Kun voimakas tunne iskee meihin tulvan lailla, se voi pahimmillaan ja parhaimmillaan viedä koko mielemme.

Jos tunne ei ole toivottava, on olemassa vain yksi tapa saada se ulos mielestämme. Toinen tunne, toinen voimakkaampi tunne, joka ei sovi yhteen sen kanssa, jota yritämme kovasti korvata.

Tunteiden hallitseminen ei tarkoita pelkästään järkeviä voittoja ja asetuksia. Se ei myöskään tarkoita sortoa tai sitä, että tunteemme säätelisivät itse itseään. Tunteiden hallitseminen koostuu tunteiden sovittamisesta ja yhdistämisestä päättelymme kanssa. Tällä tarkoitamme tasapainoa henkisten prosessiemme välillä.

Erityisen tunneälykkäät ihmiset tietävät, että tunteiden käsittely ja työstäminen ei tarkoita niiden tukahduttamista. Mutta he myös tietävät, että ollessamme muiden ihmisten seurassa, meidän on pidettävä mielessä miten muut tulkitsevat sitä mitä ilmaisemme. Tasapaino on avain vuorovaikutukseemme.

Joten jotta tunteemme eivät ohjaisi meitä, meidän on oltava selvillä siitä, että ihmisen tarpeet eivät rajoitu fysiologisiin tarpeisiin, kuten ruokaan tai veteen. Meillä on myös psyykkisiä tarpeita.

Jos tarkastelemme asiaa oman psykologiamme näkökulmasta, autamme itseämme kehittämään ”diagnooseja”, joita mahdollisesti saamme psyykkisten konfliktiemme takia.

Siksi erittäin tunneälykkäät ihmiset pohtivat, mitä he todella tuntevat. Heillä on myös taipumus olla johdonmukaisia niiden pohdintojen kanssa, joita he saavuttavat mietiskelynsä avulla.

Taiteen hyödyntäminen tunteidemme kanssa

Taide, kuten kaikki ei-sanallinen ilmaisu, kannustaa etsimään, ilmaisemaan ja viestimään asioista, joista emme ole tietoisia. Tunteidesi työstäminen taideterapian avulla parantaa ihmissuhteiden laatua, sillä se keskittyy henkiseen tekijään.

Tämä tekijä on välttämätön kaikille ihmisille. Se auttaa meitä tuntemaan tummemmat näkökantamme ja siten helpottaa yksilön kehitystä.

On mahdotonta olla rationaalisesti tai lineaarisesti tietoisia kaikista ympäröivistä aktiviteeteista tai informaatiosta. Esimerkiksi ajaessamme suurin osa huomiostamme suuntautuu pääasiassa eteenpäin katsomiseen ja auton ohjaukseen.

Mutta samaan aikaan kuuntelemme tiedostamattamme moottorin ääntä, vaihdamme vaihteita ja ajattelemme menneisyyttä ja tulevaisuutta.

Yksinkertaistaaksemme tietoista ajatusta on olemassa kolme perustavanlaatuista mekanismia tiedon ja kokemuksen järjestämiseksi.

Nämä ovat: suodattaminen, yleistäminen ja vääristäminen. Nämä mekanismit vähentävät tietoa priorisoimalla, poistamalla ja tekemällä päätöksiä. Ne toimivat perustana kaikelle oppimiselle.

Mekanismit, jotka järjestävät tietoa, ovat perusta ymmärrykselle siitä mistä tunteemme tulevat. Ja jos suodatamme ainoastaan negatiivista tietoa, nämä mekanismit todennäköisesti saavat meidät tuntemaan ahdistusta.

Toisaalta, jos suodattaisimme tiiviimmin ja yleistäisimme henkilökohtaisella tasolla vähemmän, myös terveiden tunteiden tunteminen helpottuisi, niin negatiivisten kuin positiivistenkin tunteiden osalta.

nainen maalaa

Annamme valtaa ei-sanallisille viestintätaidoille taiteen kautta. Taide voi auttaa sinua ilmaisemaan ja viestimään tunteitasi. Se helpottaa heijastelua, kommunikointia sekä mahdollisesti muovaa myös käyttäytymistäsi.

Taideterapiassa käytetään taidetta terapeuttisena lähtökohtana psykologisten tilojen parannukseen, etenkin kun kyseessä on ahdistus. Taide voi toimia hienovaraisena kanavana tunteidemme maailmaan.

Mutta terapeuttisen vaikutuksensa lisäksi taideterapia on myös henkilökohtaisen kasvun tekniikka. Se auttaa siis itsetuntemuksesi ja tunneilmaisusi kanssa. 

Niinpä taideterapia ei vaadi psykologisia häiriöitä. Sinun tarvitsee ainoastaan tuntea tarvetta tutkia itseäsi ja tunteitasi taiteen kautta.

Taideterapia ohjaa ja vahvistaa sallimalla:

  • Niiden tunteiden ilmaisemisen, joista on vaikeaa puhua sekä tarjoamalla kanavan kommunikoinnille.
  • Paremman verbaalisen ilmaisun.
  • Lisäämällä itsetuntoa ja -varmuutta.

Kuinka voimme kehittää tunneälyämme?

Tunneälyn idea antaa meille vilauksen siitä miten voisimme kouluttaa sitä rutiininomaisesti. Jos tunneäly on menestynyttä tunteiden prosessointia ja työstöä, ja me vaihdamme tapaa, jolla ne ilmenevät, käytämme haastetta hyvään.

Toisin kuin ÄO, joka pysyy lähes samana koko elämämme, voimme kasvattaa tunneälyämme ajan mittaan. Me voimme ja meidän pitäisi oppia kehittämään sitä eri tekniikoiden avulla.

Tunteiden työstäminen ei ole helppo tehtävä. Mutta vaikka se on vaikeaa, se ei ole mahdotonta. Parantaaksesi tunneälyäsi ja työstääksesi tunteitasi, sinun on valmistauduttava kokemaan niistä jokainen.

Emme voi torjua yhtäkään niistä. Jos sivuutat ja torjut tunteitasi, torjut samalla tärkeää informaatiota, jolla on valtava vaikutus ajattelusi ja käyttäytymisesi kannalta.

Tekniikoita tunneälyn kehittämiseksi ja parantamiseksi:

  • Tunteellisten reaktioidemme tarkkaileminen päivän mittaan. On helppoa siirtää tunteita, joita koemme päivittäin. Mutta tunneälymme kannalta on välttämätöntä tiedostaa miksi asiat saavat meidät tuntemaan näin.
  • Kiinnitä huomiota kehoosi. Sen sijaan että sivuuttaisit tunteidesi fyysisiä ilmentymiä, ala kuunnella niitä. Mielemme ja ruumiimme eivät ole erillisiä kokonaisuuksia. Ne ovat läheisesti sidoksissa toisiinsa. Voit kasvattaa tunneälyä oppimalla tulkitsemaan signaaleja, joita kehosi käyttää kertoakseen tunteistasi.
  • Älä tuomitse omia tunteitasi. Kaikki tunteet ovat päteviä, jopa kielteiset. Jos tuomitsemme tunteemme, estämme itseämme tuntemasta asioita täysillä. Ja tällöin on vaikeampaa hyödyntää tunteitamme positiivisella tavalla. Kaikki tunteemme ovat uutta ja hyödyllistä tietoa. Ilman sitä, meillä ei ole aavistustakaan siitä, miten reagoida oikein.
miehen päässä on puu

  • Avoimuus kulkee käsi kädessä tunneälyn kanssa. Suljettu mieli on yleensä yksi matalan tunneälyn tekijöistä. Kun mielemme avautuu sisäisen ymmärryksen ja pohdinnan avulla, meidän on helpompi selviytyä konflikteista rauhallisella ja luottavaisella tavalla.
  • Tarkkaile vaikutusta, joka sinulla on muihin ihmisiin. Tunneälyn lisäämisessä muiden ihmisten tunteiden ymmärtäminen on puolet taistelusta. Meidän on myös ymmärrettävä vaikutus, joka meillä on muihin ihmisiin.
  • Vähennä stressitasoja parantamalla tunneälyä. Stressi on laaja käsite, joka viittaa ahdistukseen jota tunnemme monenlaisten tunteiden vuoksi. Stressi laukaisee valtavan määrän asioita, jotka voivat nopeasti muuttua valtaviksi. Jos olemme stressaantuneita, on vaikeaa käyttäytyä haluamallamme tavalla.
  • Empatia. Jos olemme aktiivisempia kuuntelijoita ja kiinnitämme enemmän huomiota siihen mitä toiset ihmiset sanovat, ymmärrämme samalla myös heidän tunteitaan paremmin. Ja kun käytämme tätä tietoa päätöstemme ja ihmissuhteidemme kehittämiseen, tunneälymme on terveellistä.

Tunneäly on enemmän kuin vain tunteidemme hallitsemista ja niiden työstämistä. Se pitää sisällään myös kyvyn hallita itseämme. Miksi et siis työstäisi tunteitasi jatkossa paremmin?

Antunes, C. (2004). Juegos para estimular las inteligencias múltiples (Vol. 5). Narcea Ediciones.

Arteterapia, A. P., & para la Inclusión Social, E. A. (2016). Ser, narrar, imaginar. Experiencias Arteterapéuticas en intervención con menores y aportaciones desde la mirada interdisciplinar. Arteterapia11, 221-222.

Bassols, M. (2006). La arteterapia, un acompañamiento en la creación y la transformación. Arteterapia. Papeles de arteterapia y educación artística para la inclusión social1, 19-25.

Duncan, N. (2007). Trabajar con las Emociones en Arteterapia/Art Therapy and emotions. Arteterapia2, 39-49.

Fernández, E. R. (2007). Aplicaciones del Arteterapia en aula como medio de prevención para el desarrollo de la autoestima y el fomento de las relaciones sociales positivas:” Me siento vivo y convivo”/” Art Therapy applications in the classroom as a preventive measure using artistic manifestations for the self esteem development and the fostering of positive social relationships:” I FEEL ALIVE AND CO LIVE”. Arteterapia2, 275-291.

Gardner, H. (1998). Frames of Mind: The Theory of Multiple Intelligences. Fontana Press

Goleman, D. (1995). Emotional Intelligence: Why it Can Matter More Than I.Q. Bantam Books.

Greenberg, L. (2000). Emociones: una guía interna.Ed. Descleé de Brouwer.

Problem-Solving Therapy: The Scientific Method of Making Decisions