Empatia: vaikea mutta palkitseva työ asettua toisen asemaan

· 10.1.2018

Olemme yhteydessä omaan sisäiseen itseemme, mutta myös ulkomaailmaan. Empatialla on tärkeä rooli kummassakin yhteydessä. Ja teknologian edistymisen myötä se ulkomaailma, jonka kanssa voimme olla vuorovaikutuksessa, laajenee joka päivä.

Kun maailma kasvaa ja saamme yhä enemmän kommunikointikanavia — mutta joiden välityksellä saamme vähemmän tietoa — empatian tuntemisesta tulee yhä vaikeampaa.

Mieti esimerkiksi, kuinka vaikeaa on olla empaattinen kommunikoidessa toisen kanssa tekstin välityksellä tai kuinka helppoa on tuntea empatiaa sellaista henkilöä kohtaan, jonka kanssa keskustelee kasvotusten.

Mitä empatia on? Mitä ”toisen ihmisen asemaan asettuminen” tarkoittaa?

Empatian voi määritellä kyvyksi ymmärtää muiden ihmisten tunnetilaa tai omaa tunnetilaamme (tunteita ja tuntemuksia) sekä kognitiivista tilaa (ajatuksia ja ideoita). Tämä ymmärrys on seurausta siitä, että asettuu toisen ihmisen asemaan.

Se ei ole helppo tehtävä. Jotta se todella onnistuisi, meidän on pantava syrjään mieleemme vahvasti juurtuneet stereotypiat ja heuristiikka.

Kaiken tämä lisäksi se on vaikeaa myös siksi, että toisen henkilön maailma, tai jopa meidän oma maailmamme, on niin monimutkainen. Se vaatii paljon tarkkaavaisuutta.

pinkie promise eli pikkurillilupaus

Totuus on, että joidenkin ihmisten kohdalla ja tietyissä tilanteissa on helpompaa olla empaattinen. Tunnemme esimerkiksi helpommin empatiaa niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat kanssamme samankaltaisia tai jos he pyytävät apuamme.

Ensimmäisessä tapauksessa toisen ihmisen asemaan asettuminen on helpompaa siksi, että näiden ihmisten tilanne on kuin omamme, ja toisessa tapauksessa se on helpompaa siksi, että meillä on siihen motivaatiota, jos koemme avunpyynnön olevan vilpitön.

Empatian viholliset

Ihmiset ovat osittain elämänkokemustensa tuotteita, syntymästä aina nykyhetkeen saakka. Välinpitämättömyyteen on monia syitä, mukaan lukien:

  • Itsekeskeisyys.
  • Epäuottamus.
  • Arvojen puuttuminen.
  • Henkilökohtainen motivaatio menestyä, hinnalla millä hyvänsä.
  • Rotu-, koulutus- ja sosioekonomiset erot.

”Vapauteni päättyy siinä missä muiden alkaa.”

Mitä hyötyä empatiasta on itsellemme ja muille ihmisille?

Yritetään vastata tähän kysymykseen katsomalla muutamia erilaisia tilanteita:

  • Ihmissuhteemme toimivat paremmin, jos välillä harjoittelemme toisen ihmisen asemaan asettumista. Tällä tavoin ymmärrämme toisen ihmisen tarvetta saada rakkautta ja mistä hänen tunteensa kumpuavat. Menneiden kokemusten (sekä positiivisten että negatiivisten) vaikutusten hyväksyminen auttaa ihmissuhdetta kukoistamaan, ei vain selviytymään.
  • Kuvitellaan, että työntekijä huomaa asian jossa liiketoimintaa on parannettava, ja hänen pomonsa antaa hänelle sen mitä hän tarvitsee sen tekemiseksi. Työntekijän ja työnantajan välinen suhde on harmoniassa.
  • Empaattisuus tekee meistä herkempiä ja saa meidät kunnioittamaan toisten ihmisten rajoja. Empatian avulla esimerkiksi ymmärrämme, kuinka turhautuneiksi autististen lasten vanhemmat saattavat tuntea itsensä, kun he eivät pysty kommunikoimaan.
  • Entäpä miksi meidän tulisi olla empaattisia itseämme kohtaan? Omien vahvuuksien ja heikkouksien rehellinen tutkiminen muistuttaa meitä siitä keitä me olemme, ja samalla helpottaa oman identiteettimme erottamista muista.

Empatia ja lapset

  • Opettajan vaikutusvalta kasvaa, jos hän on empaattinen oppilaitaan kohtaan. Empatian avulla opettaja esimerkiksi näkee, että väkivaltainen ja herjaava oppilas matkii vain kotona näkemäänsä käytöstä. Oppilaiden ujouden, ylivilkkauden, ulospäin suuntautuneisuuden ja surullisuuden ymmärtäminen tekee hänen työstään helpompaa ja arvokkaampaa.

”Empatiakyvytön opettaja ei pysty ratkaisemaan tehokkaasti luokkahuoneen ongelmia.”

ihmisen pään muotoiset puut ja asettua toisen asemaan

  • Jos vanhemmat muistaisivat olleensa joskus itsekin lapsia ja teini-ikäisiä, he ymmärtäisivät paremmin eikä sukupuolten välinen kuilu ei olisi niin suuri. Eihän vanhemmuus poista kaikkia menneitä muistoja.
  • Lasten ja teini-ikäisten empatian edistäminen, heidän tunteisiinsa vetoaminen, on loistava keino ehkäistä epätoivottua käytöstä, kuten kiusaamista ja tilanteen seuraamista sivusta mitään tekemättä. Esimerkiksi Suomesta lähtöisin oleva KiVa-menetelmä on suunnattu kiusaamisen sivustaseuraajille herättämällä heissä empatiaa uhria kohtaan.

Kuten näimme, asettuminen toisen ihmisen asemaan parantaa ihmissuhteita, tiukentaa ihmisten välisiä siteitä ja tuo ihmisiä yhteen. Se on myös erittäin hyödyllinen keino ehkäistä nykyajan vitsausta: tyhjyydentunnetta ja yksinäisyyttä.