Onko huono itsetunto psyykkisten vaivojen syy?
Itsetunto on se osa minäkuvaamme, jolla on vaikutus “psyykkisen nahkamme” paksuuteen ja kestävyyteen. Huono itsetunto on esteenä psyykkiselle hyvinvoinnillemme. Itsensä rakastamisen määritelmä saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta. Todellisuudessa sillä on kuitenkin tärkeämpi rooli kuin ajattelemmekaan onnellisuutemme suhteen.
Meidän on mahdotonta olla onnellisia, mikäli emme rakasta itseämme. On kyse itsensä rakastamisesta, hyväksymisestä ja arvostamisesta mitä tahansa sitten tapahtuukin tai mitä tahansa toiset ihmiset sanovatkaan. Sillä ei ole merkitystä, millaisia virheitä olemme tehneet tai tulemme tekemään. Tämä on perusta, jolle voimme rakentaa tyytyväisyyden, ilon ja täyttymyksen luonnehtiman elämän.
Emme tiedä tarkalleen sitä, miksi ihmiset yleisesti ottaen rakastavat itseään niin vähän. Vaikuttaa siltä, että kyse on meidän egostamme ja kaipauksestamme erottua muusta ihmismassasta. Halutessamme olla erityisiä, tai parempia kuin muut, me päädymme elämään katkeruudessa. Huomaamme, että loppujen lopuksi myös meillä on heikkoutemme ja rajallisuutemme. Huomaamme myös, etteivät ne olekaan aivan niin pieniä ja vähäpätöisiä kuin olimme ajatelleet niiden olevan.
Tästä seuraa kaksijakoinen, mustavalkoinen ajattelu. Luomme kielteisen sisäisen vuoropuhelun itsemme kanssa. Se menee jotakuinkin tähän tapaan: “Jos en erotu muista, minulla ei ole mitään arvoa.”
“Avain hyvän itsetunnon säilyttämiseen ei ole se, että pyrimme antamaan itsellemme liiallisen suuren arvon. Sen sijaan pyrkimyksemme tulisi aina olla yleinen arvonanto, jota osoitamme kaikkia ihmisiä kohtaan.“
Huono itsetunto joidenkin psyykkisten vaivojen syynä
Kun tutkimme joitakin klassisia psyykkisiä vaivoja, huomaamme oitis niiden juurten juontavan suurelta osin huonosta itsetunnosta. Huono itsetunto heijastuu sitten vuorostaan epäjohdonmukaisten uskomusten, negatiivisten tunteiden ja kielteisesti vaikuttavien käyttäytymismallien syntymiseen, jotka saavat yksilön uppoamaan psyykkiseen “noidankehään”.
Kolme halvaannuttavaa uskomusta
Pystyäksemme visualisoimaan tämän paremmin, ohessa on muutamia esimerkkejä analysoitavaksi:
Ahdistuneisuushäiriö
Ahdistuneille ihmisille on luonteenomaista voimakas tulevaisuuden pelko. Heidän ajatuksiaan leimaa katastrofaalisuus. Heidän uskomuksissaan mikä tahansa heidän suorittamansa toiminto voi epäonnistua tai sen seurauksena voi tapahtua jotain kamalaa. On ilmiselvää, että tämän pelon takana piilee suunnaton epävarmuuden tunne. Ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä yksilö ei luota omiin kykyihinsä tai usko, että he kykenevät kohtaamaan elämän vaikeuksia yksin.
He tarvitsevat toisten ihmisten apua lähes kaikkeen, ratkaisemaan heidän ongelmiaan tai olemaan heidän mukanaan. Tällä tavoin pelko lievenee. Ajatuskulku menee tähän tapaan: “Olet arvoton. Et pysty etkä tiedä kuinka tehdä asioita itseksesi. Siksi jonkun, joka on parempi kuin sinä, täytyy tehdä ne puolestasi.”
Pakko-oireinen häiriö (OCD)
Tämä on “luonnollinen” kanava täydellisyyden tavoittelulle, joka on viety äärimmäisyyteen. Perfektionistit uskovat, että heidän täytyy suoriutua kaikesta tekemättä pienintäkään virhettä. Tämä sinänsä on jo selvä merkki aiemmin mainitusta kaipauksesta erottua muista erinomaisuutensa vuoksi.
Pakko-oireisuudesta kärsivillä ihmisillä on epäilyksiä, jotka toistuvat yhä uudelleen ja uudelleen. Heidän on vaikea tehdä päätöksiä, koska jokaisen päätöksen tulisi aina johtaa heidät oikeaan suuntaan. Viimein he murtuvat, kun he huomaavat kaipaamansa täydellisyyden olevan heidän ulottumattomissaan.
Anoreksia ja bulimia
Syömishäiriöistä kärsivien ihmisten kohdalla huono itsetunto on erityisen selkeästi nähtävissä. He uskovat, että heillä olisi enemmän arvoa, mikäli he saavuttaisivat nyky-yhteiskunnan vakiinnuttaman epärealistisen fyysisen ihannekuvan. Sen tähden he näkevät henkilökohtaisen arvonsa niiden fyysisten ominaisuuksiensa valossa, joista he eivät pidä.
Nämä yksilöt eivät valitettavasti pysty rakastamaan itseään ennen kuin heidän kehonsa saavuttavat heidän hyväksymänsä sopusuhtaisuuden tai täydellisyyden. Pakkomielle on niin voimakas, että samoin kuin pakko-oireisuudesta kärsivät ihmiset, he pyrkivät tuohon keksittyyn, mahdottomaan täydellisyyteen, joka puolestaan heikentää heidän yleistä imagoaan hämmästyttävällä tavalla. Seurauksena on täysin päinvastainen tulos kuin heidän tavoitteenaan oli.
Psyykkinen riippuvuus
Jos ajattelet, että toisilla ihmisillä on enemmän arvoa kuin sinulla tai ettei sinulla ole arvoa, seurauksena on hyvin todennäköisesti psyykkinen riippuvuus. Saatat suvaita toisilta käyttäytymistä, jota et muussa tapauksessa sietäisi. Riippuvuudesta kärsivän ihmisen ajatukset kulkevat tätä rataa: ” Koska minulla ei ole arvoa enkä ansaitse rakkautta, tyydyn siihen, minkä vain olet valmis minulle antamaan. Olen armoillasi.”
Masennus
Myös tässä tapauksessa on hyvin selvää, ettei yksilö kykene rakastamaan itseään. Masentuneisuudesta kärsivät ihmiset näkevät itsensä “hyvin mitättöminä” ja arvottomina. Siksi kohdatessaan esteen, he viivyttelevät tai lykkäävät tavoitteidensa toimeenpanoa.
“Masennuksesta kärsivä ajattelee, ettei mikään mitä hän tekee tule päättymään hyvin. Hän saapuu itse asiassa siihen pisteeseen, jossa hän ei näe enää mitään syytä edes yrittää.”
Masentuneet ihmiset tuntevat itsensä syyllisiksi, epäonnisiksi uhreiksi. He vakuuttavat itselleen päivittäin että he ovat arvottomia, eikä kukaan siksi tule koskaan rakastamaan heitä.
Voisimme mainita monia muitakin oireyhtymiä: impulssiohjaukseen liittyviä, sisäistä tyhjiötä täyttämään tarkoitettuja, luonnehäiriöitä jne. Voimme selvästi havaita, että yhteneväisenä tekijänä näissä kaikissa on yksilön kyvyttömyys rakastaa itseään. Mikäli me ammattilaisina emme keskity tehokkaasti työskentelemään hyväksynnän tasolla, näiden oireyhtymien parantuminen muodostuu mahdottomaksi. Itse asiassa saatamme vain päätyä ainaisesti työstämään ongelmaa pintatasolla.
Kun asetamme tavoitteeksemme itsemme hyväksymisen, vapaudumme. Virheiden merkitys vähenee, samoin kritiikin tai meihin kohdistuvan torjunnan. Täydellisyyden tavoittelu häviää. Annamme itsellemme luvan toimia omien henkilökohtaisten tavoitteidemme pohjalta välittämättä siitä, kuinka muut asian näkevät.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.