7 opetusta Albert Ellisiltä

23, maaliskuu 2016 en Psykologia 47 Jaetut
Albert Ellis

Sinä päivänä kun sain tietää Albert Ellisistä ja hänen elämästään ja työstään, yksinkertaisesti rakastuin. En ennen ollut ymmärtänyt psykologiaa juurikaan tai uskonut siihen, mutta sitten opin, että hyvän terapian – esimerkiksi Ellisin rationaalis-emotionaalisen käyttäytymisterapian – avulla psykologialla voidaan vaikuttaa moniin psykologisiin ongelmiin.

Tällä tavalla Ellis selittää terapiansa, jota hän on käyttänyt itseensä päästäkseen yli ujoudesta ja pelosta olla intiimisti naisen kanssa. Täytyy myöntää, että mieleni muuttui totaalisesti, kun aloin itsekin hyödyntää tätä terapiamuotoa itseeni.

1. A-B-C -malli

Rationaalis-emotionaalisen terapian mukaan epämiellyttävä tilanne itsessään ei ole se, joka aiheuttaa henkistä stressiä. Me itse asiassa luomme itse oman kärsimyksemme tilanteeseen kohdistamiemme ajatusten ja uskomusten takia.

A-B-C -malli opettaa potilaita laittamaan asiat järjestykseen ja tutkailemaan ajatusten ja tunteiden välistä suhdetta.

A tulee sanoista Activating event, aktivoiva tilanne, jolla tarkoitetaan epämiellyttävää tilannetta tai ongelmaa. B tulee sanasta Beliefs, uskomukset – uskomukset siitä, mitä tulee tapahtumaan. C tulee sanasta Consequences, seuraukset – seuraukset, joita tunteillamme ja käytöksellämme on.

Jos uskomukseni ovat rationaalisia, seuraukset tulevat olemaan terveitä ja normaaleja. Jos uskomukset taas ovat epäjohdonmukaisia, seuraukset tulevat olemaan epämiellyttäviä ja negatiivisia.

2. Epäjohdonmukaiset uskomukset

Nämä kuuluvat kirjaimen B alle edellä kuvaamassamme mallissa. Kun uskomukset ovat epäjohdonmukaisia, niissä ei ole mitään logiikkaa tai järkeä. Ne kulkevat mielessämme automaattisesti ilman minkäänlaista järkeilyn prosessia, joka kyseenalaistaisi ne tai pakottaisi ne kohtaamaan todellisuuden.

Tämän seurauksena ihminen tulee kärsimään enemmän kuin hänen tarvitsisi ja tällöin hän ei myöskään reagoi tilanteeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Ellisin mukaan on olemassa 11 perustavanlaatuista epäjohdonmukaista uskomusta, vaikkakin näitä voi olla niin paljon kuin maailmassa on ihmisiä. Näiden uskomusten ongelmana on se, että ihminen uskoo niihin vakaasti eikä edes harkitse mitään muita vaihtoehtoja.

3. Itsensä pyyteetön hyväksyminen

Ellis opettaa meille, että jokainen ihmisolento on yhtä arvokas. Ketään ei voi omistaa. Jokainen on riippumaton ulkoa tulevista ominaisuuksista, sillä nämä muuttuvat tai jopa katoavat.

Meillä ei välttämättä huomenna ole sitä, mitä meillä on tänään. Jos näin tapahtuu, emme ole hukanneet yhtään omaa arvokkuuttamme, joka meillä on ollut sisäänrakennettuna siitä hetkestä lähtien kun näimme päivänvalon ensimmäistä kertaa.

Jos sisäistämme tämän ajatuksen, joka on totuus, tulemme tuntemaan itsemme paljon vapaammiksi. Tulemme tuntemaan pyyteetöntä rakkautta itseämme kohtaan ilman, että meidän tarvitsee olla viehättäviä tai menestyviä tai ilman, että meillä täytyy olla rutkasti rahaa, sillä tällaiset asiat eivät määritä arvoamme. Kaikkein tärkein asia on kykymme rakastaa elämää ja muita ihmisiä.

Nainen on iloinen kun sataa

4. Muiden pyyteetön hyväksyminen

Aivan samalla tavalla kuin itsensä pyyteettömän hyväksymisen kohdalla, tulee meidän myös hyväksyä pyyteettömästi muut ihmiset, jotta voimme tuntea olomme heidän kanssaan onnelliseksi ja mukavaksi. Meidän tulisi hyväksyä heidät sellaisena kuin he ovat, olivatpa he sitten kauniita tai rumia, mustia tai valkoisia, viisaita tai ei niin viisaita, rikkaita tai köyhiä.

Jokaisella ihmisellä on kyky tuoda elämäämme ihania asioita, riippumatta heidän ulkoisista ominaisuuksistaan, jotka – kuten jo todettu – eivät ole tärkeitä.

Vapauttaaksemme itsemme levottomuudesta, meidän tulisi hyväksyä ympärillämme olevat ihmiset hyvine ja huonoine puolineen, eikä meidän tulisi yrittää muuttaa heitä tai uupua riitelemällä heidän kanssaan loputtomasti. Meidän ei ole helppoa muuttaa muita ihmisiä. Olennaista onkin arvostaa ihmisten hyviä puolia ja hyväksyä ne, sillä jokaisesta niitä löytyy.

5. Turhautumisen sietäminen

Yksi avain henkiseen terveyteen on turhautumisen sietäminen. Meidän tulee hyväksyä se, että maailma ei aina toimi sillä tavalla kuin me haluaisimme sen toimivan, eivätkä asiat aina mene niin kuin sinä toivoisit.

Tämä on todellisuutta, jota monet ihmiset eivät suostu hyväksymään. Tämä tekee heille hallaa, sillä tästä syystä heillä on epäjohdonmukaisia uskomuksia maailmasta. He ajattelevat, että asioiden ”pitäisi”: ”Maailman pitäisi olla sellainen, kuin minä haluan. Kun niin ei tapahdu, minusta tulee levoton ja masentunut.

Sietämiseen kuuluu sen hyväksyminen, että joskus menevät todella hyvin, joskus eivät, ja tämä epämukavuus meidän tulisi sietää.

6. Älä maalaile piruja seinille

Pirujen maalailulla seinille tarkoitetaan sitä, että ihminen ajattelee, että jotakin pahaa tulee tapahtumaan. Jotakin dramaattista, josta hän ei tule selviytymään. Se on tilanteiden negatiivisuuden liioittelua.

Tällä tavalla ajatteleminen tekee meistä yhä levottomampia ja ahdistuneempia. On osoitettu, että ihmisolento pystyy sietämään lähes kaikenlaisia psykologisia vastoinkäymisiä. Tästä syystä oikeanlainen rationaalinen ajatus olisi: ”Se, mitä minulle tapahtuu, on todella epämukavaa, mutta totta kai pystyn selviytymään siitä.”

Surullinen tyttö

7. Rationaalis-emotionaaliset kuvat

Yksi tekniikka rationaalis-emotionaalisessa käyttäytymisterapiassa käytettävistä tekniikoista on epäjohdonmukaisten uskomusten visualisoiminen. Tämä auttaa ajattelemaan johdonmukaisesti ja viljelemään terveitä tunteita.

Tässä tekniikassa potilaan tulee kuvitella tilanne, jota hän pelkää, niin tarkasti ja selkeästi kuin mahdollista, ja hänen tulisi yrittää tuntea kaikki tähän tilanteeseen liittyvät tunteet. Myöhemmin potilasta kehotetaan vaihtamaan nämä liioitellut tunteet sopivampiin sellaisiin.

Esimerkiksi paniikki voitaisiin vaihtaa epämukavuuden tunteeseen ja masennus surullisuuteen. Voimme vaikuttaa omiin tunteisiimme, mikäli näemme vaivaa muuttaaksemme sitä, miten suhtaudumme asioihin.

UUTISIA VERKOSSA