Elämäni rakkaus – minä itse

· 2.2.2016

Jälkeen kaikkien ylä- ja alamäkien, päämäärättömänä ajelehtimisen, myrskyisten suhteiden ja vuosia kestäneiden etsintöjen jälkeen olen viimein löytänyt sen elämäni rakkauden…

Elämäni rakkaus olen minä itse. Olen oppinut rakastamaan itseäni, pitämään itsestäni huolta ja kunnioittamaan itseäni. Olen oppinut käsittelemään virheitäni ja antamaan itselleni anteeksi ilman tunnontuskia.

Niinpä uskon viimein löytäneeni täydellisen kumppanin: itseni. Enkä sano tätä nyt mahtaillakseni, vaan ainoastaan saadakseni myös itseni ymmärtämään, että minulla on hyvä, vakaa, terve suhde oman syvimmän olemukseni kanssa. 

Olen itse oma sielunkumppanini, enkä tarvitse ”toista puolikasta” tunteakseni itseni kokonaiseksi. Jokainen meistä on valmiiksi täydellinen, mutta sen tajuamiseksi meidän tulee löytää itsessämme ja teoissamme piilevä rauha ja onnellisuus sen sijaan, että etsisimme rakkautta ja hyväksyntää muista ihmisistä.

“Me kaikki tiedämme, että itseluottamus on riippuvainen vain siitä, mitä itse ajattelet itsestäsi – ei muiden ihmisten mielipiteistä.

-Gloria Gaynor-

Minun ei tarvitse yrittää näyttää aina kauniilta vain sen vuoksi, että joku rakastuisi minuun. Toki silti laittaudun, mutta nyt teen sen itseni takia, ja mikäli sen seurauksena kohtaan jonkun erityisen, niin mikäs siinä – niin kauan, kun teemme toisemme onnelliseksi ilman turhien pelien pelaamista. Haluatko olla onnellinen, jatkaa elämän pitkää matkaa kanssani? Kyllä? No, niin minäkin…

Kädet ilmassa

Ennen kaikkea meidän tulee olla itsevarmoja ja rakastaa itseämme kaikkine vahvuuksinemme ja heikkouksinemme; on täysin yhdentekevää, olemmeko kaikkein kauneimpia, älykkäimpiä tai karismaattisimpia.

Jokainen henkilö on ainutlaatuinen ja korvaamaton, ja siinä meidän suuruutemme piileekin. Juuri tästä syystä meidän tulisi pyrkiä jatkuvasti kehittämään itseämme niin sisäisesti kuin ulkoisestikin; se, että haluaa näyttää viehättävältä ei ole väärin, kunhan emme tee sitä pakkomielteestä miellyttää kaikkia muita tai koska olemme epävarmoja omasta arvostamme. Muuten keskitymme helposti ainoastaan omiin epävarmuuksiimme ja vikoihimme ja unohdamme kaiken hyvän itsessämme.

Jo saa riittää! Ole tyytyväinen omaan itseesi, ja se heijastuu myös ulospäin. Tässä eräässä espanjalaisessa TV-ohjelmassa nähty oiva esimerkki:

Rakastan minua

Uransa alussa Laura Pausini oli hyvin epävarma, ja hän pukeutui aina pitkään takkiin. Aivan viime aikoina sama nainen totesi eräässä haastattelussa nauraen, ”Aloittaessani urani managerini halusi minun korostavan lantiotani ja takapuoltani noilla kauheilla takeilla… Kauan eläköön takapuoli!” Tämän aidon ja luontevan tunnustuksen jälkeen studioyleisö puhkesi suosionosoituksiin. Miksi?

Koska hän on ystävällinen, karismaattinen, aito ja puhelias. Hän ei tarvitse täydellistä takapuolta tai täydellisiä kasvoja ollakseen puoleensavetävä ja viehättävä. Hän on onnellinen juuri sellaisena kuin on, ja yleisö näkee juuri sen. Miksi emme siis kaikki toimisi samoin? Toisin kuin hän ja monet muut julkisuuden henkilöt, me emme edes joudu olemaan jatkuvasti koko maailman tarkkailtavana.

Miksi Joaquín Sabinaa on tituleerattu maailman viehättävimmäksi mieheksi? No, kuten hän sanoo, ”Ei lähelläkään. Olen paljon enemmän!”. Hän on aina vetänyt (ja tulee vastaisuudessakin vetämään) puoleensa liudoittain naisia, sillä hän osaa rakastaa itseään juuri sellaisena kuin on. Ja se jos mikä on viehättävää.

Miksi emme siis kaikki alkaisi rakastamaan omaa elämäämme ja itseämme? Miksi emme olisi onnellisia juuri sellaisina kuin olemme?

Uskallatko kokeilla?