Neuroottiset ja psykoottiset puolustusmekanismit

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Cristina Roda Rivera

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Puolustusmekanismit ovat automaattisia psykologisia prosesseja. Ne suojaavat meitä ahdistukselta ja sisäisten/ulkoisten vaarojen tai stressitekijöiden havaitsemiselta. Puolustusmekanismit ovat välittäjiä yksilön reaktioihin sisäisten ja ulkoisten stressitekijöiden ja psyykkisten konfliktien välillä. Tässä artikkelissa tutkimme, millaisia neuroottiset ja psykoottiset puolustusmekanismit ovat.

Vaikka neuroosi ja psykoosi sattuvatkin yleensä samaan aikaan, niitä ohjaavat mekanismit ovat erilaisia. Ne eroavat siinä, mikä on suhde todellisuuden ja sen, miten ne rakentavat todellisuuden, välillä. Neuroosissa fantasia on esimerkiksi reaktio fiksaatioihin. Psykoosissa taas se on täydellistä korvaamista, joka pyrkii palauttamaan sen, mikä oli aikaisemmin kielletty.

“Tukahdetut tunteet eivät koskaan kuole. Ne on haudattu elävältä, ja ne nousevat esiin myöhemmin rumemmalla tavalla.”

-Sigmund Freud-

Neuroottiset ja psykoottiset puolustusmekanismit

Neuroottiset puolustusmekanismit

Tukahduttaminen

Tämä tarkoittaa sitä, kun mieli ehkäisee sellaisia ajatuksia jotka saisivat aikaan ahdistuksen kehittymisen tietoisuudessa. Tämä on kaikkein perusteellisin puolustusmekanismi, ja sitä käytetään aina ensimmäiseksi.

Siirtäminen

Siirtäminen tarkoittaa sitä, että henkilö vaihtaa todelliset ahdistusta aiheuttavat ja sietämättömät halut sellaiseen, joka on hyväksyttävää ja joka ei aiheuta ahdistusta. Tämä puolustusmekanismi voi selittää tiettyjä fobioita. Jos henkilö on esimerkiksi likainen, mutta ei kehtaa sanoa sitä, hän saattaa ilmaista inhoa ja pelkoa sen sijaan vaikka torakoihin.

Identifikaatioon perustuvat neuroottiset puolustusmekanismit

Identifikaatio

Tämä psykologinen prosessi koostuu taipumuksesta lisätä henkilökohtaisen arvon tunteita omaksumalla piirteitä sellaiselta henkilöltä, jota yksilö ihailee.

Projektiivinen identifikaatio

Melanie Klein kuvaili tätä puolustusmekanismia fantasioina, joihin yksilö liittää itsensä (täysin tai osittain) voidakseen hallita, vahingoittaa tai omistaa jokin toinen objekti.

Identifikaatio hyökkäävän osapuolen kanssa

Anna Freud ja Ferenczi kirjoittivat tästä mekanismista. Tässä kohde sisäistää itselleen joitain ominaisuuksia ahdistusta aiheuttavasta henkilöstä. Tässä hän on hyökkäävän osapuolen uhri.

Projektio

Mekanismi, jossa yksilö projektoi omia tunnistamattomia ja ahdistusta aiheuttavia ominaisuuksia toiseen henkilöön tai objektiin. Tämä puolustusmekanismi esiintyy psykoosissa, neuroosissa ja perversioissa.

Introjektio

Ferenczi kuvaili tätä mekanismia, jossa yksilö omaksuu muiden piirteitä tai uskomuksia siitä huolimatta, keitä he itse asiassa ovat tai mihin he uskovat. Esimerkiksi masennuksesta kärsivä henkilö saattaa omaksua jonkun toisen asenteita ja mieltymyksiä.

”Terve” versio tästä olisi identifikaatio, jonka olemme kuvailleet yllä. Introjektio sen sijaan on kuin pureskelematta nielaisemista, ja tämä johtaa sisäiseen konfliktiin.

Puolustusmekanismit, jotka perustuvat impulsiiviseen muuntautumiseen

Reaktion muodostuminen

Tämä on mekanismi, jossa yksilö tukahduttaa ”hyväksymättömät” ajatukset ja ilmaisee ne vastakohtien avulla. Tämä puolustusmekanismi selittää maniaa, joka piilottaa tukahdutetun masennuksen.

Korvaaminen

Mekanismi, jonka avulla yksilö tukahduttaa perversion ja vaihtaa sen jollain hyväksytymmällä asialla. Tällä tavalla kielletyt nautinnot voidaan tyydyttää salaisesti. Esimerkiksi henkilö, joka ei kiihotu seksuaalisesti kumppaninsa kanssa, mutta ei halua hyväksyä sitä, saattaa tukahduttaa tämän tunteen ja ilmaista sen vaikka allergisen reaktion muodossa.

Sublimaatio

Tämä mekanismi pyrkii vaihtamaan hyväksymättömän objektin tai aktiviteetin sellaiseen, jolla on korkeampi sosiaalinen tai eettinen arvo.

Rationalisaatio

Rationaalinen oikeuttaminen, ajatukset tai käyttäytyminen, joka saa aikaan ahdistusta. Tämä eroaa intellektualisaatiosta, sillä se ei ole systemaattista vaikutusten välttelemistä. Sen sijaan yksilö määrittää enemmän motivaatioita, jotka ovat enemmän uskottavia kuin totta, antaen niille rationaalista tai ihanteellista oikeutusta.

Intellektualisaatio

Tässä yksilö yrittää muuttaa konfliktejaan ja tunteitaan voidakseen hallita niitä. Tämä yhdistää tuskallisen tapahtuman emotionaalisen eristämisen rationaalisella selityksellä.

Puolustusmekanismit, jotka piilottavat tai tukahduttavat impulssit

Eristäytyminen

Mekanismi, jossa yksilö eristää tietyt huolestuttavat ajatukset tai tunteet toisistaan. Tällä tavalla yksilö on edelleen tietoinen ajatuksista ja tuntemuksista, mutta häneltä puuttuu sen assosiatiivinen yhdistäminen. Esimerkiksi lapsi saattaa olla ahdistunut, sillä hän on ollut pahoinpitelyn uhri, mutta hän ei pysty näkemään suhdetta ahdistuksen ja pahoinpitelyn välillä.

Kompromissin muodostaminen

Tukahdetun ajatuksen tai toivomuksen tietoinen muoto, jota on muokattu tai naamioitu. Se voi esiintyä kolmella tavalla: unina, oireina ja tietynlaisina taiteellisina ilmaisumuotoina.

Kumoaminen

Freudin mukaan tämä on sitä, kun yksilö yrittää aktiivisesti kumota sen, mikä on jo tehty. Yksilö pyrkii saamaan sen näyttämään ajatukselta tai tilanteelta, jota ei ole koskaan tapahtunutkaan.

Impulssien muuntaminen

Tämä koostuu impulssien muuntamisesta vastakohdiksi. Esimerkiksi jos puolisosi jättää sinut, rakkautesi entistä puolisoasi kohtaan muuttuu vihaksi. Nyt tunnet vihaa jotain sellaista kohtaan, jota ennen rakastit. Impulssi on muuttunut, mutta objekti pysyy samana.

Psykoottiset puolustusmekanismit

Kieltäminen

Freudin mukaan kieltäminen koostuu kiusallisen kuvauksen tuhoamisesta, ei sen torjumisella tai peruuttamisella, vaan tähän kuvaukseen liittyvän havainnon todellisuuden kieltämisellä.

Jakautuminen

Tämä on psykoottinen puolustusmekanismi dissosiaatioon ja kuolemaan liittyvää ahdistusta kohtaan. Yksi osa itsestä pysyy toimivassa yhteydessä häiriintymättömän todellisuuden kanssa. Toinen osa sen sijaan menettää kosketuksen todellisuuteen ja torjuu kaikki osat, jotka ovat liian ahdistavia. Jos se on välttämätöntä, yksilö saattaa jopa luoda uuden, rauhallisemman ja halutumman todellisuuden.

Imagon jakautuminen

Tämä on rajoitetun tilan mekanismi, joka kamppailee menetyksen ahdistusta vastaan ja asettaa sivuun kaikki kiusalliset kuvaukset. Esimerkiksi yksilö voi projektoida huonoa osaa todellisuudestaan ulkoisesti, muta ei menetä kosketusta itseensä. Tämä poistaminen ei sisällä yhteyden menettämistä todellisuuteen.

Torjuminen

Tämä on torjumista sen varhaisessa merkityksessä, kun lapsi erkaantuu äidistään. Tämä tuomitsee lapsen niin, ettei hänestä tule jo olemassa olevan kielellisen maailmankaikkeuden subjekti, ja tämä altistaa hänet psykoosille.

Lopuksi, puolustusmekanismit on jaettu eri ryhmiin, jotka ovat suhteessa toisiinsa muissa defensiivisen toiminnallisuuden tasoilla. Neuroosissa nämä puolustusmekanismit suojelevat todellisuutta vastaan, jota ei voida sietää. Ne kuitenkin jatkavat olemalla yhteydessä todellisuuteen.

Psykoosissa sen sijaan todellisuus on niin ahdistavaa, että yksilö ei voi lainkaan sietää sitä. Täten puolustusmekanismit alkavat toimia, ja ne jättävät yksilön kosketukseen vain heidän halutun tai kuvitellun todellisuuden kanssa. Hän katkaisee yhteyden siihen todellisuuteen joka tekee hänestä ahdistuneen, ja näin hän voi löytää emotionaalisen tasapainon. Joskus tämä emotionaalinen tasapaino tapahtuu yksilön harhojen välityksellä.

Tässä esittelimme neuroottiset ja psykoottiset puolustusmekanismit; mielenkiintoista, vai mitä? Tunnistatko joitakin niistä omassa käyttäytymisessäsi?