Me kaikki olemme kokeneet erilaisia tunteitamusiikin kautta: surua, iloa, hämmästystä, pelkoa. Musiikki on kuin kulkuneuvo, joka siirtää meidät tunteidemme keskukseen ja muuttaa niitä tehden harmaasta päivästä kirkkaamman, tai muistuttaa meitä ihmisistä tai tilanteista jotka palaavat luoksemme hetkeksi. Ja melodialla on voima siirtää meidät takaisin menneeseen.
Opetus, joka on liitetty tunteeseen, on helpompi palauttaa tietoisuuteemme tulevaisuudessa. Tästä syystä kaikki nuo muistot, jotka herättävät jonkin tunteen ja jotka on liitetty tunteeseen, on helpompi muistaa.
Tänä päivänä musiikkiterapiaa käytetään sairauksien kuten Alzheimerin taudin hoitoon, tarkoituksena stimuloida muistoja, parantaa keskittymiskykyä, mielialaa ja tarjota rentouttava vaikutus. Aistien stimulointi musiikin avulla parantaa erilaisia dementian aiheuttamia olotiloja.
Musiikki aivoissamme
Kuuleminen on yksi monimutkaisimpia aisteja ja sen reitti kommunikoi monien aivojen eri osien kanssa. Näihin kuuluu limbinen järjestelmä, mielihyväkeskus ja häntätumake, jotka ovat yhteydessä tunteiden käsittelyyn.
Musiikin kuuntelu vapauttaa dopamiinia samalla tavalla kuin sitä vapautuu ruoan, seksin tai huumeiden vaikutuksesta. Joten sillä on vaikutus meidän mielialaamme ja se saa meidät tuntemaan olomme hyväksi. Musiikki saa meissä aikaan psykologisia muutoksia samalla tavoin kuin kaikki tunneärsykkeet. Kenelläpä ei olisi noussut joskus iho kananlihalle musiikkia kuunnellessa?
Musiikilla on kyky tuoda mieleen muistoja, jotka liittyvät sekä kappaleen sanoituksiin että muistoon jostain tapahtumasta, joka tapahtui kyseisen kappaleen soidessa. Se voi viedä meidät takaisin tuohon hetkeen ja paljastaa meille ne tunteet, jota se sai meidät tuntemaan.
Tunteet johtavat muistia
Ei ole sama asia koettaa muistaa hetkiä, joilla oli tärkeä vaikutus meihin tai muistaa jotakin sellaista, millä ei ollut minkäänlaista merkitystä elämäämme. Ne tilanteet, joilla on ollut meille jonkinlainen merkitys, ovat helpompia palauttaa mieleemme.
Meidän aivomme tallentaa kaikki nuo meille tärkeät muistot. Koska musiikki on niin läheisessä yhteydessä tunteisiin, voi se toimia ärsykkeenä joka auttaa meitä muistamaan helpommin.
Musiikkiterapiaa muistin parantamiseksi
Tätä terapiaa käytetään laajasti moniin eri tarkoituksiin rentoutuksesta mielialan kohottamiseen. Sitä on käytetty myös tarkkaavaisuuden ja muistin parantamiseen, erityisesti muistisairauksien, kuten Alzheimerin hoidossa. Musiikkiterapiaakäytetään laajasti tämän kaltaisten potilaiden keskuudessa, erityisesti taudin hyvin pitkälle edenneissä vaiheissa.
Se parantaa ryhmän yhteenkuuluvuutta, sosiaalista kanssakäymistä ja mielialaa; jotain hyvin myönteistä tämänkaltaisille potilaille, jotka yleisesti tuntevat apatiaa, masennusta ja eristyneisyyttä. Yleensä terapialla on päätavoitteena käyttää musiikkia tunteiden aktivoimiseksi ja tämän kautta muistaa tärkeitä hetkiä, jotka ovat erityisiä potilaalle.
Yleensä soitetaan lauluja, jotka ovat ajalta jolloin potilas oli nuori, sellaista musiikkia jota hän kuunteli ja josta hän silloin nautti ja näin yritetään herättää muistoja potilaassa. Tällä tavoin tehdään mahdolliseksi heidän jakaa kokemuksia keskenään.
Tapauksissa, joissa ihmiset ovat sairauden pitkälle kehittyneessä vaiheessa eivätkä pysty jakamaan kokemusta, ovat he silti vaikuttaneet ymmärtävän ja nauttivan musiikista, sillä yleensä kuuloon liittyvät polut säilyvät. Musiikkiterapian on todettu olevan hyvä työkalu stimuloidessa sellaisen ihmisen aisteja, jolla on dementia.
Kun on kyse synektiikasta, luovuudesta ja ongelmanratkaisusta, aivot ovat kuin jäävuoren huippu: havaitsemme vain pienen osa kokonaisuudesta. Eli kun tämä elin havaitsee ongelman, sen on ratkaistava se. Huomattava osa henkisistä prosesseista jotka johtavat tähän ratkaisuun ovat tiedostamattomia, ja tässä synektiikka tulee mukaan…
Ennalta varautumisen periaate on osa oikeudellista prosessia. Sillä on eräs tietty tarkoitus: tehdä itse prosessista tehokas. Vielä tarkemmin sanottuna se antaa määrätylle tuomiolle oikeellisuutta. Ensisijainen tavoite on taata prosessin lopputulos käyttämällä eri menetelmiä ja välttää mahdollisia ongelmia. ”Ennalta varautuva” tarkoittaa…
Poikiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö on yksi vaietuimmista hirveyksistä. Vaikka sitä tapahtuu myös tytöille, tilastot osoittavat, että poikien hyväksikäyttöä kannattaisi tutkailla lähemmin. Monelle tulee yllätyksenä, että se on melko yleistä. Eräässä Australiassa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että yksi 11 pojasta ja yksi…
Tohtori Suzanne O’Sullivan on kuuluisa irlantilainen neurologi ja kirjan It’s All in Your Head kirjoittaja. Tässä kirjassa hän vaaliikin ajatusta siitä, että ”aivot voivat tehdä meidät sairaiksi”. Tällä viitataan vielä tuntemattomaan psykosomaattisten sairauksien maailmaan. Psykosomaattiset sairaudet ovat olleet tiedossa jo…
Onko harhaluuloista kärsivää ihmistä mahdollista vakuuttaa siitä, että hänen harhaluulonsa eivät ole totta? Pitäisikö terapeutin teeskennellä uskovansa potilaan harhaluuloja hoidon toteuttamiseksi? Voiko terapeutti mahdollisesti estää pääsynsä potilaan harhaluuloihin? Pyrimme seuraavaksi vastaamaan ja selvittämään, kuinka harhaluulojen hallinta terapiassa tapahtuu riippumatta siitä,…
Psykologi Stephen Karpman nosti esille ajatuksen siitä, että epäluonnollisissa ihmissuhteissa otetaan usein käyttöön niin sanottuja manipulaatiomekanismeja, joita Karpman kutsui ”kontrollileikiksi”. Tähän leikkiin osallistujat päätyvät periaatteessa omaksumaan kolme eksistentiaalista roolia tai asemaa: uhri, syyttäjä ja pelastaja. Nämä eksistentiaaliset asemat ovat tyypillisiä…