Musiikki: terapiaa sielulle

7.9.2016 en Kuriositeetit 79 Jaetut

Muistele hetken aikaa miltä se tuntuu, kun ajat autolla ja suosikkikappaleesi räjähtää kaiuttimista. Tai sitä tunnetta, joka tunkeutuu sinuun joka kerta kun kuuntelet kappaletta lapsuudestasi. Tai sitä melankoliaa, joka ympäröi sinut kun kuulet balladin jonka tahtiin kerran tanssit jonkun erityisen kanssa joka ei enää ole elämässäsi. Musiikki aikaansaa tunteita, tuntemuksia, iloa, surua ja melankoliaa. Se palauttaa mieleen muistot, sekä hyvät että huonot.

Tämän vuoden tammikuussa Rosa Montero julkaisi espanjalaisessa El Pais Semanal -lehdessä artikkelin yllättävästä kirjasta, James Rhodesin kirjoittamasta Instrumental: Memories of Music, Memories and Madness  (Blackie Books). Tällä brittikirjailijalla on erittäin rankka elämänkerta: seksuaalista hyväksikäyttöä, itsemurhayrityksiä, psykiatrinen pakkohoito, prostituutio… Mutta samaan aikaan Rhodes on elävä esimerkki siitä, että musiikki ja sen sisältämä kauneus voi parantaa ihmisiä.

Rhodes on pianisti, vaikka hän aloittikin sen opiskelun myöhään, lopetti 10 vuodeksi ja aloitti uudelleen lähes 30-vuotiaana. Vuonna 2010 hänestä tuli ensimmäinen klassinen muusikko, joka allekirjoitti kuuden albumin sopimuksen monikansallisen levy-yhtiö Warnerin kanssa. Yleensä kun muusikko jättää instrumentin, he eivät koskaan enää aloita uudestaan. Mutta Rhodes aloitti, ja musiikin parantava voima on elvyttänyt hänen elämänsä, päästäen kauneuden taas sisään.

Musiikin hyödyt

Hyvin tunnettu neurologi Oliver Sacks käsittelee kirjassaan Musicophilia aivojen ja musiikin välistä suhdetta. Hän näyttää, kuinka paljon musiikki kykenee herättämään aivojen vaurioituneita osia. Kirjassaan hän kertoo ihmisistä, ei potilaista, ja shokeeraavista tapauksista kuten Francois Lhermite, joka kykenee tunnistamaan vain yhden melodian, ”La Marsellesa”; tai Martinista, henkilöstä jolla on vakavia psyykkisiä vammoja ja joka muistaa yli kaksi tuhatta kokonaista oopperaa.

Aivot kuuntelevat musiikkia kuulokkeilla

Yksi kaikkein koskettavimmista Sacksin kirjassaan kertomista tarinoista on Clive Wearingista, brittiläisestä muusikosta joka kärsi aivotulehduksesta 45-vuotiaana. Se vaikutti hänen muistiinsa erittäin vahingoittavasti, ja siitä eteenpäin hänen muistinsa kesti ainoastaan 7 sekuntia. Mutta kun Clive istuu pianon eteen, kaikki alkaa virrata ja yhdistyä hänen muistiinsa ja musiikilliseen tietoonsa. Hänen kykynsä soittaa pianoa ja urkuja, laulaa tai johtaa kuoroa, ovat kaikki pysyneet ennallaan.

Musiikki ilmaisee kaiken, mitä ei voida sanoa sanoin ja mikä ei voi pysyä hiljaisuudessa.
Jaa

Mutta Oliver Sacks ei ole ainoa, joka on osoittanut musiikin hyötyjä. Toiset tiedemiehet ja -naiset, kuten Sarah Johnson, ovat jopa luoneet uuden yliopiston tieteenalan Yhdysvalloissa. Musiikkiterapia voi tuottaa merkittäviä muutoksia kehon fysiologiassa. Se kiihdyttää ja hidastaa elimellisiä toimintoja (hengitys, verenkierto, ruuansulatus, jne). Psykologisella tasolla se stimuloi tunteita (helpottaa ilmaisua tai aiheuttaa rauhoittavan vaikutuksen). Älyllisellä tasolla se auttaa saavuttamaan keskittymisen, stimuloi mielikuvitusta ja helpottaa sosiaalisten taitojen oppimista.

Instrumentin soittamisen taika

Viime vuosikymmenien aikana on tehty lukuisia kokeiluja, jotta musiikinkuuntelun positiivisia vaikutuksia voitaisiin tutkia. Magneettikuvauksia tehtiin ihmisille, jotka yrittivät ratkaista matemaattisia tehtäviä ja toisille, jotka kuuntelivat musiikkia. Jälkimmäisiä seuratessa havaittiin, että useat aivoalueet aktivoituivat.

Toisaalta, kun instrumenttia soittavien henkilöiden aivoja analysoitiin, todettiin että instrumentin soittaminen vastaa täyttä fyysistä aktiviteettia aivoissa. Neurotieteilijät näkivät useiden eri aivoalueiden työskentelevät samanaikaisesti ja erittäin nopeasti.

Kitara ja musiikki

Instrumentin soittaminen käytännössä aktivoi koko aivoja kerralla, erityisesti visuaalista, auditiivista ja motorista aivokuorta.

Musiikin kuuntelun ja soittamisen ero on siinä, että jälkimmäinen vaatii hienomotorisia taitoja, joita kontrolloi molemmat aivolohkot. Se yhdistää myös kielellistä ja matemaattista täsmällisyyttä, jonka vasempi aivolohko hallitsee paremmin, ja luovuutta, joka dominoi oikealla aivolohkolla.

Kaikista näistä syistä on todistettu, että musiikin soittaminen kasvattaa tilavuutta ja aktiivisuutta aivokurkiaisessa, rakenteessa joka yhdistää molemmat aivolohkot toisiinsa. Tämä mahdollistaa muusikoille luovan ongelmanratkaisun monella muullakin elämän alueella.

Muusikoilla on kehittyneempi muisti ja he pystyvät ”luokittelemaan” muistonsa monipuolisilla tavoilla (asiayhteyden perusteella, tunteellisesti, auditiivisesti, jne.), ikäänkuin hyvä hakukone internetissä. Toiset aktiviteetit, kuten urheilu tai maalaaminen eivät ole osoittaneet samaa hyötyä aivoille kuin instrumentin soittaminen. Ne tarjoavat muita hyötyjä.

UUTISIA VERKOSSA