Motivaatiota lisäävä terapia
Motivaatiota lisäävä terapia (Motivational Enhancement Therapy, MET) on laajalti käytetty hoitomuoto potilaille, joilla esiintyy itsetuhoista käyttäytymistä. Se on lyhyt hoito, joka edistää potilaassa halua parantua ja lopulta voittaa sairaus tai ongelma, kuten huumeriippuvuus, alkoholiriippuvuus, itsensä vahingoittaminen jne.
Usein ihmiset ovat täysin tietoisia ongelmastaan, mutta he eivät pidä tarpeellisena tai heillä ei ole rohkeutta mennä terapeutin vastaanotolle. Motivaatiota lisäävä terapia pyrkii antamaan heille voimaa ja motivaatiota. Lisäksi se auttaa herättelemään heidän taitojaan, arvojaan ja vahvuuksiaan. Kyse on voimaantumisen saavuttamisesta. Tämä on todella hyödyllinen harjoitus, joka auttaa siirtymään seuraavaan terapeuttiseen prosessiin.
Keskimäärin neljä tai viisi motivaatioterapiakertaa riittää. Tänä aikana potilas pystyy luomaan hyvän suhteen terapeuttiinsa, mikä on ratkaisevaa heidän myöhemmässä matkassaan kohti toipumisprosessia. Katsotaanpa tarkemmin.
Ihmisillä, joilla esiintyy itsetuhoista käyttäytymistä, on alhainen itsetunto ja itseluottamus. Avain tässä terapiassa on se, että he alkavat uskoa kykyynsä parantua ja hallita elämäänsä.
Motivaatiota lisäävä terapia: tarkoitus ja tekniikat
Motivaatiota lisäävä terapia on suunnattu itsetuhoisesta käyttäytymisestä kärsiville potilaille.
Tällainen käyttäytyminen vaihtelee esimerkiksi itsensä vahingoittamisesta haitallisten aineiden käyttöön ja itsemurha-ajatuksiin. Yleisimpiä käyttäytymismalleja ovat epäilemättä riippuvuudet. Nämä ovat erittäin haitallisia toimia, jotka uhkaavat potilaan fyysistä sekä psyykkistä hyvinvointia.
Potilaat kokevat lähes aina elämän merkityksen ja arvojen puutetta sekä vähentynyttä kiinnostusta omaa hyvinvointiaan kohtaan. Tämä terapia pyrkii edistämään heissä motivaatiota ja kontrollin tunnetta.
Motivaatiota lisäävän terapian tavoitteena on saada potilas pitämään mielessä väistämätön eksistentiaalinen tarkoitus. Se on ajatus parantaa tilannetta, jossa hän on. Katsotaanpa joitain tämän terapian tekniikoita.
Muutokseen ja motivaatioon suuntautunut hoito
Motivaatiota lisäävä terapia suunniteltiin vuonna 1993 kliiniseksi tutkimukseksi alkoholiriippuvaisille. Tulokset olivat niin erinomaisia, että asiantuntijat päättivät parantaa terapiaa soveltaakseen sitä useampaan psykologiseen tilaan. Terapia perustuu seuraaviin periaatteisiin:
- Motivaatiopsykologia. Perustavoitteena on stimuloida potilaan toimintaa, tunteita ja innostusta. Sitten hän voi työskennellä muuttaakseen ja parantaakseen itseään.
- Käytetään motivoivaa haastattelutekniikkaa ja ohjaustyyliä. Tohtorit William R. Miller ja Stephen Rollnick ovat kehittäneet nämä.
- Terapeuttinen lähestymistapa potilaan tarpeiden ja käyttäytymisen arvioimiseen on integroitu motivoivaan haastatteluun. Se perustuu vuoropuheluun ja luottamukseen.
Empatia on avain terapeuttiseen liittoon
“Ymmärrän, mitä tunnet. Tunnen tuskasi. Pystyn samaistumaan tunteisiisi ja kunnioitan sinua. Kuulen sinua. Olen täällä sinua varten.” Yksi motivaatiota lisäävän terapian peruspilareista on aloittaa empatiasta. Terapeutin on todellakin luotava yhteyden ja hyväksynnän ilmapiiri, jotta potilas voi luottaa häneen.
Ainoastaan luottamuksen vallitessa potilaan henkilökohtainen todellisuus voidaan vahvistaa ja hänet voidaan vakuuttaa siitä, että hän voi muuttua. Se auttaa häntä myös ymmärtämään, että hän voi kehittää resursseja ja arvoja parantaakseen itseään.
Palaute motivoivan asenteen vahvistamiseksi
Vuoropuhelu ja palaute ovat jatkuvaa tässä terapiassa. Tavoitteena on rohkaista potilasta palauttamaan itseluottamuksensa lisäksi myös vakaumus siitä, että hän voi jättää riippuvuutensa tai vahingollisen käyttäytymisensä.
On huomattava, että hoito voi olla monimutkaista. Tämä johtuu siitä, että potilailla ei usein ole motivaatiota tai kiintymystä itseään kohtaan.
Siksi on tärkeää, että terapeutti on ymmärtäväinen, välttää väittelyä eikä ole tuomitseva. Dialogin on aina oltava dynaamista, positiivista ja rakentavaa. Sen tulee auttaa poistamaan potilaan vastustuskyky ja luomaan energiaa sekä edistämään toivoa muutoksesta.
Motivaatiota ja itsetehokkuutta edistävä terapia
“Sinä pystyt käsittelemään tämän, vaikka se ei ole helppoa. Et selviä kahdessa päivässä. Sinulla on edessäsi vaikeita aikoja. Tulet kuitenkin selviämään, koska sinulla on sisälläsi tarvittavat resurssit, ja autamme sinua kehittämään niitä.” Jos olisi mainittava yksi olennainen dynamiikka, josta tunnistaa motivaatiota lisäävän terapian, se on potilaan itsetehokkuuden edistäminen.
Potilaiden on työskenneltävä irrationaalisten ajatustensa ja avuttomuutensa parissa. Lisäksi heidän on muotoiltava uudelleen aiemmat epäonnistumisensa. Tämä lisää heidän tarvettaan yrittää uudelleen. On myös tärkeää työstää joitakin ajatusmalleja, jotka he ovat saaneet perheeltään.
Hoidon kesto ja vaiheet hoidon jälkeen
Motivaatiota lisäävä terapia kestää neljän tai viiden terapiakerran verran. Sen tavoitteena on nimensä mukaisesti lisätä potilaan motivaatiota toipumiseen. Ratkaisevin kohta tulee, ja kova työ alkaa, kun psykologinen jatkoterapia aloitetaan. Tämä terapia riippuu kunkin potilaan yksilöllisistä tarpeista.
Massachusettsin yliopisto teki tutkimuksen, jonka mukaan motivaatiota lisäävä terapia vähentää ahdistusta ja epävarmuutta myöhempää hoitoa kohtaan. Tämän terapian ansiosta potilas sitoutuu paranemisprosessiin yleensä syvemmin. Näiden seikkojen valossa voimme sanoa, että motivaatiota lisäävä terapia on erittäin arvokas psykologinen hoitomuoto.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Baker, A.; Lewin, T.; Reichler, H.; Clancy, R.; Carr, V.; Garrett, R.; Sly, K.; Devir, H.; and Terry, M. Evaluation of a motivational interview for substance use with psychiatric in-patient services. Addiction 97(10):1329-1337, 2002.
- Haug, N.A.; Svikis, D.S.; and Diclemente, C. Motivational enhancement therapy for nicotine dependence in methadone-maintained pregnant women. Psychology of Addictive Behaviors 18(3):289-292, 2004
- Miller, W.R.; Yahne, C.E.; and Tonigan, J.S. Motivational interviewing in drug abuse services: A randomized trial. Journal of Consulting and Clinical Psychology 71(4):754-763, 2003.
- Kerig, Patricia. (2017). Self‐Destructive Behavior. 10.1002/9781118524275.ejdj0137.