Miten ihmismieli toimii?

Yksi suurimmista mysteereistä, joita filosofia, psykologia ja neurotiede yrittävät ratkaista, on se, kuinka ihmismieli toimii. Filosofi John Locke sanoi kerran, että vauvan mieli on kuin tyhjä pöytä. Sigmund Freud vertasi tätä kokonaisuutta hydraulisten ja sähkömagneettisten järjestelmien näkymättömään mekanismiin.

Nykyään kognitiiviset psykologit, kuten Steven Pinker, kertovat meille, että mieli on hermotietokone. Tämän ajatus antaa meille mahdollisuuden erottaa se aivoista ja nähdä sen kokonaisuutena, joka saa tiedon virtaamaan ja määrittelee puolestaan henkilön, joka olet. Voisimme sanoa, että se on “energiaa”, jonka saamme itse aivoista, kehosta ja ympäristöstä tehdäksemme johtopäätöksiä ja selviytyäksemme.

Puhumme aiheesta, joka on samaan aikaan sekä mielenkiintoinen että monimutkainen, ja johon on syytä syventyä. Tästä artikkelista löydät kaiken tarvitsemasi tiedon aiheesta.

“Mieli on kuin jäävuori. Se kelluu yhden seitsemäsosan tilavuudestaan veden päällä.”

– Sigmund Freud –

Mieli ja aivot eivät ole sama asia

Mieli on kokonaisuus, joka suorittaa kaikki psykologiset prosessimme. Siinä virtaa monimutkaisia ja upeita motivaatio-, tunne-, käyttäytymis- ja havaintojärjestelmiä, muutamia mainitaksemme, jotka ovat välttämättömiä, jotta voimme toimia, oppia ja ymmärtää meitä ympäröivää maailmaa.

On tärkeää selventää, että mieli ja aivot eivät ole sama kokonaisuus. Ensimmäinen ei kuitenkaan olisi olemassa ilman toista.

Mieli ilmaantuu sillä hetkellä, kun aivot saavuttavat riittävän biologisen kehittyneisyyden. Kuten Perspectives on Psychological Science –lehdessä julkaistu teos selittää, psykologian tulevaisuus tarvitsee tätä näkemystä, jossa mieli ja aivot ymmärretään liittyvän toisiinsa, mutta mieli suorittaa omat toimintonsa. Mitkä ovat hienovaraiset erot?

Mieli on abstrakti kokonaisuus, joka sisältää tietoisuuden ja äärettömän määrän kognitiivisia prosesseja.
Aivot ovat sen biologinen tuki, keskushermoston alue, joka on evoluutiomme tulos.
Mieli ei ole fyysisessä ja konkreettisessa paikassa, vaan se ilmenee neurologisten verkostojen kautta ja kehittyy kokemuksemme ja vuorovaikutussuhteemme kautta meitä ympäröivään kontekstiin.
Aivot voivat kehittää sairauksia ja kärsiä traumasta, mutta mielen häiriöitä ei voida havaita fyysisesti. Tämä selittää, miksi me kutsumme niitä “mielenterveyshäiriöiksi”, ja psykologia on ala, joka käsittelee näitä sairauksia.
Mieli muokkaa aivoja. Se, mitä ajattelemme ja tunnemme, voi muuttaa aivojen anatomiaa ja yhteyksiä. Psykoterapia itsessään on esimerkki tästä. Kuten Indian Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistussa artikkelissa todetaan, terapeuttisilla prosesseilla on kyky muuttaa neurologista universumiamme, ja tämä on yleistä traumojen käsittelyssä.

Tietoinen mieli ja tiedostamaton mieli: kaksi toimintatapaa

Jos olet koskaan miettinyt, kuinka ihmismieli toimii, sinua kiinnostanee tietää, että se tekee sen periaatteessa kahdella tavalla: Tietoisesti ja tiedostamatta. Ja tiedostamaton mieli on kiehtovin, koska se suorittaa automaattisesti suuren osan siitä, mitä teet joka päivä.

Journal of the Association for Psychological Science huomauttaa, että tämä saattaa yllättää meidät hieman, koska meillä on edelleen joitain ennakkoluuloja tästä psykologisesta rakenteesta. Ajattelemalla termiä “tiedostamaton” tuo melkein välittömästi mieleen Sigmund Freudin teoriat.

Totuus on, että tämä mentaalinen kerros kokoaa yhteen kaikki ne automaattiset tehtävät, joita teemme usein ja jotka eivät vaadi aktiivista ja tietoista tiedonkäsittelyä. Lisäksi Neuroscience of Consciousness huomauttaa, että tämän mekanismin ansiosta sisällytämme jopa hyvin yksinkertaisen oppimisen. Seuraavat ovat erot tietoisen ja tiedostamattoman mielen välillä:

Tietoisen mielen toiminnot:

Itsetietoisuus.
Työmuisti.
Impulssin ohjaus.
Päätöksenteko.
Emotionaalinen itsehillintä.
Mielikuvitus ja luovuus.
Ongelmanratkaisu.
Looginen päättely ja pohdiskelu.

Intuitio on prosessi, jonka tiedostamaton mielemme suorittaa tallentamalla kaikki kokemuksemme. Sen ansiosta teemme nopeita päätöksiä tiettyinä aikoina.

Tiedostamattoman mielen toiminnot:

Intuitio.
Muistin tallennus.
Tietynlainen oppiminen, kuten se, joka perustuu ärsykkeiden yhdistämiseen.
Tietojen, kuten kasvojen ja kuvioiden tunnistus, sekä vastaanotettujen ärsykkeiden automaattinen käsittely.
Tottumusten käsittely ja motoriset taidot. Esimerkki tästä on kirjoittamisen oppiminen tai polkupyörällä ajaminen. Kun harjoittelemme tarpeeksi, nämä toiminnot suoritetaan automaattisesti ja tiedostamatta.

Teorioita siitä, miten ihmismieli toimii

Tiede ei vieläkään tiedä tarkalleen, miten ihmismieli toimii. Jatkamme keskustelua tästä aiheesta erilaisten lähestymistapojen ja näkökulmien avulla, eivätkä asiantuntijat pääse selkeään ja tiukkaan yksimielisyyteen. Voimme esimerkiksi muistaa, mitä tapahtui Stephen Pinkerin kirjan How the Mind Works kanssa.

Tämän kokeellisen psykologin ja kognitiivisen tiedemiehen teesit herättivät monien ammattikollegoiden hälinää. Ei ole yksimielisyyttä siitä, mitä mieli on tai miten se toimii. Siksi, jotta saisimme paremman yleiskäsityksen aiheesta, tarkastelemme eri teorioita, jotka ympäröivät sitä.

Laskennallinen teoria

Mielen laskennallinen malli sai alkunsa Noam Chomskyn teoriasta ja hänen generatiivisesta kieliopistaan. Tämän tunnetun kielitieteilijän mukaan on olemassa luontaisia sääntöjä, jotka selittävät, kuinka helposti opimme kieltä nuoresta iästä lähtien. Nämä säännöt alkavat luonnollisesta ja automaattisesta kyvystämme tunnistaa symboleja.

Tässä ulottuvuudessa mieltä ei pidetä tietokoneena, vaan järjestelmänä, joka käsittelee monimutkaisia symboleja. Itse asiassa se on verrattavissa koneeseen, jonka Alan Turing rakensi tuolloin.

Laskenta on joukko sääntöjä, jotka artikuloivat ja käsittelevät jokaisen vastaanottamamme ärsykkeen ja antavat sille merkityksen.
Tässä mallissa ihmismielen toimintatapa on samanlainen kuin laite, joka luo jatkuvasti symboleja. Niiden ansiosta ymmärrämme maailmaa ja kuljemme sen läpi.

Tiedonkäsittelyteoria ja miten mieli toimii

Tiedonkäsittelyteoria kuvaa ihmismieltä tietokoneena, johon kaikki tiedot tallennetaan, koodataan ja tallennetaan. Kirjat, kuten Peter H. Lindsayn ja Donald A. Normanin Human Information Processing (1972), loivat kognitiivisen psykologian perustan näkemällä ihmiset olentoina, jotka rajoittuvat periaatteessa tietojen käsittelyyn.

Tämän teorian mukaan mieli on ohjelmisto ja aivot laitteisto.
Tämän näkökulman mukaan ratkaisevin vaihe on sen hetken, jolloin saamme ärsykkeen, ja sen hetken, jolloin annamme vastauksen, välillä. Tapa, jolla kehitämme ja käsittelemme jokaista tietoa, tunnetta tai kokemusta, on ratkaiseva.

Modulaarinen mielen teoria

Toinen hypoteesi ihmismielen toiminnasta on se, jonka Steven Pinker paljasti kirjassaan ja jolla on pitkät perinteet psykologiassa. Modulaarisen teorian mukaan mieli on organisoitu moduuleiksi, erilaisiin erikoisrakenteisiin.

Tämä malli perustuu evoluutiopsykologiaan ja sanoo, että kehomme tavoin mieli on evoluution tulos. Ajan myötä integroimme uusia kokoelmia henkisiä alueita ja kykyjä sopeutuaksemme paremmin ympäristöön.

“Se, mitä ajattelemme, määrittää sen, mitä meille tapahtuu. Siksi, jos haluamme muuttaa elämäämme, meidän on venytettävä mieltämme.”

– Wayne Dyer –

Tiedämme aina vain enemmän siitä, miten mieli toimii, mutta vielä on lisää tutkittavaa

Vaikka tieteellinen tutkimus on valaissut monia aivojen ja mielen mysteereitä, tiedossamme ei tällä hetkellä ole lisää vastauksia. Mielen universumista puuttuu ainetta. Se ei ole neuronien verkosto kallon sisällä. Se on ulottuvuus, joka on muodoton mutta niin voimakas, että se määrittelee keitä me olemme ja miten käsittelemme todellisuutta.

On hyvin mahdollista, että tulevina vuosina saamme lisää tietoa ja asiantuntijayhteisö löytää enemmän harmoniaa sekä tarjoaa meille tarkempia selityksiä.