Miksi olet väsynyt, mutta et voi nukkua?

Joskus väsymys ei riitä siihen, että nukahtaisi tai nukkuisi hyvin. Näytämme, kuinka voit muuttaa tämän epätoivoisen tilanteen parempaan suuntaan sen mukaan, mikä sen aiheuttaa.
Miksi olet väsynyt, mutta et voi nukkua?

Viimeisin päivitys: 23 lokakuu, 2021

Olet ollut väsynyt ja uninen koko päivän ja odotat innolla nukkumaanmenoa, jotta voit päästä maaten ja nauttia hyvistä yöunista. Mutta kun tuo hetki vihdoin koittaa, et voi nukkua. Onko sinulle koskaan käynyt näin?

On harvoja yhtä turhauttavia tilanteita kuin tämä. Lisäksi tällainen tilanne häiritsee päivärytmiäsi ja jaksamistasi, varsinkin jos se toistuu usein. Jos tämä kuulostaa tutulta, tämä artikkeli on sinua varten.

Uni ei ole vain yksi elämän suurimmista nautinnoista, vaan se on myös elintärkeä fysiologinen toiminto. Siitä huolimatta yhä useammat ihmiset kokevat unettomuutta ja kärsivät riittämättömän levon seurauksista. On kuitenkin olemassa useita vinkkejä, jotka voivat parantaa tilannetta, ja tässä artikkelissa jaamme ne kanssasi.

Miksi et voi nukkua?

Jos kysyt itseltäsi tämän kysymyksen usein, tunnet todennäköisesti olosi melko epätoivoiseksi. Univaje ei aiheuta vain fyysistä väsymystä, vaan myös mielialan muutoksia ja kognitiivisen toiminnan puutteita.

Tähän tilanteeseen ei ole yhtä ainoaa syytä. Monet biologiset, psykologiset ja ympäristötekijät voivat vaikuttaa siihen, miten nukahdamme ja nukumme.

Tässä artikkelissa näytämme sinulle joitain yleisimmistä syistä, jotta voit tunnistaa, mitkä soveltuvat sinun tapaukseesi.

Mitä voit tehdä, kun et voi nukkua?

Vuorokausirytmi ja viivästynyt univaihe

Eräällä hormonilla on nukahtamisessa erittäin tärkeä rooli. Tämä on melatoniini. Se on hormoni, jota kehosi alkaa erittää pimeän tullen, jolloin voit tuntea itsesi uniseksi ja nukahtaa kun on sen aika. Siten vuorokausirytmisi (sisäinen biologinen kellosi) synkronoituu valoisan ja pimeän syklien kanssa.

Jokaisella ihmisellä on kuitenkin omat rytminsä, ja joillakin ihmisillä niissä ilmenee viivettä tai epäsuhtaa. Niillä, jotka kärsivät viivästyneestä univaiheesta, on tarve nukahtaa ja herätä ainakin kaksi tuntia myöhemmin kuin meillä muilla. Heidänkin on kuitenkin sopeuduttava yhteiskunnan vaatimuksiin, minkä vuoksi he kärsivät yleensä huomattavasta univajeesta.

Ahdistus ja huoli

Nukahtaaksesi sinun on oltava rauhallisessa tilassa paitsi fyysisellä, myös psyykkisellä tasolla. On kuitenkin tavallista, että ihmiset viettävät viimeiset hetket ennen nukkumaanmenoa miettien huolenaiheitaan, senhetkisiä tilanteita joita heidän on käsiteltävä, asioita jotka saavat heidät ahdistumaan.

Yön hiljaisuus, yksinäisyys ja ulkoisten ärsykkeiden puute jättävät sinut yksin oman mielen kanssa. Jos et tiedä miten hallita mieltäsi, voitkin olla yhä enemmän ja enemmän hereillä mitä enemmän huolestut. Niinpä nukahtaminen vaikeutuu joka minuutti.

Epäsäännölliset nukkumistottumukset

Keho tarvitsee rutiinia toimiakseen kunnolla. Siksi nukkumaanmeno ja herääminen joka päivä samaan aikaan on välttämätöntä unihäiriöiden välttämiseksi. Jos sinulla on epäsäännöllinen uniaikataulu, sinulla on todennäköisesti vaikeuksia nukahtaa vaikka olisit uninen, koska kehosi ei tiedä mitä odottaa.

Huono unihygienia

Unihygienia sisältää useita suosituksia, joita voit noudattaa parantaaksesi yöuniasi. Suuri osa väestöstä ei kuitenkaan täytä useitakaan näistä kohdista, joten jos et voi nukkua, kysy itseltäsi, mitä seuraavista seikoista laiminlyöt:

  • Jos nukut päiväunet, varmista, että ne eivät ylitä 45 minuuttia etkä nuku niitä iltakuuden jälkeen.
  • Vältä kofeiinin, suklaan ja muiden piristeiden nauttimista muutamia tunteja ennen nukkumaanmenoa.
  • Yritä välttää alkoholia ja tupakkaa erityisesti ennen nukkumaanmenoa. Nämä voivat heikentää lepoasi.
  • Päivittäinen liikunta on positiivista, koska se auttaa kuluttamaan energiaa ja nukahtamaan patermmin. Vältä kuitenkin liikuntaa päivän viimeisinä tunteina, koska se voi aktivoida sinut ja estää nukahtamisen.
  • Älä käytä elektronisia laitteita yöllä ja vielä vähemmän, kun olet jo sängyssä. Näyttöjen valo ja ääni häiritsevät merkittävästi lepoasi ja pitävät sinut hereillä. Etsi sen sijaan rentoutumista ja rauhoittavaa toimintaa, kuten kirjan lukemista tai meditointia.
  • Yritä varata makuuhuone ja erityisesti sänky vain nukkumiseen ja rakasteluun. Älä työskentele, syö tai katso televisiota tässä tilassa. Näin autat aivojasi tekemään selvyyden sille, että sängyssä nukutaan.

Sopimaton ympäristö

Lopuksi on tärkeää, että huolehdit makuuhuoneen mukavuudesta. Yritä pitää makuuhuone siistinä, sopivassa lämpötilassa, pimeänä ja hiljaisena. Valitse sopiva patja ja tyyny juuri sinulle, ja valitse löysä, mukava pyjama. Kaikki nämä yksinkertaiset asiat voivat vaikuttaa.

Nukkuva nainen

Kun et voi nukkua, älä hermostu

On loogista tuntea epätoivoa, jos et voi nukkua. Vielä enemmän, jos tämä tapahtuu usein ja siitä tulee kroonista. Jos näin on, olet todennäköisesti luonut jonkinlaisen huonon tavan tai tapoja nukkumaanmenoon liittyen. Kun ryhdyt tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi, sinun on oltava kärsivällinen ja pysyttävä rauhallisena.

Jos kärsit unettomuudesta, voit nousta, poistua makuuhuoneesta ja ryhtyä johonkin muuhun toimintaan pieneksi hetkeksi, kunnes tunnet itsesi taas uneliaaksi. Näin vältät ahdistuksen lisääntymistä.

Lisäksi on tärkeää, että otat yhteyttä asiantuntijaan, jos tilanne pitkittyy. Psykoterapia voi auttaa sinua hallitsemaan ahdistusta ja stressiä. Lisäksi on olemassa hoitoja, kuten melatoniini- tai valohoito, jotka voivat olla hyödyllisiä. Niitä saa kuitenkin käyttää vain ammattilaisen ohjeiden mukaan. Lopuksi, älä vaivu epätoivoon. Kuten huomaat, leposi parantaminen on aina mahdollista.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Liian vähäinen lepo luo vääriä muistoja
Mielen Ihmeet
Lue se täällä Mielen Ihmeet
Liian vähäinen lepo luo vääriä muistoja

Liian vähäinen lepo luo vääriä muistoja. Aivosi tarvitsevat 7-8 tuntia unta yössä, joka yö, jotta ne voivat huolehtia muististasi.



  • Giménez Badia, S., Albares Tendero, J., Canet Sanz, T., Jurado Luque, M., Madrid Pérez, J. A., Merino Andreu, M., & Sellés Galiana, F. (2016). Trastorno de retraso de la fase del sueño y del despertar. Síndrome de retraso de fase.
  • Szeinberg, A., Borodkin, K., & Dagan, Y. (2006). Melatonin treatment in adolescents with delayed sleep phase syndrome. Clinical pediatrics45(9), 809-818.
  • Sierra, J. C., Jiménez-Navarro, C., & Martín-Ortiz, J. D. (2002). Calidad del sueño en estudiantes universitarios: importancia de la higiene del sueño. Salud mental25(6), 35-43.