Melatoniini edistää unta ja nuorekkuutta

· 21.1.2018

Melatoniini on aina herättänyt paljon tieteellistä kiinnostusta. Melatoniini edistää unta ja nuorekkuutta. Sen lisäksi että se on vastuussa uni- ja heräämissykleistämme, se on myös avain biologiseen kelloomme. Itse asiassa monet melatoniinia käyttävät ihmiset väittävät sen myös hidastavan ikääntymisprosessia, pysäyttäen heikentymisen ja kivuten korkeampiin ikävuosiin paremmalla henkisellä ja fyysisellä terveydellä.

Ensisilmäyksellä tällainen voi tuntua melko mahdottomalta. Mutta neuroendokrinologi Walter Pierpaoli kertoo kirjassaan Melatonin Miracle tutkimuksensa tuottavan Richmondin yliopiston lääketieteellisessä laitoksessa hyviä tuloksia.

On kuitenkin mainittava, että kymmenen seuraavan vuoden aikana on odotettavissa vieläkin selvempiä havaintoja. Joka tapauksessa ”melatoniinikuume” ei ole taantunut, sillä lääketeollisuus pitää sitä kultakaivoksena. Tiedämme, että esimerkiksi Yhdysvalloissa tuotetaan päivittäin yli 20 000 pulloa synteettistä melatoniinia.

Monet melatoniinia käyttävät ihmiset eivät tee niin säädelläkseen unihäiriöitään. On todistettu, että melatoniinitaso laskee murrosiän aikana ja että 40-vuotiaana kehossamme on nähtävissä jo merkittävää melatoniinin tuotannon laskua. Niinpä, jos pystymme viivästyttämään tätä, nuoruutemme pitenee hitusen.

Mutta melatoniinin hyödyt ovat paljon suuremmat kuin ryppyjen tai harmaiden hiusten väheneminen. Oikeasti sen merkitys terveydelle ja psykologiselle tasapainolle on varsin hämmästyttävä.

ihminen ja aivot

Mikä on melatoniini?

Melatoniini tai N-asetyyli-5-metoksitryptamiini on hormoni, joka on valmistettu tryptofaanista ja tuotettu käpyrauhasessa. Onkin mielenkiintoista huomata, että ihmiset ja eläimet eivät suinkaan ole ainoita, jotka omistavat tämän hienostuneen ja halutun biologisen elementin. Melatoniini on läsnä myös bakteereissa, sienissä ja jossakin levissä. Se on, toisin sanoen, avain elämään.

Toisaalta melatoniinin säännöllinen tuottaminen vaatii erilaiset valon ja pimeyden kuviot, jotka ilmenevät päivän aikana. Tämä tekijäyhdistelmä, joka ulottuu verkkokalvoillemme ja käpyrauhaseemme, sekä hippokampuksen ydin, mahdollistavat yhdessä melatoniinin tuotannon.

Tiedämme esimerkiksi, että melatoniinitasot alkavat nousta noin kello 20:00. Tasot kasvavat vähitellen noin kolmeen saakka yöllä, jolloin myös kehomme lämpötila on usein alhaisempi. Se mitä tutkijat kutsuvat ”biologiseksi nollalämpötilaksi”. Tästä hetkestä lähtien melatoniinitasot laskevat jälleen.

neuronit

Ei kauaakaan kun melatoniinia onnistuttiin eristämään käpyrauhasesta. Elettiin vuotta 1958, kun melatoniinin merkitys vuosikausirytmissämme huomattiin. Siitä lähtien tiede on jatkanut kaivautumista syvemmälle melatoniinin maailmaan tutkimalla sen roolia masennuksessa, lihavuudessa ja neurodegeneratiivisissa sairauksissa.

Melatoniini edistää unta

Patricia on 52-vuotias ja hän on kärsinyt unettomuudesta muutaman kuukauden ajan. Kuten useimmat meistäkin hän on kuullut ja lukenut useista lähteistä, kuinka ”melatoniini auttaa meitä nukkumaan paremmin.” Niinpä Patricia suuntaa apteekkiin ja ostaa pullollisen katsoakseen kuinka hyvin tuo ihmehormoni oikein toimii. Melatoniini ei vaadi lääkärin reseptiä. Se on halpaa ja kaikkien saatavilla ja ensi silmäyksellä se vaikuttaakin ”täydelliseltä lääkkeeltä.”

Mutta… onko totta, että melatoniini todella estää unettomuuden?

  • On tärkeää ymmärtää, että melatoniini todella auttaa saamaan unta, mutta ei ylläpidä sitä. Eli kun Patricia ottaa synteettisen melatoniinikapselinsa noin 11 aikaan illalla, on hyvin mahdollista, että hän nukahtaa, mutta herää muutamia tunteja myöhemmin.
  • Melatoniinilisäravinteet voivat olla todella hyödyllisiä jet lagista tai epäsäännöllisistä työvuoroista toipumiseen.
  • Melatoniini toimii myös ihmisille, joilla on näköongelmia.
  • Sen on osoitettu vähentävän kipua erilaisten päänsärkyjen kohdalla.
  • Meidän on silti pidettävä mielessä yksi tärkeä pointti melatoniinista. Jokainen pilleri sisältää yleensä 3-10 milligrammaa melatoniinia, vaikka todellisuudessa kehomme reagoivat jo puolikkaaseen milligrammaan.
ei saa nukuttua

Ainoat tutkimukset, jotka mittaavat synteettisen melatoniinin käytön vaikutuksia unettomuuden hoidossa kohdistuvat ihmisiin, jotka kärsivät viivästyneestä nukkumisvaihehäiriöstä (DSPD). Se on häiriö, jolle on ominaista unettomuus, muutokset kehon lämpötilassa ja ongelmat hormonien ja tarkkaavaisuuden kanssa.

Melatoniini ihmisillä, jotka kärsivät stressistä

Melatoniini voi olla siunaus ihmisille, joilla on taipumusta kokea korkeita stressitasoja ja heille, jotka työnsä puolesta joutuvat viettämään useita tunteja ympäristössä, jossa saatavilla on vain keinotekoista valoa. Mietitäänpä esimerkiksi lääkäreitä, sairaanhoitajia, assistentteja tai tehdastyöläisiä, jotka tekevät pitkää päivää ja menettävät käsityksensä siitä onko nyt päivä vai yö.

  • Työpaineesta johtuen on paljon ihmisiä, jotka päätyvät nukkumaan ja syömään hyvin vähän ja huonosti. Tällainen elämäntapa aiheuttaa hälyttäviä melatoniinitasoja. Samalla myös masennuksen ja muiden siihen liittyvien sairauksien riski kasvaa.
  • Ja mitä vähemmän kehomme tuottaa melatoniinia, sitä enemmän vuorokausirytmimme muuttuvat. Se heikentää immuunijärjestelmäämme ja lakkaamme saamasta yhtä parhaista biologisista antioksidanteista, joka on käytettävissämme. Sitä, joka kykenee parantamaan solujen vaurioita ja hidastamaan ennenaikaista ikääntymistä.
ihmismassa

On elintärkeää, että jos näemme itsemme jossakin näistä tilanteista, puhumme lääkärin kanssa melatoniinin sopivuudesta tai yksinkertaisesti ruokavaliomme muuttamisesta tehdäksemme positiivisia muutoksia elämäntapamme tähden.

Melatoniini ikääntymis- ja rappeutumisprosessissa

Kuten mainitsimme tämän artikkelin alussa, mitä enemmän vanhenemme, sitä vähemmän tuotamme melatoniinia. Tämä väheneminen ei kuitenkaan johda ainoastaan lyhyempiin yöuniin tai nopeampaan ikääntymiseen.

  • Melatoniini säätelee aivojemme neurotransmitterien rytmejä. Joten vuosien mittaan alamme kokea kognitiivisten kykyjemme heikkenemistä, esimerkiksi huomiomme tai muistimme osalta.
  • Melatoniinin puute vaikuttaa myös joidenkin sairauksien, kuten Alzheimerin taudin tai Perkinsonin taudin ilmenemiseen.

Tämä selittää sen, miksi monet terveydenhuollon ammattihenkilöt suosittelevat, että yli 55-vuotiaiden potilaiden tulisi ottaa melatoniinilisää estääkseen melatoniinin vähenemisen ja jopa kääntääkseen mitokondrioiden vaurioituneet neurodegeratiiviset prosessit päinvastoin.

Tämä on mielenkiintoinen fakta, joka meidän tulisi pitää mielessä.

Melatoniini edistää unta ja nuorekkuutta

On erittäin mahdollista, että moni suuntaa apteekkiin kuultuaan melatoniinin eduista. Haluamme korostaa, ettei tätä kannata tehdä. Lääkäreiden tulisi aina olla niitä, jotka suosittelevat meille melatoniinin käyttöä ja kertovat kuinka paljon ja kuinka kauan sitä tulisi käyttää. Emme voi unohtaa, että jokainen tarvitsee yksilöllisen annoksen, jotta melatoniinin todellinen vaikutus tulisi ilmi.

Joten ennen kuin käytämme melatoniinia itsehoitona, on suositeltavaa koittaa edistää melatoniinituotantoamme luonnollisin keinoin.

On hyvä, jos voimme elää sopusoinnussa valosyklien kanssa niin paljon kuin se suinkin vain on velvoitteidemme puitteissa mahdollista. Suurin virhe, jotka useimmat meistä tekevät, on elektronisten laitteiden, kuten tietokoneen, tabletin tai matkapuhelimen ylikäyttö… Kaikki tämä vaikuttaa käpyrauhaseemme.

Joten on tärkeää, että ruokavaliomme on monipuolinen ja sisältää hyviä aminohappoja, kuten tryptofaania. Tämän aminohapon ansiosta tuotamme sopivia määriä melatoniinia ja serotoniinia. Tryptofaania löytyy esimerkiksi:

  • Munankeltuaiset
  • Piharatamo, banaanit, ananakset, avokadot ja luumut
  • Tumma suklaa on erinomainen tapa nostaa tryptofaania ja näin melatoniinia saadaan luonnollisella tavalla.
  • Spirulina
  • Vesikrassi, pinaatti, punajuuret, porkkanat, selleri, sinimailas, parsakaali, taatelit
  • Pähkinät (mantelit, saksanpähkinät, pistaasipähkinät, cashew…)
  • Siemenet (seesami, kurpitsa, auringonkukka)
  • Vehnä
  • Oluthiiva
  • Pavut (linssit, fava, soija…)
suklaata

 

Kuten olemme huomanneet, melatoniini on paljon enemmän kuin hormoni, joka säätelee uni- ja heräämissyklejämme. Se on myös nuoruuden molekyyli, osa psykologista hyvinvointiamme ja silta, joka yhdistää meidät planeettamme luonnollisiin rytmeihin, jotta voisimme elää sopusoinnussa sen kanssa.